Äläski ussakka

Äläski ussakka -hankkeen idea lähti saatavilla olevasta materiaalista eli poron jättösarvista, joille ei löytynyt käyttöä. Heräsi ajatus tehdä niistä ympäristötaidetta. Seuraavaksi mietittiin miten saataisiin toteutettua idea konkreettiseksi teokseksi.

Tässä vaiheessa tarjottiin Sallan kansalaisopistoon ympäristötaiteen kurssia. Ajatuksena oli talven aikana suunnitella sekä valmistella teoksia eri kyläalueille, jotka sitten kesän aikana toteutetaan. Ilmoittautuneita kurssille oli liian vähän joten se ei toteutunut. Olimme jo luovuttamassa. Sitten käteen sattui Koti-Lappi -lehti, jossa oli ilmoitus Leaderin pienhankkeiden rahoituksesta, soitto toimistolle ja tieto jos Kelloselän alueen kyläyhdistys lähtee mukaan hankkeeseen voi onnistua. Kyläyhdistys lähti mukaan ja niin alkoi hankeen suunnittelu.

Ympäristötaideteoksen toteuttajana toimi Kelloselän alueen kyläyhdistys yhteistyössä kyläläisten kanssa. Mukana on ollut toimijoita myös muilta kyläalueilta, kylän kesäasukkaita sekä paikalle osuneita matkailijoita.
Perinteitäkin alkaa olla sillä Kelloselkään on 2000 luvun alussa tehty perättäisinä vuosina kaksi pajuveistosta, joiden materiaalin kylän väki keräsi ja oli mukana teosten valmisteluissa ja pystytyksessä.

Lähtökohtana oli visuaalisen ympäristötaideteoksen luominen sekä pyrkimys kiinnittää huomio porotalouden murrostilaan, jakaa tietoa poroelinkeinosta ja sen nykytilasta sekä saada ihmiset yhdessä tekemisen äärelle.

Teos on pystytetty lähelle Aatsinkijoen siltaa Saijantie 172 kohdalle kantatie 82 varteen. Rakentamisprosessin eri vaiheisiin on kylän väen lisäksi osallistunut ihmisiä muiltakin Sallan kyläalueilta, myös jokunen matkailija on ollut mukana. Lähtökohtana ollut tavoite, saada ihmisiä yhdessä tekemisen äärelle sekä jakaa tietoa poroelinkeinon tilasta, on toteutunut. Paikalle on pystytty myös infotaulu jossa kerrotaan teoksen synnystä, jaetaan tietoa poroelinkeinosta sen taloudellisesta ja kulttuurisesta merkityksestä alueelle. Taulussa olevan QR-koodin avulla saadaan syventävää tietoa aiheesta.

Hanke on toteutunut pääosin suunnitelmien mukaan. Puutavaran hankinnassa ilmeni pieniä ongelmia, mutta ne saatiin ratkaistua eikä sillä ollut vaikutusta lopulliseen tulokseen. Pitkät parrut katkottiin sopiviin mittoihin, teroitettiin ja niiden päät käsiteltiin pellavaöljyllä.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan sarvien kiinnitys ja käsittely oli tarkoitus tehdä lähellä pystytys paikkaa. Kolean sää sekä paikalta puuttuvan sähkön vuoksi tekninen toteutus tehtiin Hanhikankaantie 1 pihapiirissä, jossa käytössä oli työskentelylle sopiva katos, sähköä koneiden lataamiseen ja talkoo kahvittelu oli mukavampi lämpimässä pirtissä.

Sarvien suojakäsittely tapahtui pellavaöljyllä joka todettiin parhaaksi kosteussuojaksi. Osa sarvista jouduttiin loveamaan ” rälläkällä ” jotta kiinnitys pylväisiin onnistui, tämä takasi myös kiinnityksen varmemman pysymisen.

Paikan vaihdoksen vuoksi sarvipylväät jouduttiin kuljettamaan Aatsinkijoen p-paikalle peräkärryissä ja pellolla kantaen. Pellolla kasvavan korkean ja tiheän Tupassaramättäikön vuoksi mönkijän käytöstä luovuttiin turvallisuus syistä.

Lopputulokseen ja hankerahoitukseen näillä muutoksilla ei ollut vaikutusta.

Hankkeen konkreettisena tuloksena on pysyvä taideteos, joka jää kyläläisten ja kaikkien ohikulkevien nähtäville parantaen siten kulttuurin saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta.

Rakentamisprosessin osalta hyödynsaajina ovat ensisijaisesti kyläläiset ja lopputuloksen osalta hyödynsaajina ovat kyläläisten lisäksi ohikulkevat ihmiset ja matkailijat.

Teos jakaa osaltaan tietoa poroelinkeinosta ja sen nykytilasta. Paliskuntainyhdistys on kiinnostunut hankkeesta ja julkaisee Poromieslehdessä tulevan talven aikana juttuja sekä kuvia taideteoksesta. Myös paikalliset aktiivit nuoret poronhoitajat ovat kiinnostuneita kirjoittamaan juttuja blogissa sekä eri julkaisuissa.

Hankkeen nimi, Äläski ussakka, on herättänyt mielenkiintoa, kysymyksiä ja uteliaisuutta ja näin hankkeen talkoisiin saatiin osallistujia eri yhdistysten kautta. Osa ihmisistä oli kiinnostunut taiteellisesta puolesta ja sen toteutuksesta, osa taas poroelinkeinosta, nämä yhdistämällä tietoa on saatu jaettua molempiin suuntiin.

Hankkeesta on tiedotettu Sallan kunnan tapahtumat sivulla, jaetuilla mainoksilla sekä suusanallisesti eri ryhmien kokoontumisissa. Prosessin eri vaiheista on julkaistu kuvia Kelloselän kyläyhdistyksen fb-tilillä, yhdistyksen WhatsApp-ryhmässä, Kylämme.fi, Kelloselkä.fi sekä Lähellä.fi -nettisivuilla. Näkyvyyttä on saavutettu myös Lapin Kansa ja Kotosalla -lehdissä.

Infotaulusta löytyy QR-koodi joka on linkitetty Kelloselän kylän sivuille. Hanna Jumiskon toimesta Äläski ussakalle on perustettu myös blogi, jossa nuorten ajatuksia, tietoa poroelinkeinon taustoista ja nykytilasta. Blogi löytyy osoitteesta alaskiussakka.wordpress.com.

Hankeaikana opittiin paljon tiedottamisesta, sen tärkeydestä sekä siihen liittyvistä vaikeuksista. Tiedotuskanavia on runsaasti, mutta mikä saavuttaa ihmiset on eri asia, tieto hyvin sirpaleista ja useasta paikasta haettavaa. Nettisivuja perustetaan, mutta ongelmana on löytävätkö ihmiset ne. Tiedon löytymiseen vaikuttavat monet asiat, kuten netin käyttäjän aktiivisuus, osaaminen ja ylipäätään se onko netti käytettävissä.
Luotujen nettisivujen ylläpito vaatii myös aikaa, vaivaa ja paneutumista jotta tieto on ajan tasalla. Konkreettista käteen saatavaa paperilehteä kaivataan etenkin vanhemman väestön keskuudessa.

Talkoot ovat aina yllätys. Vakio porukan lisäksi talkoisiin osallistui kylän asukkaita, jotka eivät aiemmin ole olleet mukaan toiminnassa,mikä koettiin positiivisena kuten myös matkailijoiden ja kesäasukkaiden kiinnostus ja mukaan tulo.

Teoksen teknisen toteutuksen osalta ei ollut ongelmia, voi todeta että se sujui todella mallikkaasti. Taas kerran huomattiin miten kylästä löytyy paljon eri alojen taitajia, osaavaa ja ahkeraa porukkaa.

Konkreettinen visuaalinen taideteos, joka herättää katsojassa mielenkiinnon ja halun tutustua lähemmin aiheeseen toimii tiedon välittäjänä. Tämä on huomattu myös Äläski ussakka -teoksen kohdalla, p-paikalla on usein autoja pysähtyneenä, kuvaamassa teosta ja lukemassa infotaulun tekstiä. Voimme ilolla todeta onnistumisen siinä mihin teoksella pyrimme.

Hankkeen aikana infotauluun on sisällytetty QR-koodi, jonka kautta on saatavana syventävää tietoa poronhoidosta. Lisäksi on perustettu blogi, josta löytyy poroelinkeinoon liittyviä artikkeleita sekä nuorten poronhoitajien kirjoituksia.

Jatkosuunnitelmissa on asentaa infotaululle pitkospuut sekä kesäajaksi vieraskirja. Ajatus valokuvakilpailusta Äläski ussakan tiimoilta on työn alla.

Hankkeen aikana on hyödynnetty materiaali, joka muuten olisi mennyt kaatopaikalle. Ehkäpä taideteos esimerkillään ohjaa hyödyntämään/ kierrättämään jo olemassa olevaa materiaalia ja voi innostaa vastaavanlaisiin hankkeisiin muillakin kyläalueilla.

Taideteoksen paikalla on jo perinteitä, samalla paikalla on sijainnut kaksi pajutaideteosta Trans Barents Highway Symposium of Art:n toteuttamana. Siinäkin hankkeessa Kelloselän kyläyhdistys oli mukana keräämällä pajumateriaalin sekä apuna valmistelu- ja pystytysvaiheessa sekä huolehtimalla vuosittain teosten kunnosta, ne säilyivät kyläläisten ja kulkijoiden ilona 20 vuotta.