Ympäristöystävällisesti ja yhteisöllisesti – Juuan hiilineutraalisuustyön ja yhteisen ympäristön kehittämishanke

Hankkeen yhteenveto

Juuan kunnassa käynnistyi elokuussa 2024 hanke, jonka tavoitteena oli edistää hiilineutraalisuustyötä ja kehittää yhteistä ympäristöä. Lähtökohtana oli poliittinen päätös hiilineutraalisuuden tavoittelusta ilman valmiita keinoja tai resursseja. Työ edellytti suunnitelmallista valmistelua, laajaa osallistamista ja yhteistyötä kunnan eri toimialojen, luottamushenkilöiden ja kuntalaisten kanssa. Avoimen vuorovaikutuksen avulla luotiin yhteinen ymmärrys ja sitoutuminen tavoitteisiin.

Hanke koostui kahdesta osa-alueesta: hiilineutraalisuustyön kehittämisestä sekä luonto- ja virkistysaluesuunnittelusta. Hiilineutraalisuustyössä kartoitettiin lähtötilanne, määriteltiin tavoitetilat ja luotiin toimintamalleja, verkostoja ja osaamista työn tueksi. Laadittu Juuan luonto- ja virkistysaluesuunnitelma tukee alueiden käytettävyyttä ja edistää viihtyisyyttä ja luontoarvojen huomioimista.

Hankkeen aikana vakiinnutettiin monialainen Hinku-työryhmä, kehitettiin ilmastoviestintää ja lisättiin henkilöstön ja luottamushenkilöiden osaamista koulutusten ja benchmarking-matkojen avulla. Kuntalaiset ja sidosryhmät osallistuivat kehittämistyöhön erityisesti kylätilaisuuksissa ja työpajoissa. Hankkeessa opittiin, että ilmastotyön juurruttaminen vaatii riittäviä resursseja, selkeää koordinointia, johdon sitoutumista sekä aikaa ja toistoa osallistamisessa. Kokonaisuutena hanke loi kunnalle vahvan perustan hiilineutraalisuustyön jatkokehittämiselle ja päätöksenteon tueksi.

Toteutus

Ilmastotyö on kunnille vapaaehtoista, mutta Hiilineutraalit kunnat (Hinku)- verkostoon kuuluminen ja yhteinen 80 % päästövähennystavoite edellyttävät kunnan aktiivista työtä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Hankkeen alkaessa Hinku-verkostoon liittymisestä oli kulunut puolitoista vuotta, eikä verkoston kaikkia kriteerejä vielä oltu täytetty. Näistä merkittävimpinä kasvihuonekaasupäästöjen huomioiminen päätöksenteossa, hinku-työryhmän nimeäminen ja energiatehokkuussopimukseen liittyminen. Hanketta toteutettiin pääasiassa hankesuunnitelman aikataulun pohjalta.

Elokuussa 2024 nimettiin hinku-työryhmä, jossa on edustettuna kaikki kunnan toimialat ja kuntakonsernin tytäryhtiöt. Työryhmä koordinoi ilmastotyön toteutusta, vahvistaa osaamista ja seuraa hankkeen etenemistä. Työryhmä kokoontui hankeaikana 7 kertaa. Aktiivinen kokoontumisrytmi johtui ilmastotyön alkuun saattamisesta ja käynnistämisestä sekä työryhmän toiminnan järjestäytymisestä. Jatkossa kokoukset ajoittuvat pääasiassa kunnan talouden suunnittelun ja seurannan mukaisesti.

Hiilineutraalisuustyöhön liittyvä tiedonkeruu aloitettiin kartoittamalla kunnan energiankulutuskohteet- ja tiedot ja kokoamalla ne vuosi- ja kuukausitasolla tilastoihin. Työ oli työlästä epäselvien kohdetietojen takia, mutta välttämätöntä kunta-alan (2026 alkaen julkisen alan) energiatehokkuussopimukseen liittymiseksi. Juuan kunta liittyi energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2017-2025 joulukuussa 2024 ja uudelle kaudelle 2026-2035 joulukuussa 2025. Sopimus velvoittaa kuntaa seuraamaan ja raportoimaan vuosittain energiansäästötoimia. Rakennusten, katuvalaistuksen, vesihuollon ja ajoneuvojen energiatehokkuuden huomiointi on keskeinen osa kunnan ilmastotyötä.

Yhtäaikaisesti kunta osallistui Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030-hankkeeseen, joka tuki kunnan hiilineutraalisuustyön kehittämisen tavoitteiden saavuttamista omien toimenpiteidensä avulla. Yhteistyössä laadittiin Juuan kuntaan ensimmäinen ilmastosuunnitelma vuosille 2025-2028. Ilmastosuunnitelman tavoitteena on koota toimenpiteitä kaikille kunnan toimialoille. Suunnitelmaa esiteltiin ja täydennettiin useita kertoja, se asetettiin nähtäville ennen hyväksymistä ja siitä pyydettiin kommentteja sidosryhmiltä ja kuntalaisilta. Ilmastosuunnitelma 2026-2028 hyväksyttiin kunnanvaltuustossa 24.2.2025 § 2.

Loppuvuodesta 2024 käynnistettiin hankkeen toinen osuus, luonto- ja virkistysaluesuunnitelman laadinta. Koska suunnitelman laadinnan keskiössä oli kuntalaisten laaja ja aktiivinen osallistaminen alueiden kehittämiseen, järjestettiin ensimmäiseksi asukaskysely. Kyselyyn saatiin 40 vastausta. Kyselyllä kartoitettiin, mitkä alueet Juuan kirkonkylällä ovat aktiivisimmin käytössä, missä nähdään potentiaalia ja mitä olisi syytä kehittää. Verrattain suuren vastausmäärän johdosta pystyttiin tuloksia yleistämään. Kyselyn avulla selvisi kirkonkylän suosituimmat ja käytetyimmät puisto- ja viheralueet, joiden ympärille suunnitelman laatiminen keskitettiin.

Luonto- ja virkistysaluesuunnitelman laadintaa jatkettiin kuntalaisille suunnattujen työpajojen avulla, joissa ideoitiin ja keskusteltiin kehitystarpeista. Tuloksena saatiin kattava lista kehitysideoita, joista suunnitelmaan pääsevät ideat päätettiin yhdessä asiaan liittyvien viranhaltijoiden kesken. Syksyllä 2025 osallistettiin suunnitteluun myös sivukyliä neljän kyläillan kautta. Lopputuloksena laadittiin nelivuotinen luonto- ja virkistysaluesuunnitelma toimenpiteineen ja kustannusarvioineen. Ennen suunnitelman poliittista hyväksyntää, järjestettiin keskustelutilaisuus suunnitelmaluonnoksesta. Saatu palaute oli positiivista ja kehittämisaikomuksesta kiiteltiin. Suunnitelma hyväksyttiin Juuan kunnanhallituksessa 15.12.2025 § 220. Laajasta kuntalaisten osallistamisesta kiiteltiin sekä kuntalaisten, poliitikkojen että kunnan henkilöstön tahoilta.

Osana luonto- ja virkistysalueiden kehittämistä osallistuttiin Maaseudun sivistysliiton ja Suomen ympäristökeskuksen LUMOAVA-hankkeeseen. Aiemmin keväällä järjestettyjen työpajojen pohjalta suunniteltiin yhteinen talkoopäivä toteutettavaksi Juuan taajaman alueella. Kokkokallion puulajipuistoon rakennettiin lahopuuaitaa ja istutettiin lehtipuita. Päivän päätteeksi järjestettiin monimuotoisuuskävely SYKE:n erityisasiantuntijan johdolla. Tapahtuma tuotti konkreettisia kehittämisehdotuksia ja neuvoja.

Marraskuussa 2025 toteutettiin kaksi hiilineutraalisuustyön benchmarking-matkaa yhteensä neljän kunnan toimintaan tutustuen: Pohjois-Pohjanmaalle Muhokselle ja Utajärvelle sekä Päijät-Hämeeseen Padasjoelle ja Iittiin. Vierailukohteiksi haluttiin pieniä kuntia, joissa oli kokemusta ilmastotyön menestyksekkäästä toteuttamisesta. Toisena kriteerinä oli sitoumus Hinku-verkoston mukaiseen toimintaan. Matkojen aikana päästiin tutustumaan kuntien ja paikallisten, kestävää kehitystä tukevien yritysten toimintaan ja ilmastotyöhön. Vierailut opettivat käytännön keinoja ilmasto- ja kestävyystyöhön sekä niiden huomioimista jo kuntastrategian tasolta asti.

Benchmarking tehtiin suunnitelmasta poiketen myöhemmässä vaiheessa. Ilmastosuunnitelman laadinta alkoi heti, kun hanke alkoi, joten tuossa vaiheessa järjestetty benchmarking olisi ollut antinsa puolesta todennäköisesti huonompi. Myöhäisempi toteutus osoittautui perustelluksi, sillä osallistujilla oli jo pohjatietoa keskustelun tueksi. Vierailuista on myös hyötyä ilmastosuunnitelmaa päivittäessä ja seuraavia tavoitteita asettaessa.

Hankkeen aikana tehtiin kaksi muutoshakemusta. Ensimmäisellä muutoshakemuksella keväällä 2025 haettiin hankeajan pidennystä toimenpiteiden toteuttamisen keskeneräisyyden vuoksi ja lisättiin uusi kustannuslaji markkinoinnin, viestinnän ja IT-palveluiden kuluille. Toisella muutoshakemuksella syksyllä 2025 haettiin muutosta osan ostopalveluihin varattujen varojen siirtämisestä benchmarking-matkoihin sekä sivukylien osallistamista kirkonkylän luonto- ja virkistyssuunnitelman laatimiseen ja näin ollen vastikkeetonta työtä kerryttävien tilaisuuksien lisäämiseksi.

Hankesuunnitelmassa tunnistetut riskit olivat realistisia ja vastasivat hankkeen toteutuksen aikana esiin nousseita haasteita. Ilmastotyön juurruttaminen osaksi kuntaorganisaation arkipäivää koettiin haasteelliseksi. Työssä aktiivisesti mukana ollut henkilöstö, erityisesti Hinku-työryhmän jäsenet, juurruttivat ilmastotyötä osaksi arkeaan helpommin kuin esimerkiksi julkisen päätösvallan tai hankintatehtävien ulkopuolinen henkilöstö. Juurruttamisen vaikeuden taustalla vaikuttaa tiukkenevan kuntatalouden rajoitukset, jotka vaikuttavat ilmastovaikutusten painoarvoon päätöksenteossa. Tästä huolimatta ilmastotyötä pyrittiin edistämään pieniin ja kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin kannustamalla. Päästövähennystavoitteeseen pääseminen vaatii kuitenkin myös investointitason toimenpiteitä. Kuntapäättäjille korostettiin esittelyissä esimerkiksi energiatehokkuusinvestointien tuovan pitkällä aikavälillä kustannus- ja energiasäästöjä.

Henkilöstön sitouttamisen vaikeudet näkyivät myös benchmarking-matkojen yhteydessä. Hankemuutoksen myötä määräraha matkoja varten tuplaantui, joka arvioitiin toteuttamiskelpoiseksi. Matkat herättivät alustavaa kiinnostusta, mutta useiden kutsujen ja muistutusten jälkeen osallistujia ei ollut odotetusti. Kutsu molemmista matkoista jaettiin kunnan henkilöstölle, luottamushenkilöille sekä kyläyhdistyksille. Lopulta matkat toteutuivat lähes alkuperäisen budjetin ja tavoiteosallistujamäärän mukaisesti eli n. 10 osallistujaa/matka. Matkoille osallistuneet pitivät vierailuja opettavina ja erittäin hyödyllisinä sekä järjestelyiltään onnistuneina. Matkaraportit jaettiin koko kuntaorganisaation saataville sekä molemmista matkoista laadittiin kattavat uutiset kuntalaisille.

Palkkakustannukset ylittyivät hieman työehtosopimuksen mukaisten yleiskorotusten takia. Hanketyöntekijän matkakustannuksiin budjetoituja varoja jäi käyttämättä matkojen vähäisyyden takia. Suurin osa muiden tahojen järjestämistä tapahtumista ja tilaisuuksista oli etäyhteyksin ja hankkeen työpajat ja tilaisuudet järjestettiin pääasiassa työpisteen läheisyydessä.

Hiilineutraalisuustyön teemoihin liittyvän tietämyksen ja osaamisen tarve nousi esiin hankkeen aikana. Asenneilmapiirillä on merkittävä vaikutus ilmastotyön juurruttamiseen. Osa asenteista oli edelleen varauksellisia, ja monimutkaisia kokonaisuuksia saatettiin yksinkertaistaa liiallisesti. Hankkeessa saatujen kokemusten perusteella todettaneen, että johdon ja esihenkilöiden rooli on keskeisessä asemassa ilmastotyön juurruttamisessa organisaation kaikilla tasoilla. Osaamisen kehittämiseksi tarjottiin kuntaorganisaatiossa hankintojen parissa työskenteleville kestäviin hankintoihin paneutuva koulutus. Puoli päivää kestänyt koulutus kehitti palautteiden perusteella monen hankintoja tekevän osaamista huomioida ympäristö- ja kestävyyskriteerejä omissa hankinnoissaan. Koulutus toimi myös hyvänä pohjana hankintaohjeen päivitykselle, jossa on seuraavan päivityksen yhteydessä tarkoitus huomioida hiilineutraalisuusnäkökulma.

Haasteena oli myös kuntalaisten aluksi vähäinen kiinnostus hankkeen tarjoamiin tilaisuuksiin ja työpajoihin. Asukasosallisuus jäi hankkeen alkuvaiheessa tavoiteltua vähäisemmäksi, mikä heijastui vastikkeettoman työn kertymään. Tähän reagoitiin muutoshakemuksen kautta lisäämällä työpajoja, jotta asetetut tuntitavoitteet saavutettaisiin. Luonto- ja virkistysaluesuunnitelmaan liittyvä asukasosallisuus toteutui kuitenkin kokonaisuutena arvioiden hyvin. Osallistujamäärät kasvoivat hankkeen edetessä ja erityisesti Juuan sivukylillä järjestetyt tilaisuudet tavoittivat innokkaita osallistujia. Kokemusten perusteella avoimeen keskusteluun perustuvat tilaisuudet osoittautuivat suosituimmiksi, ja tällaisena hankkeen tilaisuudet pyrittiin järjestämään. Yhteisöllisyys ja talkoohenki on Juuassa korkealla tasolla. Niiden suurin potentiaali tulee kuitenkin esiin vasta, kun päästään konkreettisen ja näkyvän työn tekemisen pariin.

Tulokset

Hanke edisti konkreettisesti kunnan hiilineutraalisuustyötä tukemalla ilmastotyön suunnitelmallista etenemistä luomalla toimintamalleja, verkostoja ja osaamista. Heti hankkeen alussa perustetun hinku-työryhmän rooli ilmastotyön koordinoinnissa koettiin toimivaksi ilmastotyön edistämisessä. Työryhmän kattaessa kaikki kunnan toimialat ja tytäryhtiöt, on ilmastotyön jatkuva huomioiminen valinnoissa ja hankinnoissa mahdollista laajasti läpi organisaation. Työryhmän keskusteleva toimintamalli mahdollistaa myös vertaistuen, ideoiden jakamisen sekä oppimisen.

Kuntalaisten hyödyntäminen kehittämistyössä toi esiin paikallisia näkökulmia ja tarpeita. Hankkeen kehittämistyössä toteutettiin avoimia, matalan kynnyksen tilaisuuksia, jotka mahdollistivat laaja-alaisen osallistumisen. Tilaisuudet ovat hyvä ja toimiva tapa jakaa tietoa ja oppia molemmin puolin. Ilmastotyö, mukaan lukien 80 % päästövähennystavoite, koskee koko kuntaa ja siihen on kaikilla alueella vaikuttavilla mahdollisuus vaikuttaa. Kuntaorganisaation ollessa iso tavoitetta kohti pyrkivä toimija, on sen toimittava esimerkkinä ja tehtävä tiivistä ja avointa yhteistyötä kuntalaisten ja sidosryhmien kanssa, samalla kehittävään ilmastotyöhön kannustaen. Esimerkkinä vaikuttavasta yhteistyöstä on hankkeen tuloksena syntynyt Juuan luonto- ja virkistysaluesuunnitelma. Suunnitelma laadittiin täysin kuntalaisten kyselyssä ja työpajoissa esiin tuomien ideoiden ja kehittämistarpeiden perusteella. Läpi suunnitteluprosessin kuntalaisille ja sidosryhmille annettiin mahdollisuus vaikuttaa sen sisältöön.

Yksi olennainen keino seurata hiilineutraalisuustyön etenemistä ja vaikutuksia on energiankulutuksen kautta. Energiankulutuksen muutokset antaa tarkkaa ja tärkeää tietoa rakennusten, katuvalaistuksen, vesihuollon sekä ajoneuvojen energiatehokkuudesta sekä toiminnasta. Yksilöidyn kulutusseurannan avulla voidaan tunnistaa ja ennakoida muun muassa laiterikkoja. Tilastoinnin avulla pystytään myös tunnistamaan eniten energiaa kuluttavat kohteet ja vertailla samankaltaisten kohteiden energiatehokkuutta keskenään. Energiatehokkuussopimustoiminnan myötä kunta seuraa kullekin kohteelle yksilöityä kulutusta, energiansäästötoimenpiteitä sekä organisaation kehittymistä energiatehokkuuden saralla vuosittain.

Hiilineutraalisuustyön kehittämisen ja näkökulmien avartamisen kannalta hankesuunnitelman mukaiset benchmarking-matkat olivat tärkeitä. Kuntavierailut lisäsivät henkilöstön ja luottamushenkilöiden tietoisuutta ja osaamista ilmasto-, ympäristö-, kestävyys- ja vastuullisuustoimenpiteistä ja niiden tunnistamisesta omassa roolissa. Organisaation kaikkien tasojen osallistuminen ilmastotyöhön sujuvoittaa kehittämisprosessia ja luo sille vaikuttavuutta. Benchmarking-kokemukset kannustivat tarkastelemaan ja kokeilemaan erilaisia toimintamalleja matalalla kynnyksellä, vaikka kaikki kokeilut eivät johtaisikaan pysyviin ratkaisuihin. Verkostojen luonti ja ylläpitäminen myös hiilineutraalisuustyön saralla mahdollistaa vertaistuen sekä uusien ideoiden ammentamisen. Erityisen tärkeää olisi ylläpitää verkostoja Pielisen Karjalan alueella ja muualla maakunnassa, mutta myös laajentaa niitä maakunnan ulkopuolelle. Hinku-verkostoon on sitoutunut 99 kuntaa ympäri Suomen, joten muuallakin maassa työskennellään samanlaisten asioiden parissa. Kuntavierailut ja benchmarking ovat tehokkaita tapoja oppia parhaista käytänteistä niin ilmastoasioihin kuin muuhunkin kunnan toimintaan liittyen.

Aktiivinen viestintä lisäsi kuntalaisten ja kunnan toiminnasta kiinnostuneiden tietoisuutta kunnan hiilineutraalisuustyöstä. Viestintää ilmasto-, ympäristö-, kestävyys- ja vastuullisuusaiheista tehtiin huomattavasti enemmän kuin ennen hanketta. Hinku-työryhmälle luotiin viestintävuosikellon runko, jonka kehittämistä on tarkoitus jatkaa hankkeen päätyttyä. Viestinnässä painotetaan konkreettisten tekojen esiin tuomista arkisin termein, mahdollisimman ymmärrettävästi. Vastuu ilmastoasioiden viestinnästä jakautuu jokaiselle henkilöstön jäsenelle, mikä madaltaa myös kynnystä viestiä. Kunnan viestintää seurataan aktiivisimmin kunnan nettisivuilta ja Facebookista. Tapahtumailmoitukset saavat parhaiten näkyvyyttä Facebookissa, paikallislehdessä sekä Pohjois-Karjalan tapahtumakalenterissa.

Verkostoitumista, tiedonsiirtoa ja tukea edesauttaa kunnan osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ja hankeyhteistyöhön. Hankkeet mahdollistavat halutun asian kehittämisen usein erillisin resurssein. Tämän hankkeen tuloksiin vaikutti positiivisesti yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030-hankkeen kanssa tehty ilmastotyön kehittäminen sekä Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen Ympäristökeskuksen LUMOAVA-hankkeen avulla kehitetyt puistoalueet sekä laadittu luonto- ja virkistysaluesuunnitelma. Hankkeiden välisen yhteistyön avulla mm. luonto- ja virkistysaluesuunnitelman sisällössä on huomioitu laajemmin luonnon monimuotoisuutta vaalivat ja edistävät toimenpiteet. Yhteistyö kunnan omien hankkeiden kanssa jäi vähäiseksi. Tahkovaaran luontomatkailun kehittäminen ei hankeaikana edennyt ja satamahanke alkoi ensimmäisellä vaiheella hankkeen loppupuolella. Luonto- ja virkistysaluesuunnitelman laadinnan yhteydessä saatiin kuitenkin arvokasta tietoa ja kehittämisideoita, joita voidaan hyödyntää näissä hankkeissa niille sopivassa vaiheessa.

Hankeyhteistöiden johdosta ostopalveluiden tarve koettiin suunniteltua vähäisemmäksi. Hankkeiden myötä kunta sai asiantuntija-apua ja tukea hankkeiden toteuttajatahoilta kunnan toimintoihin. Asiantuntija-apu vaikutti myös kuntalaisten ja muiden yksityishenkilöiden toimintaan erilaisina vinkkeinä ja neuvoina, joita jaettiin muun muassa aiheisiin liittyvissä tilaisuuksissa. Asiantuntijoilta hankittua tietoa ja osaamista pystyttiin hyödyntämään yhteistyön aikana ja sen jälkeen kehittämistyössä. Saatu tuki ja apu koski muun muassa luonnon monimuotoisuuden huomiointia kunnan alueilla, kestäviä hankintoja ja ilmastobudjetointia. Useat eri aiheisiin pureutuneet webinaarit ja koulutukset tarjosivat koko henkilöstölle mahdollisuuden oppimiseen. Tärkeäksi asiaksi koettiin kestävät hankinnat, joista haluttiin oppia lisää. Kestävien hankintojen koulutus Juuan kunnalle lisäsi palautteiden perusteella hankintoja tekevien henkilöjen osaamista ilmastonäkökulmien huomioimiseksi hankinnoissa.

Kunnan ilmastotyön pohjana toimii ilmastosuunnitelma. Suunnitelmaan on kirjattu yhteensä 73 toimenpidettä, joiden avulla pyritään kehittämään toimintaa ilmastoviisaampaan ja päästöttömämpään suuntaan. Ilmastosuunnitelma toteutettiin yhteistyössä Ilmastokestävä Pohjois-Karjala 2030- hankkeen kanssa. Suunnitelman myötä hiilineutraalisuustyö on helpommin tuotavissa osaksi kunnallista raportointia, kuten toimintakertomusta, joka toimialalla.

Vastikkeetonta työtä kerryttäneitä työpajoja ja tilaisuuksia järjestettiin yhteensä 13. Hankkeen omien tilaisuuksien lisäksi yhteistyössä LUMOAVA-hankkeen kanssa toteutettiin luonnon monimuotoisuuteen ja luonto- ja virkistysaluesuunnitelmaan läheisesti liittyvä talkoopäivä ja monimuotoisuuskävely. Ilmastotyön benchmarking-matkoja järjestettiin 2. Kunnan henkilöstölle ja luottamushenkilöille järjestettiin kestävien hankintojen koulutus.

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hanke vahvisti kunnan ilmastotyötä suunnitelmallisena kokonaisuutena. Hankkeen myötä Juuan kuntaan kehittyi pysyviä hiilineutraalisuustyön toimintamalleja, joista osa vakiintui jo hankeaikana osaksi kunnan toimintaa. Samalla tunnistettiin, että kunnan ilmastositoumuksiin ja asetettuihin tavoitteisiin perustuva työ työllistää melko paljon. Vaikka periaatteena on, että vastuu ilmastotyön toteuttamisesta jakautuu kaikille toimialoille ja koko henkilöstölle, vaatii kokonaisuus koordinointia yksittäisten tahojen toimesta. Hankkeen aikana saavutetun ilmastotyön tason määrätietoinen kehittäminen ja uusien toimintamallien luominen edellyttää lisäresursseja joko uusien hankkeiden tai työjärjestelyjen kautta.

Hankkeella oli myönteisiä vaikutuksia kestävän kehityksen eri osa-alueisiin. Kunnan tekemä ilmastotyö tukee pitkällä aikavälillä kuntalaisten ja alueella vaikuttavien tahojen vastuullisempaa suhtautumista ympäristönsuojeluun ja elinympäristöjen merkitykseen sekä niiden kestävään hyödyntämiseen. Ilmastonmuutosta hidastavien toimenpiteiden ohella kunnan on tärkeää ajatella myös sopeutumistoimia. Hankkeen taloudelliset vaikutukset näkyvät kustannus- ja energiatehokkaiden ratkaisujen huomioinnissa kaikilla toimialoilla. Sosiaalisesti ja kulttuurisesti hanke lisäsi henkilöstön ja asukkaiden ympäristöosaamista ja tietoisuutta sekä vahvisti yhteisöllisyyttä ja osallistamista. Yhteisestä ympäristöstä huolehtiminen koettiin tärkeäksi, ja hankkeen aikana vahvistui kokemus yhteisestä vastuusta sen kehittämisessä.

Verkostojen merkitys tunnistettiin keskeiseksi osaksi vaikuttavaa ilmastotyötä. Luotujen verkostojen ylläpitäminen sekä avoin suhtautuminen uusiin yhteyksiin tukee kunnan kykyä pysyä mukana jatkuvasti kehittyvän ilmastotyön muutoksissa ja tarpeissa. Lisäksi aktiivinen, monialainen osallistuminen tarjolla oleviin aihepiirin koulutuksiin ja tilaisuuksiin ylläpitää ja kehittää henkilöstön osaamista.

Luonto- ja virkistysalueiden kehittämiseen liittyvä suunnittelu tuottaa konkreettista ja välitöntä hyötyä kuntalaisille, kesäasukkaille ja alueella muuten liikkuville. Suunnitellut kehittämistoimenpiteet parantavat alueiden saavutettavuutta ja käytettävyyttä sekä ilmastotyöhön oleellisesti liittyvän luonnon monimuotoisuuden parantamista. Hankkeen aikana laadittu luonto- ja virkistysaluesuunnitelma on suunniteltu päivitettäväksi nykyisen suunnitelmakauden lopussa, vuoden 2029 aikana. Suunnitelman sisältöä voi laajentaa koskemaan kaikkia kunnan luontokohteita ja sivukyliä vaikuttavamman kokonaisuuden saavuttamiseksi. Alueiden kehittäminen tukee sekä kuntalaisten hyvinvointia että kestävää luonnon käyttöä.

Hankkeen loppuvaiheessa kunnassa aloitettiin ilmastobudjetointiin tutustuminen. Ilmastobudjetointi on tulevaisuudessa tarkoitus ottaa osaksi kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Ilmastobudjetointi toimii konkreettisena välineenä hiilineutraalisuustyön tavoitteellisuuden ja toteutumisen todentamisessa ja tukee pitkäjänteistä ilmastotyötä.