Asuttava Päijät-Häme

Sammanfattning av projektet

Asuttava Päijät-Häme pilotoi Åbo Akademin saarille kehitettyä habitability analyysiä maaseutukylissä. Asuttavuusanalyysiä pilotoitiin kolmella alueella: Kalkkisissa Asikkalassa, joka on Päijänne-Leaderin toiminta-alueen ainoa saaristo-osakunta, Järvikunnassa Orimattilassa, sekä Pertunmaan kirkonkylällä Mäntyharjussa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa alueiden asuttavuuden nykytilasta hyödyntäen habitability-käsikirjaa.
Alueilla toteutettiin 7 teemoittaista työpajaa, jotka olivat avoimia kaikille.
Projektissa tärkeitä sidosryhmiä olivat asukkaat, monipaikkaiset, yhdistykset, yritykset sekä kunta tai kaupunki. Työpajoihin kutsuttiin erikseen alan asiantuntijoita. Tietoa kerättiin ja tuotettiin yhdessä paikallisten kanssa, ja lopputuloksena on kattava analyysi paikallisesta asuttavuudesta. Analyysiä voidaan hyödyntää paikalliskehittämisessä ja vaikuttamistyössä.
Lopputuloksena on kolme julkista raporttia, jotka löytyvät Päijänne-Leader ry:n nettisivuilta paijanne-leader.fi/asuttavaph.

Toteutus

Hanketta alettiin markkinoimaan loppuvuodesta 2024, jotta saatiin lisättyä tietoisuutta työpajoista. Markkinointia tehtiin eri sosiaalisen median kanavien kautta, mutta alueelle vietiin myös paperisia julisteita. Paikallisen kumppanin kanssa kerättiin myös sähköpostilistaa, johon viestittiin niin hankkeen alkamisesta kuin työpajoista keväällä 2025.

Analyysiä pilotointiin kolmella eri alueella. Jo projektin alussa tavoitteena oli saada mukaan alue Asikkalasta, joka on Päijänne-Leaderin toiminta-alueen ainoa saaristo-osakunta. Pilottialueiden tuli olla niin väkiluvultaan kuin pinta-alaltaan pienehköjä, jotta tulokset ja kokemukset eivät hajaantuisi liikaa alueen sisällä. Mahdollisuuksia osallistua markkinoitiin muun muassa Päijät-Hämeen kylien uutiskirjeen kautta. Lopulta pilottialueiksi valittiin sisäisesti kolme potentiaalista aluetta: Järvikunnan alue Orimattilasta, Kalkkisten postinumeroalue Asikkalasta sekä Pertunmaan kirkonkylä nykyisestä Mäntyharjusta.

Työpajoihin kutsuttiin asukkaita, monipaikkaisia, yhdistysten ja yritysten edustajia, kunnan edustajia sekä erilaisia asiantuntijoita. Kaikki olivat tervetulleita työpajoihin, mutta viestintää suunnattiin alan asiantuntijoille ja osaajille aina työpajan teeman mukaan. Järvikunnan alueen aloitustilaisuus pidettiin Mallusjoen nuorisoseurantalon puurojuhlassa 10.12.2025, johon osallistui noin 120 henkilöä. Kalkkisten avaustilaisuus järjestettiin 12.12.2025 Pörskälässä joululahjavalvojaisten merkeissä: paikalla oli 4 henkilöä. Pertunmaan kirkonkylän glögitilaisuudessa Jokituvalla taas oli 8 henkilöä. Auttava Päijät-Häme osallistui myös Saaristoverkoston järjestämään asuttavuusseminaariin Åbo Akademin tiloissa Turussa 9.-10.12.2024.
Asuttava Päijät-Hämeen projektipäällikkö järjesti asuttavuusaamukahvit, johon kaikki asuttavuusanalyysiä samaan aikaan toteuttavat oli kutsuttu
Savonlinnasta, Paraisilta ja Pyhämaalta. Aamukahvit järjestettiin Teamsissa kuukauden joka toinen tiistai, ja tarkoituksena oli jakaa kokemuksia, ajatuksia ja muuta tukea hankkeen toteuttamiseen. Tämän lisäksi projektipäällikkö osallistui myös saaristoverkoston etäaamukahveille.
Asuttava Päijät-Häme, Älykkäät kylät - Viisaat toimijat sekä Päijät-Hämeen kylät tekivät yhteisen opintoretken Pellinkiin perjantaina 11.4.2025. Retken tarkoituksena oli tutustua Porvoon Pellinkiin sekä alueen aktiivisiin toimijoihin. Saarella on toteutettu asuttavuusanalyysi, joten kyläläiset pääsivät tutustumaan paikallisiin ja kuulemaan analyysista ja siitä seuranneista toimenpiteistä. Kuulimme Erika Englundilta sekä Marie Kellgreniltä minkälaisia haasteita ja onnistumisia projektissa oli, ja minkälaisia kestäviä ja myös älykkäitä ratkaisuja alueella toteutettiin analyysin tarjoaman tiedon pohjalta.

Resultat

Hankkeen kirjallisena lopputuloksena on kolmen eri alueen analyysit, jotka
löytyvät Päijänne-Leaderin nettisivuilta paijanne-leader.fi/asuttavaph, sekä
loppuraportti. Alueet ovat erilaisia, joten tulosten tiivistelmät sekä
asuttavuuspyörät esitellään seuraavaksi alueittain.

Effekter och framtidsplaner

Jatkotoimenpiteiden suositukset
Huonot verkko- ja tieyhteydet koettiin alueita jarruttavaksi tekijäksi.
Matkapuhelinverkon toimivuus vaihtelee kaikkien kolmen alueen sisällä, mutta jokaisella alueella esiintyy huonoja yhteyksiä. Erityisesti kesäaikaan monipaikkaisten käyttö kuormittaa talvella alueelle hyvin riittävää verkkoa. Valokuituyhteyksiä ei rakenneta syrjäisempiin kyliin markkinaehtoisesti, ja omavastuuosuus ovat olleet eri hankkeissa liian suuria. Huonot verkko- ja tieyhteydet lisäävät paikallisten turvattomuudentunnetta, ja jokaisella alueella nousi toiveita varautumiseen. Tieverkoston kunto nousi eniten esiin Kalkkisten
seudulla: erityisesti pienemmät tiet ovat huonossa kunnossa, mutta tiestön kunnon koetaan myös ohjaavan esimerkiksi turistivirtoja.
Makean veden riittävyys herättää myös alueilla huolta. Kuivat kesät aiheuttavat vedenpuutetta kaivoissa, ja syksyisin pintavesi ja humus sekoittuu kaivoihin, jolloin vedestä tulee käyttökelvotonta. Kaikella kolmella alueella olisi tarpeen kartoittaa laajemmin yksityisten kiinteistöjen vedenlaatua: yksityisten kaivojen vedenlaadun tutkimista suositellaan kolmen vuoden välein, mutta erilaisista syistä tämä ei aina toteudu. Kaikilla alueilla ei ole mahdollista liittyä kohtuuhintaan kunnalliseen vesijohtoverkostoon. Vaikka ei kuuluisi kunnalliseen
vesijohtoverkostoon, niin kunnalliset palvelut saattavat silti linkittyä makean veden saavutettavuuteen vesipisteiden kautta. Järvikunnassa makeaa vettä saa Järvikunnan koulusta, joka sai lopetuspäätöksen vuodelle 2026 – paikallisia huolettaa se, mitä vesipisteelle sen jälkeen tapahtuu ja kuinka kauas vesipiste mahdollisesti siirtyy.
Kylien julkisissa rakennuksissa yhdistyy monia, paikallisia tärkeitä palveluita: koulu saattaa olla vesipiste, harrastuspaikka, yhdistysten kokoontumispaikka ja koulu. Paikalliset ovat huolestuneita siitä, viekö esimerkiksi kyläkoulun lopettamispäätös mukanaan useita alueelle tärkeitä, elinvoimaa tuovia palveluita ja mahdollisuuksia. Tärkeää olisikin, että kyläläisten ja kunnan tai kaupungin keskustelua käydään pitkin prosessia: näin löydetään yhteisiä ratkaisuja ongelmille. Voisiko esimerkiksi vanhan koulurakennuksen myydä edullisesti kylälle, joka jatkaisi ylläpitoa? Tai voisiko jo olemassa olevaa kiinteistöä hyödyntää, ja pilotoida erilaisia tapoja toteuttaa julkisia palveluita, jotka tulevat asukkaiden luo – sen sijaan, että kyläläiset kulkevat palvelun luo?
Kylät toivoivat myös enemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia kunnan tai kaupungin suuntaan. Kunnat ja kaupungit tarvitsevat toimivia malleja, jolla voidaan vahvistaa vuorovaikutusta keskustelua ja yhteistyötä yhdistysten ja eri asukasryhmien kanssa. Kuten kylissä ymmärrettiin: yhteisöllisyys on kylien supervoima. Epävarman tulevaisuuden edessä yhteisö luo asukkaille toimijuutta, turvallisuutta ja merkityksellisyyttä.