Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke

Sammanfattning av projektet

Hankkeen tavoitteena on ollut kartoittaa lintupelloista kiinnostuneet viljelijät uusilla Joensuun seudun ja Keski-Karjalan hanhivahinkoalueilla ja lisätä viljelijöiden tietoa lintupeltojen ympäristötuesta. Lisäksi hankkeessa on tuotettu tietoa maatalousviranomaisille ja hanhipaimenhankkeille Ely-keskuksen ylläpitämään ArcGIS-paikkatietojärjestelmään.

Hankkeessa järjestettiin helmikuussa 2024 viljelijöille suunnattuja tiedotustilaisuuksia ja kevään aikana on oltu yhteydessä viljelijöihin, jonka tuloksena hanhipeltojen suunnittelukartta on päivitetty paikkatietona tärkeiden tuotantoalojen ja lintupeltojen osalta. Hankkeesta on tiedotettu infotilaisuuksien yhteydessä ja hankevastuussa olevan MSL:n ja yhteistyökumppanien tiedotuskanavilla. Lisäksi viljelijöille on tiedotettu hankkeen toiminnasta sähköpostilla ja lehdistötiedotteilla sekä viljelijäverkoston viestintäkanavilla.

Syksyllä 2024 ja alkuvuodesta 2025 kartoitettiin Polvijärven alueen tärkeät tuotantolohkot ja mahdolliset lintupeltoalat haastattelemalla hanhivahinkotilojen viljelijät. Samalla käynnistettiin alueen hanhipaimentoiminnan suunnittelu ja sitä jatkettiin Viinijärven ja Höytiäisen alueen kylätilaisuuksissa (yht. kahdeksan kylää).

Lisäksi talvella 2025 Ilmasta käsin – Pohjois-Karjalan hanhipeltohanke järjesti yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa viljelijäkyselyn valkoposkihanhista. Kyselyn tulokset julkaistiin Pohjois-Karjalan osalta Koivikon avoimet – ovet tilaisuudessa 25.4.2025

Toteutus

1) Infotilaisuudet viljelijöille korvausjärjestelmistä (lintupeltojen ympäristötuki ja RauLaKo-korvaus)
Viljelijätilaisuudet toteutettiin hybriditilaisuuksina Maaseudun Sivistysliiton organisoimana Joensuussa, Polvijärvellä ja Kiteellä. Tilaisuuksiin osallistui Joensuussa yht. 36 henkeä (etänä 13), Polvijärvellä yht. 24 henkeä (etänä 5) ja Kiteellä yht. 49 henkeä (etänä 21). Yhteensä tilaisuuksiin osallistui 109 henkeä. Hanketta on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun asiantuntijoiden ja MTK Pohjois-Karjalan kanssa. Pohjois-Karjalan Ely-keskuksen yhteyshenkilöt ja asiantuntijat ovat mahdollistaneet kartoitustyökalun käytön ArcGIS-paikkatietojärjestelmässä ja antaneet oman panoksensa hankkeessa asiantuntijaviranomaisena mm. viljelijäinfoissa ja hanhimuuton seurannassa.

2) Tärkeiden tuotantolohkojen ja lintupeltojen kartoitus ArcGIS-järjestelmään
Keväällä 2024 hankkeessa tehtiin viljelijäyhteydenottoja puhelimitse Tohmajärvellä 32 viljelijään, Kiteellä 32, Liperissä 35 ja Joensuussa 11 viljelijään. Yhteensä viljelijöitä tavoitettiin puhelimitse kevään 2024 aikana 110.

3) Polvijärven alueen tärkeiden tuotantolohkojen kartoitus ja hanhipaimentoiminnan edistäminen
Polvijärvellä aloitettiin hanhipeltojen ja -paimennuksen yhteissuunnittelu, jonka puitteissa kokoonnuttiin 19.4–24 tavoitteena kartoittaa alueelle sopivat lintupeltoalueet ja tärkeiden tuotantolohkojen sijainnit. Samalla kartoitettiin alueen toimijoita hanhipaimentoiminnan toteuttamiseksi.

Alueen viljelijöihin oltiin yhteydessä (41 yhteydenottoa) syksyn 2024 aikana ja kartoitettiin ns. tärkeät suojelua tarvitsevat peltolohkot hanhivahinkoalueilta. Polvijärvellä on voimassa valkoposkihanhien karkotustoimiin yhteislupa vielä v. 2024. Luvassa on mukana kaikkiaan 56 maatilaa. Yhteisluvalle haettiin jatkoa ja samalla päivitettiin hakijat ja poikkeusluvan omaavaa peltoalaa laajennettiin. Viljelijäyhteydenottojen aikana Ilmasta käsin -hankkeessa selvitettiin tilan tarpeet yhteispoikkeusluvan jatkamiseksi. Polvijärven vahinkoalueiden viljelijät ja metsästysseurat kutsuttiin tämän jälkeen koolle kahden alueen Viinijärven ja Höytiäisen alueen suunnittelutilaisuuksissa syksyllä 2024, jonka jälkeen toteutettiin hanhipaimentoiminnan jatkosuunnittelutilaisuudet molemmilla alueilla. Yhteisluvan jatkoa selvitettiin lisäksi 27 liperiläiseltä viljelijältä ja hanhipaimennuksen tarvetta outokumpulaisilta maatiloilta vuotta 2026 ajatellen (10 tilaa).

4) Viljelijäkysely valkoposkihanhista
Kevättalvella 2025 järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa viljelijäkysely valkoposkihanhista, joka suunnattiin 344 Pohjois-Karjalan vahinkotilan viljelijälle ja vertailuaineiston saamiseksi 117 Etelä-Karjalan alueen vahinkotilalle. Kyselystä on laadittu uutinen raportti Maaseudun Sivistysliiton nettisivuille ja kyselyn tulokset julkaistiin Pohjois-Karjalan osalta Koivikon avoimet – ovet tilaisuudessa 25.4.2025, jossa paikalla oli 29 kuulijaa. Tilaisuuden hanhikyselystä on uutisoitu YLE:n paikallisuutisissa, Maaseudun Tulevaisuus- ja Agrimedia-julkaisussa, sekä sanomalehti Karjalaisessa ja Koti-Karjala-lehdessä. Kyselyn tuloksista on laadittu myös uutisartikkeli Maaseutu.fi-kanaville.

Viljelijäkyselyn raportti on luettavissa Maaseudun Sivistysliiton sivulla https://msl.fi/news/ilmasta-kasin-pohjois-karjalan-hanhipeltohankkeen-kyselylla-kartoitettiin-viljelijoiden-kokemuksia-valkoposkihanhivahinkojen-vaikutuksista-maanviljelyyn/

Resultat

• Tiedottaminen on ollut tärkeässä roolissa. Alkuvuoden viljelijöille suunnattuihin infotilaisuuksiin on osallistunut yht. 109 henkeä.
• Viljelijöiden infotilaisuuksiin suunniteltiin esite hanhivahinkojen korvausjärjestelmistä yhdessä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa – ”kaksi järjestelmää hanhituhoissa”
• Yhteydenotot Kiteen (32), Liperin (35), Tohmajärven (32) ja Joensuun (11) lintupelto ympäristötuen kohdentamisalueiden viljelijöihin yht. 110 henkeä.
• ArcGIS -karttajärjestelmän päivittäminen lintupeltojen ja karkotuspeltojen osalta v. 2024 yhteydenottojen pohjalta.
• Tärkeiden tuotantolohkojen kartoitus paimenhankkeiden alueella Tohmajärvellä ja Liperissä.
• Polvijärven vahinkotilojen viljelijöihin oltiin yhteydessä (41 yhteydenottoa) syksyn 2024 aikana ja kartoitettiin ns. tärkeät suojelua tarvitsevat peltolohkot hanhivahinkoalueilta. Viljelijäyhteydenottojen aikana Ilmasta käsin -hankkeessa selvitettiin tilan tarpeet yhteispoikkeusluvan jatkamiseksi. Yhteisluvan jatkoa selvitettiin myös 27 liperiläiseltä viljelijältä ja hanhipaimennuksen tarvetta outokumpulaisilta maatiloilta vuotta 2026 ajatellen (10 yhteydenottoa).
• Polvijärven hanhipeltojen ja karkotustoiminnan suunnittelun tuloksena syntyi suunnitelmat hanhivahinkojen vähentämiseksi lintupeltojen ja hanhipaimentoiminnan avulla. Polvijärvellä järjestettiin alustava Horsmanahon alueen suunnittelutilaisuus 19.4 (paikalla 5 henkilöä) ja yleinen Polvijärven alueen tilaisuus 19.9 (paikalla 14 henkeä). Tilaisuuksissa käytiin läpi Polvijärven hanhivahinkotilannetta ja määriteltiin mahdollisia hanhipaimenhankkeiden toiminta-alueita Viinijärven ja Höytiäisen puolen vahinkoalueille. Suunnittelutilaisuuksia jatkettiin kahdessa eri tilaisuudessa Höytiäisen puoleisen ranta-alueen kylien vahinkoalueiden edustajat Ruvaslahden Koskipirtille 9.10 (Ruvaslahti, Rauanlahti, Kinahmo ja Martonvaara) ja Viinijärven kylien vahinkoalueiden edustajat Maatilamatkailu Saarilaan 16.10 (Horsmanaho, Sola, Sotkuma ja Niskaniemi). Tilaisuudet keräsivät paikalle jatkosuunnitteluineen yhteensä 71 henkeä.

• Kevättalvella 2025 järjestettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan Maaseutupalvelun kanssa viljelijäkysely valkoposkihanhista, joka suunnattiin 344 Pohjois-Karjalan vahinkotilan viljelijälle ja vertailuaineiston saamiseksi 117 Etelä-Karjalan alueen vahinkotilalle. Kyselyn tuloksista raportoitiin lehdistötiedotteella ja Koivikon avoimet ovet -tilaisuudessa 25.4. 2025. Lisäksi uutinen ja kyselyraportti julkaistiin Maaseudun Sivistysliiton www-sivustolla ja somekanavilla.

Hankkeen aikana on saatu tietoa tärkeistä tuotantoalueista ja lintupelloista Pohjois-Karjalan alueella ja siirretty tieto paikkatietojärjestelmään suunnittelutyön pohjaksi. Viljelijöille suunnatuissa infotilaisuuksissa ja hankkeen viestinnässä on siirretty tietoa viljelijöille ja suurelle yleisölle mm. hanhipeltosuunnittelusta, hanhivahinkojen korvausjärjestelmästä ja lintupeltojen ympäristökorvauksesta, sekä toteutetun viljelijäkyselyn pohjalta hanhivahinkojen vaikutuksesta maanviljelyyn.

Hankkeen aikana on oltu puhelimitse yhteydessä yhteensä 188 pohjoiskarjalaiseen vahinkotilan viljelijään. Hanke on järjestänyt hanhipaimentoiminnan kylätason suunnittelutilaisuuksia vuonna 2024 Polvijärven uusilla hanhivahinkoalueilla. Tilaisuudet on suunnattu alueen vahinkotiloille ja paikallisten metsästysseurojen toimijoille ja niiden jatkumona alueella on alkanut kaksi uutta hanhipaimenhanketta.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen kartoitustietoja ja suunnittelumenetelmiä pyritään käyttämään jatkossa osana vahinkoalueiden uusia ennaltaehkäiseviä viljelykäytäntöjä esimerkiksi lintupeltojen jatkokartoituksissa ja alueiden hanhipaimentoiminnan pohjatietona. Tietoa lintupeltojen ympäristökorvauksesta jaetaan jatkossakin lintupeltojen aikaisempien ja etenkin uusien kohdentamisalueiden viljelijöille maaseutuviranomaisten kautta.