Erämatkailusta elinvoimaa Kuusiokuntiin

Sammanfattning av projektet

Hanke käynnistyi vuonna 2024 toimijoiden kartoittamisella ja henkilökohtaisella kontaktoinnilla, mutta uusien kumppaneiden mukaan saaminen osoittautui suunniteltua hitaammaksi. Tästä opittiin suuntaamaan resurssit näkyvyyden vahvistamiseen: Erämaanlumo-sivuston ja sosiaalisen median kampanjat lisäsivät kiinnostusta ja toivat neljä uutta toimijaa mukaan hankkeen ensimmäisenä vuonna.

Hankkeen toteutus eteni suunnitellusti verkostojen rakentamisen, työpajojen ja tuotteistamisen kautta. Kalastuskulttuurin kartoitus, benchmarkkausretket ja lukuisat työpajat (metsästys-, kalastus- ja tarinallistaminen) loivat pohjan yhteisille palvelukokonaisuuksille.
2025 pystyttiin testaamaan muutama uusi tuote. Lasten ja nuorten osallistaminen onnistui erinomaisesti, suurimpana esimerkkinä Soinin koululaisten kalastuspäivä, jossa tavoitettiin yli 200 osallistujaa.

Haasteita toivat Soinin jääminen pois Visit Seinäjoki Regionista sekä keskeisen yhteistyökumppanin äkillinen menehtyminen. Silti hankkeen verkosto laajeni ja yhteistyö vahvistui erityisesti kalatalousalan toimijoiden kanssa.

Tuloksina syntyivät tiivistynyt yhteistyöverkosto, useat uudet luonto-, kalastus- ja metsästysmatkailutuotteet, parantunut näkyvyys ja selkeästi kehittynyt yhteinen toimintamalli. Vaikutuksena alueen erämatkailuprofiili vahvistui ja toimijoiden osaaminen kasvoi. Jatkosuunnitelmissa painopiste on luontomatkailussa, nuorten erätoiminnan kehittämisessä sekä Erämaanlumo-brändin pitkäjänteisessä vahvistamisessa.

Toteutus

TARINA PIENISTÄ EDISTYSASKELISTA JA SINNIKKÄÄSTÄ KEHITTÄMISTYÖSTÄ

Kun Erämatkailusta elinvoimaa Kuusiokuntiin -hanke käynnistyi vuoden 2024 alussa, mukana oli paljon tuttua edellisen hankkeen ajoilta: Erämaanlumo-brändi, sivusto ja osa toimijoista. Samalla tilanne oli uusi, sillä tavoitteena oli laajentaa yhteistyötä koko Kuusiokuntien alueelle, syventää tuotteistusta ja rohkaista toimijoita kehittämään palvelujaan.

Alku ei ollut yksiselitteisen helppo. Verkosto oli olemassa, mutta sen aktiivisuus vaihteli, ja osa toimijoista tarkkaili tilannetta sivusta ennen sitoutumista. Ensimmäinen Matkailuilta loi kuitenkin rakentavan ja realistisen lähtökohdan hankkeelle ja antoi kuvan siitä, että pienillä askelilla pystyttäisiin saavuttamaan paljon.

Keväällä 2024 järjestetyt markkinoinnin ja sosiaalisen median työpajat auttoivat monia toimijoita kehittämään näkyvyyttään. Osallistujamäärät olivat kohtuullisia, mutta merkityksellisiä: moni sai aivan uusia ideoita palvelujensa esille tuomiseen ja yhteiseen Erämaanlumo-ilmeeseen. Vaikka yhteismarkkinointi eteni hitaasti ja vaati jatkuvaa muistuttamista, se ei pysähtynyt, ja vähitellen toimijat alkoivat tuottaa sisältöjä, jotka laajensivat yhteistä näkyvyyttä.

Kesän 2024 onkimistapahtumat ja työpaja, retkipäivät ja Kauhajoen erämessut toivat konkreettisia tuloksia ja vahvistivat suuntaa. Tapahtumien koko vaihteli, mutta niissä oli tekemisen meininki ja osallistujien aito innostus. Erämaanlumo-sivustolle lisättiin uusia palveluja, vaikka kaikkia alueen toimijoita ei vielä saatu mukaan. Kesän jälkeen hankkeen ensimmäinen vuosi alkoi saada näkyviä tuloksia: pieniä, käytännön tekemisestä syntyneitä edistysaskeleita.

Syksyn 2024 tärkeimpiä kokonaisuuksia oli saksalaisen ryhmän metsäkanalintutestijahti. Se tarjosi käytännön näkymän siihen, mitä kansainväliset asiakkaat arvostavat: luonnon rauhaa, turvallisuutta, selkeitä ohjeita ja aitoja kokemuksia. Palautteet olivat hyviä, mutta pilotissa huomattiin myös, miten monta yksityiskohtaa metsästysmatkailu vaatii – lupien käsittelystä ja kielituesta aina turvallisuuskäytäntöihin. Samalla ryhmä testasi Jokkeri Huntin metsästyssimulaattoria. Vuoden lopulla järjestetty puurotyöpaja kokosi verkoston arvioimaan mennyttä vuotta, keskustelemaan haasteista ja linjaamaan seuraavia askelia. Siinä suunniteltiin myös messuosaston toteutus Soinin Luonto- ja erämessuille ja sovittiin Erämaanlumo-mainostakkien käytöstä.

Vuoden 2025 alku toi talvisen benchmarking-retken ja talvikalastus/koiraystävällinen majoitus työpajan Vonkaleeseen. Retki avasi konkreettisia näkymiä talvikalastukseen, koiraystävällisiin majoituspalveluihin ja siihen, miten talvisesonkia voitaisiin hyödyntää laajemmin. Vaikka kaikki ideat eivät jalostuneet heti palveluiksi, retki vahvisti verkoston yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia elementtejä talvituotteisiin tarvitaan ja uusia tuotteita suunniteltiin jo innokkaasti työpajassa.

Kevään matkailuilloissa verkosto pysyi koossa, ja mukaan tuli muutama uusi toimija. Soinin Luonto- ja erämessuilla järjestetty matkailukalastusseminaari oli hankkeen yksi näkyvimmistä saavutuksista. Seminaari toi paikalle alan asiantuntijoita – Elias Teriö, Juha Ojaharju, Miika Lahnalampi ja Marko Paloniemi – ja tarjosi yleisölle kattavan katsauksen matkailukalastuksen nykytilaan ja mahdollisuuksiin Etelä-Pohjanmaalla. Seminaarin avasi juontaja Satu Tuomisto, joka kertoi hankkeen vaiheista ja matkailukalastuksen kehittämistarpeesta. Messuilla toimivat myös retkeilyasiantuntijat Hanna Pasanen sekä Hanna Manni koiransa Topin kanssa. Heidän panoksensa vahvisti hankkeen retkeily- ja vaellusmatkailun ulottuvuutta.

Kesän onkimistapahtumat olivat hankkeen selkeimpiä onnistumisia. Yhteistyö yhdistysten kanssa sujui mutkattomasti, ja matalan kynnyksen tapahtumat keräsivät hyvin osallistujia. Pienillä resursseilla saatiin paljon näkyvyyttä ja luotiin yhteisöllistä tekemistä, jota alueella selvästi arvostettiin. Edellisen vuoden rannalta onkimiskilpailun työpaja tuotti tuloksia ja nyt oli käytössä valmis konsepti tilaisuuden järjestämiselle.

Elokuun benchmarking-retki ja tuotteistamistyöpaja Aquarius Resortissa Lappajärvellä toivat uusia ideoita oheispalveluista ja yhteistyöstä. Retkeen sisältyi jigikalastuksen kokeilu, kaikuluotaimen hyödyntäminen, kanoottien ja sup-lautojen testaus sekä sähköfatbikeilla ajaminen. Työpajassa suunniteltiin myös ruokapalveluita ja kokouskahvituksia, joiden mallipohjat tukivat kustannustehokkaiden ja helposti toteutettavien oheispalvelujen luomista.

Koululaisten kalastuspäivä oli yksi hankkeen suurimmista onnistumisista. Yli 200 oppilasta pääsi kokeilemaan rannalta onkimista, tutustumaan kalalajeihin, kalan perkuuseen ja kalaruokien valmistukseen. Tapahtuma vaati paljon koordinointia ja ennakkotyötä, mutta se osoitti, että paikalliset seurat ja yhdistykset pystyvät toimimaan tehokkaasti yhdessä, kun vastuut ovat selkeät. Tässä samalla koululaisten kalastustapahtuma -työpajassa saimme yhteistyössä kaikkien mukana olleiden toimijoiden kanssa luotua uuden, toimivan konseptin vastaavanlaisille tapahtumille.

Syksyllä 2025 someyhteistyö Unbrake Suomi -kilpailun kanssa toi valtavan määrän näkyvyyttä. Kilpailussa ja vaikuttajien kanavissa Suomenselän luonto, retkeilyreitit ja Erämaanlumo nousivat esiin tuhansille katsojille. Kilpailun videoilla oli kymmeniä tuhansia katselukertoja, ja Unbrake Suomi -tilillä oli kuukauden aikana lähes puoli miljoonaa kävijää. Hankkeelle saatiin käyttöön laadukas retkeilyvideo, jota voidaan hyödyntää jatkossakin.

Lokakuussa toteutettu Elchjagd in Vehu -vierasjahti tarjosi lisäoppia kaupallistettavan metsästystuotteen muodostamisesta. Saksalaisten testiasiakkaiden palautteet olivat positiivisia, mutta hinnoittelun, prosessien ja markkinoinnin todettiin vaativan vielä jatkotyötä. Suora markkinointi Saksaan on haastavaa, ellei tuote ole täysin valmis ja kilpailukykyinen.

Syksyn tarinallistamistyöpajoissa etsittiin Erämaanlumolle yhteistä kerrontaa. Vaikka suurta, täysin valmista tarinaa ei syntynytkään, työpajoissa kirkastui brändin ydinsanoma: paikallinen luonto, historia, aito tekeminen ja rauhallinen eräkokemus.

Alkutalven palaute- ja tulevaisuustyöpajassa toimijat arvioivat hankkeen tuloksia. Tunnettuus Kuusiokuntien metsästys-, kalastus- ja luontomatkailukohteena oli kasvanut. Yhteismarkkinoinnin vaikutuksia oli vaikea mitata, mutta osa toimijoista kertoi saaneensa lisäkysyntää Erämaanlumo-sivuston ja Instagram-tilin kautta. Jatkotarpeiksi nostettiin muun muassa luonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen, luonnontuotteiden hyödyntäminen ja riistan tehokkaampi jatkokäsittely.

Erämaanlumo-sivuston ja Instagram-tilin ylläpitoa päätettiin jatkaa Soinin kunnan toimesta. Myös yhteinen WhatsApp-ryhmä jatkaa toimintaansa. Toimijat aikovat jatkaa yhteistyötä hankkeen jälkeenkin, mikä kertoo siitä, että hanke on vahvistanut alueen yhteistä erämatkailun kehittämisen pohjaa.

Hankkeen aikana nousi esiin myös useita haasteita, jotka vaikuttivat etenemisen vauhtiin. Toimijoiden ajankäyttö ja resurssit vaihtelivat, mikä näkyi osallistumisen epätasaisuutena. Markkinointiyhteistyön käynnistäminen vaati jatkuvaa ohjausta, sillä omien kanavien ylläpito oli monille jo entuudestaan työlästä. Myös kalastusmatkailun ja metsästysmatkailun luvitukseen ja käytännön järjestelyihin liittyvät erot alueittain loivat tarvetta selkeämmille prosesseille ja yhtenäisemmille käytännöille. Verkoston hitaasta laajenemisesta huolimatta yhteinen tekeminen kuitenkin tiivistyi, ja osa toimijoista aktivoitui selvästi hankkeen myötä.

Haasteet hankkeen aikana – rehellinen kuva tapahtuneesta
1. Toimijoiden vaihteleva aktiivisuus
Kaikki hankkeet eivät saa ympärilleen suurta intoa – tämäkin hanke opetti sen. Osallistuminen oli välillä vähäistä ja toimijoita piti muistuttaa asioista useaan kertaan.
2. Kalastuslupien ja järjestelmien hajanaisuus
Kalastusmatkailutuotteiden kehittäminen kärsi osakaskuntien eritasoisesta valmiudesta, yleisestä kielteisestä suhtautumisesta ulkopuolisten tuloon kalastamaan ja lupamyyntikanavien pirstaleisuudesta.
3. Resurssien rajallisuus
Monet toimijat olivat pieniä yrityksiä tai vapaaehtoisvoimin toimivia yhdistyksiä. Kehittämistyö tapahtui usein muun työn ohessa ”vasemmalla kädellä”.
4. Markkinointiosaamisen epätasaisuus
Sosiaalinen media ja verkkosisällöt eivät ole kaikille luontevia. Tämä näkyi esimerkiksi siinä, että uusia sisältöjä syntyi vähemmän kuin toivottiin, vaikka apua sisältöjen tekemiseen tarjottiin.
5. Hanketyön arjen hitaus
Monet asiat etenivät lopulta, mutta hitaasti. Se vaati kärsivällisyyttä, aikataulujen sovittamista ja jatkuvaa yhteydenpitoa.

Erityisen merkittävää oli se, että hankkeen aikana kehitettiin uusia yhteistyömalleja yhdistysten, yritysten ja kunnan välillä. Aiemmin toimijat olivat tehneet paljon työtä omissa raameissaan, mutta hankkeen aikana syntyi yhteisiä malleja tiedottamiseen, tapahtumatuotantoon ja palvelujen esittelyyn. Lisäksi tarve nuorille suunnatulle erätoiminnalle nousi voimakkaasti esiin, ja koululaisten kalastuspäivä vahvisti käsitystä siitä, että nuorten innostus luontoharrastuksiin on suuri ja yhteistyö koulutoimen kanssa tärkeää.

Resultat

Mitä hankkeesta jäi käteen
1. Yhteistyöverkosto pysyi kasassa
Vaikka innostus ei aina ollut suurta, verkosto ei hajonnut – se on tärkeä perusta tulevalle kehittämiselle.
2. Uusia palveluita kokeiltiin ja kehitettiin
Vierasjahdit, onkimistapahtumat ja koululaisten kalastuspäivä olivat hankkeen konkreettisia tuotoksia.
3. Erämaanlumo-brändi vahvistui
Sivusto pysyi elossa, sisältöjä päivitettiin ja brändin identiteetti täsmentyi.
4. Alue sai näkyvyyttä
Messut, tapahtumat ja somekampanjat toivat näkyvyyttä ja muutamia uusia asiakkaita, vaikka suora myyntihyöty jäi vielä vaatimattomaksi.
5. Lapset ja nuoret innostuivat
Koululaisten kalastuspäivä ja onkimistapahtumat ovat hankkeen selkeitä menestystarinoita ja osoitus tekemisen tärkeydestä.
6. Pohja tulevalle kehittämiselle on nyt koossa
Moni asia jäi vielä kesken tai vaatii jatkoa, mutta suunta on löytynyt.

Uudet palvelut ja tuotteet (2024–2025):
1. Erämaanlumo-elämyskokoelman uudet tuotteet
– uusia toimijoita ja uusia elämyksiä lisättiin sivustolle (mm. koiran kehonhuolto, erä- ja metsästyskaupan tuotteet).
2. Rannalta onkimisen tapahtuma- ja palvelukonsepti (onkikilpailut + työpaja – malli jatkokäyttöön Kuusiokunnissa).
3. Kalastuspaketit
– ismete-talvikalastuspaketit
– jigikalastuspaketit
– perheille suunnatut matalan kynnyksen kalastuspalvelut
4. Koiraystävällisen matkailun palvelut
– majoituksen koirakonseptit (aidatut pihat suunnitteilla, tervetulopaketit, varustelu).
5. Metsänpojan metsästysmatkailutuotteet
– Elchjagd in Vehu (hirvijahtituote)
– kanalintujahtituotteet
6. JokkeriHunt-simulaattoripalvelu osana metsästysmatkailua (testattu ulkomaisten asiakkaiden kanssa).
7. Retkeily- ja vaellusinfopiste + asiantuntijapalvelut messuille
8. Uudet oheispalvelut majoituskohteisiin
– ruokapalvelumallit
– välinevuokrausmallit (sup-laudat, kanootit, sähköfatbiket).
9. Koululaisten kalastuspäivä – valmis tapahtumatuote
– voidaan toteuttaa missä tahansa Kuusiokunnissa.

Keskeiset uudet menetelmät ja toimintamallit:
1. Erä- ja kalastusmatkailun yhteistyöverkoston uusi toimintamalli
– yritykset, yhdistykset, kalastusseurat ja metsästysseurat koottiin toimimaan yhdessä.
2. Tuotteistamismalli (benchmarking + työpajat)
– talvikalastustuotteiden, jigikalastuksen ja metsästystuotteiden tuotteistus ammattilaisilta opitun mallin mukaan.
3. Messuosaston yhteismarkkinointimalli
– yhtenäinen Erämaanlumo–hanke -osasto, yhteinen viestintä, yhteinen näkyvyys, yhteinen tuote-esittely.
4. Sosiaalisen median yhteismarkkinointi ja sisällöntuotantomalli
– toimijoiden yhteiset sometyöpajat, tilien auditointi, yhteiset postausmallit, hakusana- ja displaymainonta.
5. Koiraystävällisen matkailun palvelumalli
– majoitus- ja palveluprosessi koirien kanssa matkustaville asiakkaille.
6. Metsästyspalveluiden turvallisuus- ja infotilaisuuden toimintamalli
– testattu Elchjagd in Vehu -tuotteen yhteydessä (lupatarkastus, turvallisuus, ohjeistus).
7. Koululaisten kalastuspäivän tuotantokonsepti
– valmis ja monistettava malli, joka yhdistää kalastusopastuksen, kalan käsittelyn, ruokademot ja turvallisuusohjeet.
8. Alueellinen tarinallistamisen malli
– alueen yhteinen ydintarina + sen jatkojalostus markkinointiin (Tarinakone & Aava & Bang).

Kuvia ja pidempi versio loppuraportista liitteenä olevassa tiedostossa.

Effekter och framtidsplaner

Erämatkailusta elinvoimaa Kuusiokuntiin hanke sai toimijoilta kiitosta ja se oli vastannut pääosin hyvin hankkeeseen osallistuneiden odotuksia. Yhteismarkkinointitoimenpiteiden odotettiin tuovan hieman enemmän kysyntää ja uusia yhteistyökumppaneita. Erämaanlumo.fi sivuston ja Instagram-tilin osuutta toimijoiden kysynnässä on hyvin vaikea mitata. Osa toimijoista koki kuitenkin, että sekä kotisivujen että IG-tilin kautta on tullut heille myös lisäkysyntää. Siitä oltiin yhtä mieltä, että hankkeen avulla Kuusiokuntien alueen tunnettuus metsästys-, kalastus-, luonto- ja erämatkailukohteena on lisääntynyt. Myös toimijoiden matkailullinen osaaminen on kehittynyt.

Mietittiin myös, millaiselle jatkohankkeelle olisi tulevaisuudessa tarvetta. Ehdotuksina tuli mm. hyvinvointia luonnosta ja siitä saadun hyvinvoinnin mittaaminen, keräily ja luonnontuotteiden hyödyntäminen, riistan parempi hyödyntäminen (taljat, nahka, luut jne.), nykyaikainen kestävän kehityksen ja käytön periaate.

Erämaanlumo -sivustoa päätettiin pitää yllä vielä ainakin vuoden, parin verran Soinin kunnan toimesta ja katsoa sitten tilanteen mukaan, mikä tarve sivustolle on jatkossa. Myös Erämaanlumon Instagram -tili ja hankkeen yhteinen WhatsApp-ryhmä päätettiin pitää ja Soinin kunnan hyvinvointijohtaja Eeva-Marja Jokinen jatkaa sivustojen ja tilien ylläpitoa.
Toimijat jatkavat hyvin alkanutta työtään omilla tahoillaan tehden jatkossakin hedelmällistä yhteistyötä keskenään.

Hankkeen päätteeksi toimijoiden yhteinen viesti oli, että vaikka työ on vasta alussa, suunta on oikea. Yhteistyöverkosto on nyt selvästi tiiviimpi ja valmiimpi jatkamaan kehittämistä. Toimijoilla on entistä parempi ymmärrys siitä, mitä matkailu vaatii – niin palvelun laadulta, markkinoinnilta kuin yhteistyöltä. Hanke jätti jälkeensä sekä konkreettisia tuloksia että pidemmän aikavälin kehityspolkuja, joita voidaan rakentaa tulevien hankkeiden ja toimijoiden yhteistyön varassa.

Hanketyöntekijän loppusanat – hanke, joka eteni askel kerrallaan

Tämä hanke ei ollut suuri harppaus, vaan sarja pieniä askelia. Se ei ollut räjähdysmäinen kasvu, vaan vakaata etenemistä. Se ei sytyttänyt kaikkia, mutta toi esiin sen, että yhteistyölle on edelleen tila ja tarve.

Hankkeen toimenpiteet ovat edenneet haasteista huolimatta tavoitteiden mukaisesti ja vahvistaneet Kuusiokuntien alueen asemaa elinvoimaisena, vastuullisena ja vetovoimaisena erämatkailukohteena. Hanke on jatkanut alueen erämatkailun pitkäjänteistä kehittämistä ja toimijoiden yhteistyön jatkumista myös hankekauden jälkeen.

Erämaanlumo ei syntynyt tässä hankkeessa – mutta se vahvistui, laajeni ja sai uusia sävyjä. Ja ennen kaikkea: kehittämistyön liekkiä pidettiin yllä. Se on arvokas tulos.