Elämyspolut

Hanke koostui kahdesta osiosta Lamminjärven luontopolun kylteistä sekä kotiseudun historian nostamisesta tutuksi lapsille ja nuorille yhteistyössä Jalasjärven museon kanssa. Kohderyhmänä hankkeella on erityisesti lapset ja nuoret. Ensimmäinen osio nousi esiin, kun Kurikan kaupunki esitteli tarpeen kehittää Lamminjärven aluetta. Alueella mm. kaupungin toimesta uudistetaan liikennepuisto. Luontopolun kyltit elävöittävät ulkoilupolkua ja tuovat luontokokemuksia. Hankkeen toisessa osiossa haluttiin lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta kotiseudun historiaan elämyksellisten museotarinoiden ja toimintapajojen kautta. Moni lapsi ei tunne oman pitäjänsä historiaa, vaikka Jalasjärven paikallismuseo on yksi Pohjoismaiden laajimmista museoalueista.

Hankkeessa toteutettiin Lamminjärven alueelle 10 pysyvää opastekylttiä. QR-koodilla voi kuunnella kyltin tekstin luettuna sekä katsoa lyhyen aiheeseen liittyvän luontovideon. Lisäksi polun elämyksellisyyttä lisättiin taiteen sijoittelulla polun varteen. Kyltit lisäävät lasten luontotietoutta sekä innostavat liikkumaan. Joka kyltissä on tarinan lisäksi jumppaohje, jonka kaikenikäiset pystyvät tekemään.

Hankkeessa tehtiin museon oppaiden käyttöön tarinakortit rakennuksista. Tarinallistetut museokierrokset päätettiin toteuttaa rooliopastuskierroksena, johon palkattiin nuoria näyttelijöiksi. Lisäksi järjestettiin vaihtuvateemaisia toimintapajoja, joihin palkattiin nuoria ohjaajiksi.

Hankkeessa toteutettiin Lamminjärven alueelle 10 opastekylttiä, joissa Sulo-saukko kertoo luonnosta. QR-koodilla voi kuunnella kyltin tekstin luettuna sekä katsoa lyhyen aiheeseen liittyvän luontovideon. Joka kyltissä on tarinan lisäksi jumppaohje, jonka kaikenikäiset pystyvät tekemään. Kylttien kuvituksessa esiintyy kasveja ja eläimiä, joita löytyy alueen luonnosta. QR-koodi ohjaa nettisivulle, johon on mahdollista lisätä/vaihtaa videoita tai tekstiä. Lisäksi polun elämyksellisyyttä lisättiin taiteen sijoittelulla polun varteen. Kylttien tekstit kirjoitti Eeva Saha ja kuvituksen teki Kristiina Mäkimattila. Talkoolaiset osallistuivat kylttien tekstien ja kuvituksen valmisteluun sekä taiteen tekemiseen polunvarteen. Talkoolaiset myös pystyttivät kyltit polun varteen.

Kylttien lisäksi polun varteen lisättiin taidetta. Linnunpönttöjä, jotka maalattiin muistuttamaan pohjalaistaloja. Lisäksi tehtiin hyönteishotelleja lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Polun varteen puihin asennettiin tuulikelloja, unisieppareita ja neulegraffiti.

Riskeinä on ilkivalta kylttejä ja taidetta kohtaan. Tätä riskiä koitettiin ennakoida valikoimalla kestävät materiaalit. Kylttien pinta on pestävää alumiinia ja kyltit kiinnitettiin paaluihin, joten niiden repiminen irti ei onnistu ilman työkaluja. Taide asennettiin sen verran ylös, ettei maasta päin ylety niihin.

Aikataulullisesti Kurikan kaupungin liikennepuisto ei valmistunut vielä 2024 vuoden aikana, joten yhteisiä alueen avajaisia ei pystyttä järjestämään. Kylttien avajaiset pidettiin syyskuussa. Avajaisiin kutsuttiin Jalasjärven keskustan alueen päiväkotien eskariryhmät. Eskarilaisilta kerättiin palaute kylteistä.

QR-koodilla pystyy kuuntelemaan kyltin luettuna, joka lisää kylttien saavutettavuutta. Kyltit lisäävät lasten ja nuorten luontotietoutta. Hanke Lamminjärven kylttien osalta toteutettiin kuten oli suunniteltu. Kustannukset toteutuivat suunnitellusti.

Hankkeen toteutus: Jalasjärven museo

Hankkeessa tehtiin museon oppaiden käyttöön tarinakortit rakennuksista. Hankesuunnitelmassa kerrottiin, että laaditaan infokortit/tarinakortit vapaaehtoisten oppaiden käyttöön. Tarinakortteja testasivat Jalasjärvi-Seuran kesätyöntekijät. He pitivät kortteja käytännöllisinä. Korteissa on ko. rakennuksen taustatiedot sekä mitä rakennuksessa nykyään on mutta myös se mihin rakennusta on alun perin käytetty. Kortteja muokattiin palautteen perusteella syksyllä 2024.

Hankkeen tavoitteena oli museotarinoiden avulla tuoda kotiseudun historiaa lähemmäksi lapsia ja nuoria. Esimerkiksi havainnollistaa entisajan koulunkäyntiä. Museotarinat päätettiin toteuttaa rooliopastuskierroksena. Roolioppaiksi palkattiin 6 nuorta.

Rooliopastuskierros on kuin pienoisnäytelmä, jota yleisö seuraa museon miljöössä. Rooliopastuskierroksen ohjasi ja käsikirjoitti Eeva Saha. Kierroksen käsikirjoitusta suunniteltiin yhdessä Jalasjärvi-Seuran vapaaehtoisten kanssa. Eeva Saha toi käsikirjoitukseen dramaturgisen osaamisen. Käsikirjoitus pohjautuu löyhästi Teuvo Pakkalan novelliin ”kymmenellä pennillä siirappia”. Kierroksella Lotta-likka aloittaa kiertokoulun. Draamaa juoneen tuo Lotan

hajamielisyys. Äiti pyytää Lottaa käymään kaupalla, mutta kaupalla Lotta ei muistakaan mitä äiti pyysi tekemään ja kouluunkin meno jännittää. Rooleja kierroksella oli äiti/kiertokoulun opettaja, kauppias ja Lotta-likka. Rooliopastuskierros kuvasi 1900-luvun talonpoikaiselämää. Museon rakennukset sijoittuvat tuohon aikaan. Vuorosanoissa tuotiin esiin paikallisia murresanoja. Kierros aloitettiin Raholammin talosta, josta siirryttiin Hongiston kauppaan ja kiertokoulu oli Köykkä-Ventelän tuvassa. Kiertokoulussa yleisökin sai istua penkeille kuin koulussa ja he saivat lopuksi opetella kaunokirjoitusta.

Huhti-toukokuussa järjestettiin rooliopastusharjoitukset näyttelijöiden kanssa. 26.5. valtakunnallisena kotiseutupäivänä järjestettiin rooliopastuskierroksen kenraaliesitys. Jalasjärven museolla järjestettiin 5.6. – 7.8.2024 joka keskiviikko kello 12–18.00 tapahtumapäivä, jossa oli rooliopastuskierros ja vaihtuvateemainen toimintapaja. Tapahtumapäivissä oli rooliopastuskierrokset puolentunnin välein. Keskimäärin päivän aikana kierroksia oli 5, mutta jos yleisöä oli enemmän, järjestettiin useampi kierros. Kierroksen jälkeen oli mahdollista tutustua Takalan torppaan ja muihin museon rakennuksiin oppaan johdolla. Toimintapajoihin sai osallistua oman aikataulun mukaan. Ennakkoilmoittautuminen oli keppihevonen- sekä leijapajaan. 27.9. järjestettiin kummituskävely.

Talkoolaiset osallistuivat rooliopastuskierroksen valmisteluun sekä toteutukseen. Esimerkiksi rooliopastuskierroksen puvustus tehtiin talkoilla. Talkoolaiset osallistuivat myös toimintapajojen valmisteluun.

Hankesuunnitelman toimenpiteissä mainitaan perinneleikit, perinnepeli, perinneaskartelut, metallinpaljastimet ja kalligrafia sekä nuorten työllistäminen ohjaajiksi. Hanke työllisti 4 nuorta toimintapajoihin ohjaajiksi. Teemat toteutettiin nykyajanlapsia kiinnostavalla tavalla.

Tapahtumapäiviä olivat:

5.6. Keppihevooset – esterata keppihevosille. Tee itse keppihevonen-pajat klo 14 ja klo 16 – pajoihin ennakkoilmoittautuminen.

12.6. Aartehenmettästys, metallinpaljastimet – vihjeet liittyivät Suomen sotaisaan historiaan

19.6. Mittumaari – saunavihdan ja pajupillin tekoa ja kukka-asetelmia

26.6. Haltijaanen – peikkoaskartelua ja satuja

3.7. Juhannuskukat ja lehemänkielet komian tähäre – tee oma kukkaseppele, käpylehmä

10.7. Kesäolymppialaaset – leikkimielistä kisailua mm puujaloilla kävely

17.7. Sulukakynän salaasuuret - kalligrafia

· Marika Koskimäki, kirjaintaiteilija ohjaa sulkakynällä ja musteella kirjoittamista.

24.7. Leija ja lohikärmes askartelua

· Leijojen teko-pajat klo 14 ja klo 16 - pajoihin ennakkoilmoittautuminen

31.7. Rinsessat ja ritarit – askartelua kruuna ja ritarinkilpi sekä kasvomaalausta.

7.8. Ameriikkahan matkaajien aarteenetsintä – Jalasjärvisen Alfredin jalanjäljillä Ameriikassa. Yhteistyössä Liikettä luonnosta hanke.

27.9. kummituskävely – Ketkut kummitukset ja noidat museolla.


5.6. keppihevooseet tapahtumapäivään lainattiin Jalasjärven Ratsastajien keppihevosrataa. Lapset saivat kisata radalla keppihevosten kanssa. Lisäksi oli kaksi keppihevospajaa, jossa lapsi sai tehdä oman keppihevosen.

12.6. aartehenemettästyksessä etsittiin lemppääläisten kalastajien aarretta. Vuonna 1621 Jalasjärvellä kävivät lempääläiset kalassa. Näistä retkistä on säilynyt kala-aittoja, joissa kalastajat yöpyivät. Aartehenemettästys koostui kolmesta vihjerastista, jotka johdattivat aina seuraavalle rastille. Vihjeet liittyivät museorakennuksien ja Suomen historiaan. Neljännellä rastilla sai metallinpaljastimien avulla etsiä maahan piilotettuja kolikkopusseja.

19.6. mittumaari juhannusviikolla haluttiin tuoda esiin suomalaista juhannusperinnettä. Vihtamestari opasti osallistuja vihdan teossa. Lisäksi sai tehdä kukka-asetelmia. Museotyöntekijä yhdessä vapaaehtoisten kanssa ohjasi pajupillien tekoa.

26.6. peikkopäivän toimintapajoissa oli kivien maalausta, peikkoaskartelua ja peikkobingo sekä saippuakuplat. Lisäksi oli peikko ja haltijakirjojen lukupaikka. Peikkobingossa museon rakennuksien portaille oli aseteltu peikkoja, jotka löytämällä sai bingon.

3.7. kukkaseppeleet toimintapajassa sai tehdä oman kukkaseppeleen tai kukka-asetelman. Vaihtoehtona oli askarrella käpylehmä.

10.7. toimintapajassa oli 5 ”kesäolymppialaasten” lajia. Ensimmäisenä oli herneitä kolmessa lasipurkissa, joista piti katsoa missä on eniten herneitä. Toisena lajina oli hernepussien heitto tauluun, josta sai sitten eri määrän pisteitä. Kolmantena oli puun tunnistaminen. Neljäntenä lajina oli renkaiden heitto puukeppeihin, joista sai eri pistemääriä. Viimeisenä eli viidentenä oli puujaloilla kävely. Tässä vaihtoehtona oli yhdellä jalalla hyppiminen.

17.7. kirjaintaitelija Marika Koskimäki ohjasi sulkakynällä ja musteella kirjoittamista. Lisäksi oli ”tunnista ammatit” – tehtävä kierros, jossa oli kuvattu vanhoja työkaluja ja vihje, josta piti päätellä mikä ammatti on kyseessä.

24.7. leijapajassa lapsi sai koota ja maalata oman leijan. Lohikärmespajassa askarreltiin lohikärmeitä paperilautasista.

31.7. rinsessat ja ritarit- päivässä askarreltiin pahvista kruunuja ja kilpiä, joihin sai piirtää oman tunnuksen.

7.8. seikkailtiin Alfredin jalanjäljissä Amerikassa. Päivä toteutettiin yhteistyössä Liikettä luonnosta-hankkeen kanssa. Liikettä luonnosta-hanke osallistui tuomalla rastilabyrintin museon pihaan. Labyrintista lapset keräsivät kuuden paikan nimet, ja nämä piti laittaa oikeaan järjestykseen kuten Alfred oli aikoinaan matkannut Amerikkaan. Yhteensä oli 5 tehtävärastia, jotka suorittamalla pääsi aina eteenpäin. Viimeisellä rastilla piti kaivaa kultaa kuten Alfred Klondyken kultamailla, jotta tienasi matkalipun takaisin kotiin ja sai pelastettua kotitilan konkurssilta. Tarina perustuu Jalasjärvellä eläneen henkilön elämään.

27.9 ketkut kummitukset ja noidat- kummituskävely Jalasjärven museolla. Jalasjärvi-Seuran toimijoiden kanssa sovittiin reitti museon alueella. Jokainen talkoolainen sai rakentaa itse hahmonsa. Tapahtumaa tekemässä oli mukana myös kaksi lasta ja yksi nuori. TET-harjoittelija osallistui myös tapahtuman valmisteluihin. Juoni kummituskävelyssä oli, että lähdettiin etsimään suvun aarretta erilaisten hahmojen luota, jotka antoivat vihjeen seuraavasta paikasta. Ja lopuksi aarre vietiin poliiseille, jossa lapset saivat vaihtaa aarteen kummitusheijastimeen. Yleisö etsi vihjeitä oppaan kanssa ryhmissä.



Muita tapahtumia joihin hanke osallistui 2.7. vierailu Luopajärven päiväkodilla, 25.8. museon Perinnepäivä, 31.8. Jokipiin maalaismarkkinat, 7.9. Keskikylän lasten maatalousnäyttely ja 7.12. joulunavausmarkkinat. 9.12. järjestettiin hankkeen jouluinen päätöstilaisuus, jossa käytiin läpi hankkeen tulokset.


Hankesuunnitelman toimenpiteet toteutettiin suunnitellusti sekä kustannukset toteutuivat suunnitellusti.

Lamminjärven ulkoilupolun varteen asennettiin 10 kylttiä, joissa on QR-koodit. Kyltit asennettiin syyskuussa, joten käyttömäärät näkyvät kesällä 2025. QR-koodien avaamista pystyy seuraamaan youtuben tilastoista. Aloituskyltin QR-koodi video on katsottu joulukuun loppuun mennessä 26 kertaa. Eskarilaisilta saadun palautteen perusteella kylteistä pidettiin ja erityisesti jumppaohjeet olivat hauskoja.


Hankkeen tavoitteena oli lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta jalasjärveläiseen kulttuuriin ja kotiseudun historiaan tarjoamalla elämyksellisiä museotarinoita ja luontokokemuksia. Säännölliset tapahtumapäivät olivat matalankynnyksen tapahtumia, joihin perheiden oli lasten kanssa helppo tulla. Askartelut ja aarteenetsinnät sopivat kaikenikäisille lapsille. Rooliopastuskierros rakennettiin myös siten, että siihen pystyi osallistumaan kaikenikäiset lapset. Tapahtumapäiviin osallistui myös erityisryhmien lapsia.


Saimme positiivista palautetta Seinäjoen museon työntekijältä toimintapajoihin valituista teemoista. Myös tapahtumapäiviin osallistuneet pitivät teemoja mielenkiintoisina.


Tavoitteena oli tarjota mahdollisimman monelle nuorelle kesätöitä kesän aikana. Museolle näyttelijöiksi ja toimintapaja ohjaajiksi palkattiin 10 nuorta. Monelle heistä tämä oli ensimmäinen kesätyökokemus.


Vuonna 2023 museolla kävi opastetulla kierroksella 250 henkeä. Vuonna 2024 museolla opastetulla kierroksella kävi noin 330 henkeä. 2024 hankkeen järjestämissä tapahtumissa kävi 648 kävijää. Museolla vieraili enemmän väkeä kuin 2023 myös tapahtumapäivien ulkopuolella. Hankkeen järjestämien tapahtumien myötä museo sai positiivista julkisuutta lapsiystävällisenä vierailukohteena.


Kokonaisuudessaan hankkeella tavoitettiin 601 lasta ja nuorta. Hankkeen talkoisiin osallistui 28 henkilöä. Museon tapahtumapäivissä oli yhteensä 648 kävijää. Kävijöinä oli myös ulkomailla asuvia suomalaisia, joilla on juuret Jalasjärvellä. Hankkeella työllistettiin 10 nuorta. Osallistujamäärä tavoitteet saavutettiin hyvin. Enemmistö tapahtumiin osallistuneista lapsista oli 4–10-vuotiaita. Rooliopastuskierroksista saatiin palautetta, että kierros olisi voinut olla pidempikin. Kierros kesti noin 20 minuuttia. Toisaalta pienetkin lapset jaksoivat seurata koko esityksen. Tapahtumapäivät otettiin hyvin vastaan ja jotkut lapset kävivät useina kertoina ja halusivat uudestaan myös rooliopastuskierrokselle. Hankkeella tavoitettiin henkilöitä, jotka eivät olleet vuosiin vierailleet museolla. Toimintapajojen askarteluissa lapset oppivat erilaisia kädentaitoja ja perinteitä kuten pajupillin teko. Aarteenmetsästys reiteillä lapset liikkuivat ulkona. Rastien tehtävät pohjautuivat faktoihin, joten myös oppivat samalla historiasta. Hanke sai myös palautetta, että vierailu tapahtumapäivässä oli innoittanut vierailemaan myös muissa museoissa. Toiminnalliset toimintapajat olivatkin suosituimpia kuten 12.6. aartehenmettästys, joka tavoitti kaiken ikäisiä lapsia. Toinen suosittu päivä oli 27.9. kummituskävely. Kummituskävely suunniteltiin siten, että se oli jännittävä ja pelottava mutta kauhu jätettiin pois. Kesän aikana tuli useita kyselyitä rooliopastuskierroksen esteettömyydestä. Vanhoissa rakennuksissa on portaita, joten ne eivät ole esteettömiä. Toimintapajojen askartelut järjestettiin museon päärakennuksessa, joka on esteetön.

Hankkeessa kokeiltiin erityylisiä toimintapajoja, joista jäi Jalasjärvi-Seuralle kokemus minkä tyyliset tapahtumat kiinnostavat lapsia. Jalasjärvi-Seura sai myös varmuutta siitä, miten tapahtumia järjestetään. Jalasjärvi-Seuralle koottiin toimintapajoista kansio, jossa on ohjeet askarteluihin ja aarteenmetsästyksien vihjeet sekä kartat. Hankkeen tapahtumat ovat tuoneet Jalasjärven museota esiin paikallisille uudella tavalla ja on kannustanut ihmisiä vierailemaan museolla.


Hankkeessa tehtiin tarinakortit museon rakennuksista, joita vapaaehtoiset museo-oppaat pystyvät jatkossa käyttämään.


Hankkeen aikana myös huomattiin yhteistyön voima, kun yhdistettiin Jalasjärvi-Seuran ja Jalasjärven 4H:n toimijat. Jatkossakin Jalasjärvi-Seura aikoo tehdä enemmän yhteistyötä erilaisten yhdistysten kanssa.
Hankkeen aikana tuli kyselyitä rooliopastuskierroksen esteettömyydestä. Jalasjärvi-Seura hankki museolle videotykin, jotta kuvia ja videoita voi näyttää myös Pelimannituvalla, johon on esteetön kulku.

Jalasjärven 4H on saanut päätöksen uudesta hankkeesta vuodelle 2025. Hankkeessa tullaan tekemään yhteistyötä Jalasjärvi-Seuran kanssa. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota saavutettavuuteen. Hankkeen tavoitteena on edelleen lisätä kiinnostusta Jalasjärven museoon digitaalisuuden avulla.