Aineetonta elinvoimaa – aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälisen osaamisen kehittäminen

Sammanfattning av projektet

Hankkeen lähtötilanteena oli etsiä keinoja ja rakentaa yhteyksiä ja strategiaa, joilla Pirityisten alueen eri sektorien (yritykset, yhdistykset ja kunnat) toimijat pystyisivät hyödyntämään kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luetteloinnin synnyttämää maakunnallista kulttuuriperintöbrändiä suoraan tai välillisesti, ja että niiden aiheeseen liittyvä kansainvälistymisosaaminen kasvaisi. Näitä tavoitteita onnistuttiin pääosin toteuttamaan.

Hankkeessa selvitettiin yritysten näkemyksiä ja mielikuvia kulttuuriperinnöstä sekä niiden tähänastisia yhteistyötapoja ja tarpeita varsinkin kansainvälistymiseen liittyen. Saadun tiedon pohjalta kehitettiin yhteistyömalli kulttuuriperintöyhdistysten kanssa, jonka kehittäminen osoittautui odotettua haastavammaksi. Yhdistysten kansainvälistymistä tuettiin esitttelemällä hankkeistamismahdollisuuksia. Julkisen sektorin osalta selvitettiin Unesco-verkostoihin liittymisen mahdollisuutta ja autettiin yhteistyökeskustelujen käynnistämisessä. Hankkeen benchmarking-vierailut Viroon tuottivat oppia sikäläisistä hyvistä käytänteistä ja johtivat konkreettisiin tuloksiin. Hankkeen toteuttajan kansainvälinen osaaminen lisääntyi monien yhteistyötoimien kautta. Hankkeessa laadittiin aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstategia.

Hanke on antanut eväitä ja tuottanut sekä käytännöllisiä että strategisia välineitä siihen, että pidemmällä aikavälillä alueen kulttuuriperintö lisää alueelle koituvaa taloudellista ja sosiaalista hyötyä.

Toteutus

Hankkeen lähtötilanteena oli etsiä keinoja ja rakentaa yhteyksiä ja strategiaa, joilla Pirityisten alueen eri sektorien (yritykset, yhdistykset ja kunnat) toimijat pystyisivät hyödyntämään kaustislaisen viulunsoiton Unesco-luetteloinnin synnyttämää maakunnallista kulttuuriperintöbrändiä suoraan tai välillisesti, ja että niiden aiheeseen liittyvä kansainvälistymisosaaminen kasvaisi.

Hanke koostui viidestä työpaketista, joista paketit 1–3 oli suunnattu yrityksille, yhdistystoimijoille ja julkisen sektorin toimijoille, paketti 4 kehitti toteuttajan Kansanmusiikki-instituutin osaamista kainsainvälisenä aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijaorganisaationa ja paketti 5 sisälsi hankekumppanuuksien kehittämistä ja alueen toimijoiden aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstategian laatimisen muiden työpakettien pohjalta.

Hankesuunnitelman tavoitteet pystyttiin pääosin toteuttamaan, vaikka kehitys ei ollut kaikin osin niin suoraviivaista kuin oli odotettu. Hankkeen talkoorahoitus jäi laskettua pienemmäksi odotettua vähempien yleisötilaisuuksien tarpeen ja niihin osallistuvien talkooesiintyjien myötä, ja hankkeen kokonaiskustannusarvio ylittyi, mikä johtui osaksi tottumattomuudesta laskea uuteen rahoitusmalliin liittyviä lomapalkkakustannuksia. Hankkeelle haettiin jatkoaika 31.10 asti.

Hankkeen työpaketissa 1 toteutettiin yrityksille kysely, jossa kartoitettiin yritysten näkemyksiä ja mielikuvia kulttuuriperinnöstä alueellisen veto- ja pitovoiman sekä mm. työhyvinvoinnin resurssina sekä niiden tähänastisia yhteistyötapoja. Yhteistyötapoja selvitettiin hankkeen opintovierailuilla Viroon, ja myös Norjan Setesdalissa toimivan yhteistyömallin soveltuvuutta selvitettiin. Kaikkiaan 9 yritystä, painottuen matkailu- ja muihin palvelualoihin, kontaktoitiin hankkeen aikana tapaamisissa, joissa selvitettiin yritysten tarpeita, toiveita ja mahdollisuuksia yhteistyölle kulttuuriperintötoimijoiden kanssa. Erilaisten yhteistyömuotojen kehittelyssä pyrittiin hakemaan malleja, jotka sisältäisivät taloudellista tukea mutta ylittäisivät tavanomaisen sponsoroinnin ja sitoisivat yrityksen ja niiden henkilöstön ja muut sidosryhmät syvällisemmin alueen kulttuuriperinnön turvaamiseen.

Luontevien, hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisten pelkkää sponsorointia syvällisempien konkreettisten yhteistyömuotojen kehitystyö osoittautui odotettua haastavammaksi ja hitaammaksi. Yritys- ja kulttuuriperintötoimijakontakteista saatujen näkemysten pohjalta suunnittelussa päädyttiin lopulta yrityskummi-yhteistyökonseptin ja siihen sisältyvän kahden erilaisen yhteistyömallin ja niihin liittyvien materiaalien kehittämiseen. Nämä materiaalipaketit osoittautuvan toimivan samalla myös perehtyttämis- ja sidosryhmäviestintämateriaaleina työpakettien 2 ja 3 yhdistys- ja julkisille toimijoille. Kehitystyön kautta havaittiin, että yritysten sitouttaminen yhteistyöhön niin, että niissä koetaan yrityksen olevan aidosti osa kulttuuriperintöyhteisöä, ja asiasta koituvan hyödyn avaaminen niille, vaatii aineistojen lisäksi pitkäjänteistä vähittäin etenevää kasvokkaista vuorovaikutusta.

Hankkeessa laadittiin laaja-alainen yhteistyöehdotus alueella toimivan kansainvälisen kaivosyhtiön hallitseman säätiön yhteistyöksi paikallisen kulttuuriyhteisöjen kanssa sekä yrityksen esg (environmental, social, governance) -tavoitteiden toteuttamiseksi alueella. Tämä ehdotus johtaa mahdollisesti taloudelliseen tukeen alueen kulttuuriperintötoimijoille.
Hankkeen työpaketissa 2 kartoitettiin kansainvälistymistoimista mahdollisesti hyötyviä kulttuuriperintöyhdistyksiä, ja niitä konsultoitiin sekä yritysyhteistyön että kansainvälistymishanketoiminnan tiimoilta, tuloksena ainakin yksi valmistunut kansainvälinen Erasmus+-hakemus; hakemusprosessin myötä kehittyi myös yhteys kulttuuriperintötoimijoiden ja Centria amk:n tki-toiminnnan välille. Yhdistyksiä tavattiin kaikkiaan kuusi. Hanke tuki alueen kulttuuriperinnön hyödyntämismahdollisuuksille keskeisen kaustislaisen viulunsoiton suojeluohjelman julkituontia asiaan liittyvien yhdistysten toimesta; suojeluohjelman sisältämät perinteen elävyyden turvaamistoimet sitovat perinteen turvaamisen laaja-alaisesti alueen laajempaan elinvoimaisuuden lisäämiseen.

Työpaketissa 3 informoitiin kuntatoimijoita Unesco-kouluverkostoon liittymisen mahdollisuuksista sekä selvitettiin mahdollisuuksia päästä Unesco Creative Cities -verkostoon. Vaikka verkostossa on maaseutukuntiakin, hankkeen aikana osoittautui että tavoite ei ole kuitenkaan alueen maaseutukunnille realistinen, joten asian edistämisestä hankkeessa luovuttiin. Tietoa mahdollisuudesta on kuitenkin levitetty maakunnassa, ja jos Kokkolan kaupunki innostuisi aiheesta ja verkoston jäsenyys toteutuisi, siitä voisi olla heijastusvaikutuksia maaseutukuntiinkin. Kaustisen kunnan kanssa on selvitetty ystävyyskunta-ajatusta muiden Unesco-kohteiden kanssa. Kaustisen kansanmusiikkijuhlien yhteydessä järjestetyssä avoimessa seminaarissa Kulttuuriperintö, Unesco ja alueellinen vetovoima esiteltiin mm. Lappajärven Unesco Geopark-kohteen alueellista hyödyntämistä, ja seminaariin pyrittiin saamaan myös puhuja Unesco-kouluverkostosta, mutta aikataulujen vuoksi tämä ei onnistunut.

Työpaketissa 4 kehitettiin Kansanmusiikki-instituutin kansainvälistä kulttuuriperinnön asiantuntijaosaamista. Toimenpiteet ovat sisältäneet mm. osallistumisen alan kansainväliseen innovaatio- ja verkostoitumistapahtumaan Unkarissa, skotlantilaisen alan organisaation benchmarking-vierailun isännöimisen, osallistumisen Museoviraston kansainvälisen Livind- kulttuurisen kestävän kehityksen hankkeen päätösseminaariin, Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla toteutetun kansainvälisen Kaustinen ICH Academy luento- ja seminaarikokonaisuuden toteutukseen ja Kaustisella järjestetyn European Folk Network tapahtuman toteuttamiseen, konsultointia Suomen ja Ruotsin yhteisestä Torniojoen lippokalastusperinteen ja Tanskan Fanøn musiikkiperinnön suojelutoimista sekä Kulta ry:n konsultoimisesta kansainvälisen Culture goal 2030 jalkauttamisesta Suomeen, mikä lopulta johti hankeyhteistyöhön.

Työpaketti 5:n sisältönä oli kuratoitu benchmark-matkaohjelma, siihen liittyvä kehittämistyöpajatyöskentely sekä näiden pohjalta valmistettu alueen aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstrategia. Benchmarking-vierailut toteutettiin yhteistyössä Kaustisen seutukunnan kanssa Viron Viljandiin sekä Setomaalle, ja niihin osallistui hankehenkilöstön ja Kaustisen seutukunnan henkilöstön lisäksi 4 henkeä alueen yrityksistä ja yhdistyksistä. Osallistujien saamiseen näille vierailuille oli haasteita, osittain viime hetken äkillisten esteiden vuoksi. Vierailuilla tutustuttiin alueen kulttuuriperintötoimijoihin ja kulttuuriperintöön liittyvään yritystoimintaan, hallinnolliseen toimintaan ja edistämisorganisaatioihin ja -toimenpiteisiin. Strategiatyöskentely toteutettiin työpajamuotoisesti vierailujen yhteydessä. Strategiatyöskentelyn tukena oli osallistuminen alueelliseen kansainvälisen hankkeistamisstrategian suunnitteluun epävirallisen Pohjanmaan aineettoman kulttuuriperinnön toimijaverkostossa sekä hankeaihioiden kehittäminen Centria amk:n kanssa.

Hankkeen seurantaryhmässä oli edustettuna alueen yritys- ja yhdistystoimijat, Kaustisen kunta, Kaustisen seutukunta ja alueen nuorison edustaja. Seurantaryhmä kokoontui kolme kertaa.

Resultat

Hanke lisäsi tietoa alueen yritysten kiinnostuksesta osallistua alueen kulttuuriperinnön turvaamiseen, hyödyntää sitä kumppanuuksissaan ja sidosryhmätoiminnassaan sekä kansainvälistymispyrkimyksissään. Saadun tiedon perusteella kehitettiin osallistumisen tapoja. Yrityksille hanke tarjosi tietoa alueen kulttuuriperinnöstä ja mahdollisuuksista osallistua siihen.

Hanke lisäsi kulttuuriperintöyhdistysten kansainvälisen hankkeistamisen osaamista ja keinoja pyrkiä mielekkääseen yhteistyöhön yritysten kanssa. Julkisten toimijoiden tieto erilaisista Unescoon liittyvistä kansainvälisistä yhteistyö- ja -verkostoitumismahdollisuuksista (Unesco Creative Cities, Unesco-koulut ja ystävyyskuntatoiminta) lisääntyi ja toimenpiteiden konkreettinen suunnittelu käynnistyi.

Hanke on lisännyt alueen matkailutoimijoiden, tapahtumatoimijoiden ja kulttuuriperintötoimijoiden yhteistyötä ja vahvistanut niiden verkostoitumista. Hankkeessa toteutetut benchmarking-vierailut ovat olleet tuloksellisia ja osoittaneet muualta oppimisen tärkeyden tuottamiensa virikkeiden konkreettisten vaikutusten kautta. Vierailuilla oli ollut vaikutusta mm. paikallisen ja mahdollisesti myöhemmin alueelliseen tarkoitetun tila-, tapahtuma- ja matkailuyhteistyöverkoston käynnistämiseen Kaustisella, ja niiden vaikutuksesta syntyi yksi uusi matkailu- ja tapahtuma-alan yritys (Visit Future Oy:n aputoiminimi Lovekaustinen). Matkailu- ja palveluyrittäjät kehittivät Keski-Pohjanmaan matkailufoorumin yhteydessä pidetyissä työpajoissa vauhdikkaasti kulttuuriperinnöstä ponnistavia palvelu- ja elämystuoteideoita.

Hankkeen toteuttajan aineettoman kulttuuriperinnön asiantuntijuuden ja siihen liittyvän kansainvälistymisosaamisen osaaminen kasvoi hankkeen aikana, ja sen kysyntä on lisääntynyt sekä alueen toimijoiden, kotimaisten toimijoiden että kansainvälisten toimijoiden keskuudessa.
Hankkeen konkreettisina tuotoksina on esite, alueellinen aineettoman kulttuuriperinnön kansainvälistymisstrategia sekä yrityskummi-yhteistyökonseptin ohje- ja oheismateriaalit ja yrityksille, yhdistyksille ja julkisille toimijoille tuotettu infomateriaalipaketti.

Hankkeen viestintä on painottunut suoriin kontakteihin kohderyhmien kanssa sekä hankkeen esittelyyn erilaisissa aiheeseen liittyvissä verkostotapaamisissa, seminaareissa ja työpajoissa ja tapahtumissa sekä Keski-Pohjanmaan matkailufoorumissa. Hankkeen flyer-esitettä jaettiin suoraan käteen ja se toimi hyvänä keskustelunavaajana kohderyhmien kesken.

Effekter och framtidsplaner

Hanke on antanut eväitä ja tuottanut sekä käytännöllisiä että strategisia välineitä siihen, että pidemmällä aikavälillä alueen kulttuuriperintö lisää alueelle koituvaa taloudellista ja sosiaalista hyötyä. Kulttuuriperintö on entistä paremmin hyödynnettävissä suoraan mm. matkailu- ja tapahtuma-alan sisällöntuotannossa, kun näiden alojen yrittäjien aiheen tuntemus ja kontaktit toimijoihin ovat lisääntyneet. Jo hankkeen päättyessä on nähtävissä yritysten omaehtoista halua kokeiluun ja tuotekehitykseen. Muiden alojen yrityksille sitoutuminen paikalliskulttuuriin voi antaa myönteistä brändiarvoa, lisätä yrityksen kiinnostavuutta sidosryhmien keskuudessa sekä vahvistaa yrityksen työnantajamielikuvaa ja henkilöstön sitoutumista. Kulttuuriperintöalan järjestötoimijoille hankkeessa kehitetyt keinot pyrkiä entistä vuorovaikutteisempaan yhteistyöhön yritysten kanssa ja lisääntynyt kansainvälistymisosaaminen lisää suoria taloudellisia mahdollisuuksia ja vahvistaa niiden tekemän vaikuttavuutta, arvostusta ja asemaa yhteiskunnan muilla sektoreilla. Mahdollinen tuleva osallistuminen kansainvälisiin Unesco- ja muihin verkostoihin tuo kuntiin osaamista ja nostaa myös niiden kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta viereinä elinympäristöinä ja vierailukohteina.

Hankkeen tulokset ja materiaalit ovat hankkeen hyödynsaajien ja muiden toimijoiden hyödynnettävissä ja jatkossa leviävät mm. tulevien matkailuhankkeiden kautta ja verkostomuotoisen yhteistyön kuten hankkeen vaikutuksesta Kaustisella perustetun matkailu-, tila- ja tapahtumatyöryhmän kautta, jossa kehitystyö jatkuu. Hankkeessa synnytetty yrityskummikonsepti on esitelty myös kaustislaisen viulunsoiton yhdistysten aineettoman kulttuuriperinnön työryhmässä, joka on ottanut sen hyvin vastaan ja pyrkii ottamaan mallin käyttöön toimien toivottavasti esimerkkinä muillekin alueen kulttuuriperintöyhdistyksille ja -toimijoille.