Kalalaskuri (kaikuun perustuva) on kaikuluotaukseen perustuva, vedenalaista tarkkailua varten kehitetty järjestelmä. Vastaavia järjestelmiä käytetään menestyksekkäästi Suomessa Tornion-, Simo- ja Tenojoella, sekä ympäri maailmaa etenkin uhanalaisten tai vaarantuneiden virtavesikutuisten lajien kutupopulaatiota arvioitaessa.
Lähetin on tarkoitus asentaa Hiitolanjoen pohjaan/rannalle siten että kalat kulkevat nousuvaelluksellaan laskurin editse. Laitteisto ei häiritse kaloja mitenkään. Kaiku luotaa kalat sivusuunnassa ja järjestelmä tallentaa havainnot kovalevylle. Havaintopaikaksi on valikoitunut B&B Hiitolanjoen ranta, joka on selvästi kutualueiden alapuolella sekä pohjanmuoto on kaikuluotaukselle sopiva. Lisäksi majoituspalvelun tarjoajan kiinteistöllä on sähköt. Kaikuluotain herätti positiivista kiinnostusta paikallisessa osakaskunnassa sekä majoituspalvelun tarjoajan osalta.
Kerätty tieto analysoidaan tietokoneella ja koostetaan raportiksi jokaisen tarkkailuvuotena. Tarkoitus on tiedottaa kuukausittain kalahavainnoista mm. sosiaalisen median ja lehdistön avulla. Viive kalahavainnosta mediajulkaisuun vaihtelee päivien ja viikkojen välillä.
Yhteenveto hankkeesta
Tämä investointihanke oli osana suurempaa kokonaisuutta, jonka ensisijaisena tavoitteena on selvittää Laatokasta nousevien taimenten ja järvilohien nousupotentiaali. Toissijaisena tavoitteena on saada tietoa siitä, miten Hiitolanjoen vapauttaminen ja ennallistaminen vaikuttaa nousukalamäärii...
Mer information
Program/Fond
Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Projektnummer
290514
Slutdatum
31.12.2024
Är det ett Leader-projekt?
ei
Typ av landsbygd
Kärnlandsbygd
Åtgärd
Investeringsprojekt
Underåtgärd
Allmännyttiga investeringar i biologisk mångfald
Typ av åtgärd
Allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar
Åtgärdens specifierare
Allmännyttiga investeringar för att främja naturens mångfald
Tämä investointihanke oli osana suurempaa kokonaisuutta, jonka ensisijaisena tavoitteena on selvittää Laatokasta nousevien taimenten ja järvilohien nousupotentiaali. Toissijaisena tavoitteena on saada tietoa siitä, miten Hiitolanjoen vapauttaminen ja ennallistaminen vaikuttaa nousukalamäärii...
Tämä investointihanke oli osana suurempaa kokonaisuutta, jonka ensisijaisena tavoitteena on selvittää Laatokasta nousevien taimenten ja järvilohien nousupotentiaali. Toissijaisena tavoitteena on saada tietoa siitä, miten Hiitolanjoen vapauttaminen ja ennallistaminen vaikuttaa nousukalamääriin. Suuri kutupopulaatio tarkoittaa suurta geneettistä vaihtelua, joka on edellytys elinvoimaiselle kalakannalle. Kutukannan koon arviointi on avainasemassa arvioitaessa kunnostusten ja kalataloudellisten toimien vaikuttavuutta, sekä myös kalastuksen säätelyä. Myös mahdollisten uhkien, kuten ilmastonmuutoksen aiheuttamien hellejaksojen ja lisääntyneen talviaikaisen valuman populaatiolle aiheuttamat vauriot (korkea veden lämpö, lisääntynyt ravinteiden ja kiintoaineen valunta) voidaan havaita kutukannan koossa taannehtivasti.
Jotta edellä mainittu olisi mahdollista, tarvittiin seurantaan sopiva laite. Tässä hankkeessa hankittiin tämä seurantalaite: Aris 1800, joka on uudempi versio Suomessa hyvin yleisessä käytössä olleesta Didson-laitteistosta. Laitteen hallintaan sille tarvittiin säänkestävä ja lukittava laatikko, asennusteline jota on helppo siirtää joessa ja sähköt. Lisäksi hankittiin tarvittavat luvat laitteiden asentamiseksi.
Toteutus
- Myönteinen investointipäätös saatiin 10.9.2024.
- Itse seurantalaite tilattiin Amerikasta heti tämän jälkeen. Toimitusehtona oli ennakkomaksu, joten laite maksettiin 27.9.2024. Tullaus- ja luovotuspäätös saatiin tullilta 10.10.2024. Itse laite saapui toimistollemme 11.10.2024.<br /...
- Myönteinen investointipäätös saatiin 10.9.2024.
- Itse seurantalaite tilattiin Amerikasta heti tämän jälkeen. Toimitusehtona oli ennakkomaksu, joten laite maksettiin 27.9.2024. Tullaus- ja luovotuspäätös saatiin tullilta 10.10.2024. Itse laite saapui toimistollemme 11.10.2024.
- Laitetta varten tarvittavat sähköt vedettiin B&B Hiitolanjoen päärakennukselta maakaapelina ja asennuspaikalle tehtiin laiteen virransyöttöä varten sääsuojattu virranottotolppa 9.10.2024.
- Laitteelle sopivat asennustelineet hankittiin 28.11.2024
- Laitteen hallintaan tilattiin säänkestävä alumiininen laatikko joka valmistui 13.12.2024.
- Laitetta lähdettiin testaamaan Hiitolanjoelle 20.12.2024, mutta olosuhteet olivat haastavat syvän lumen sekä jäätyneen jokipenkan takia.
Tulokset
Hankkeen tuloksena oli tarvittava luvat ja laitteistot Hiitolajoen nousukalaseurantaa varten. Laitteisto pääsee tositoimiin keväällä 2025.
Vaikutukset ja jatkosuunnitelma
Lähetin on tarkoitus asentaa joen pohjaan/rannalle siten että kalat kulkevat nousuvaelluksellaan laskurin editse. Laitteisto ei häiritse kaloja mitenkään. Kaiku luotaa kalat sivusuunnassa ja järjestelmä tallentaa havainnot kovalevylle. Havaintopaikaksi on valikoitunut B&B Hiitolanjoen ranta, ...
Lähetin on tarkoitus asentaa joen pohjaan/rannalle siten että kalat kulkevat nousuvaelluksellaan laskurin editse. Laitteisto ei häiritse kaloja mitenkään. Kaiku luotaa kalat sivusuunnassa ja järjestelmä tallentaa havainnot kovalevylle. Havaintopaikaksi on valikoitunut B&B Hiitolanjoen ranta, joka on selvästi kutualueiden alapuolella sekä pohjanmuoto on kaikuluotaukselle sopiva.Kaikuluotain herätti positiivista kiinnostusta paikallisessa osakaskunnassa sekä majoituspalvelun tarjoajan osalta.
Kerätty tieto analysoidaan tietokoneella ja koostetaan raportiksi jokaisen tarkkailuvuotena. Tarkoitus on tiedottaa kuukausittain kalahavainnoista mm. sosiaalisen median ja lehdistön avulla. Viive kalahavainnosta mediajulkaisuun vaihtelee päivien ja viikkojen välillä.
Kalalaskuria huolletaan säännöllisesti 4-8x/kk. Kalalaskurin on tarkoitus olla joessa touko-marraskuun alun välisen ajanjakson. Tämä toistetaan vuosittain seuraavien 5 vuoden ajan ja toivottavasti siitä vielä eteenpäinkin. Tulevaisuudessa laskuria voidaan käyttää myös muualla Kaakkois-Suomen kunnostetuissa virtavesissä, mutta näillä näkymin tarve seurata Hiitolanjoen lohikaloja on jopa yli kymmeneksi jos ei kymmeniksi vuosiksi.
Kalalaskurin työpanoksiin haetaan rahaa kolmen vuoden tarkkailujaksolle (nousu-ohjelma), jonka jälkeen rahoitusta haetaan uudelleen työpanosten osalta. Kalalaskuria ja sen osaamista voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös monissa muissa kohteissa kuten Vuoksella, tai pienemmissä rajajoissa joissa on tarve laskea nousukalojen määriä. Ilmastomuutoksen kiihtyessä tällainen tarve tullee lisääntymään tulevaisuudessa. Laitteita on suhteellisen harvassa, ja tavoitteena olikin saada osaaminen ja laite maakuntaan, jolloin kyseinen tutkimus pysyy alueella.
Endast inloggade användare kan kommentera
Logga in Skapa nytt konto