Kalasto, kasvusto ja virtaama kunnostus Kytäjärvi Kuntoon

Sammanfattning av projektet

Yhteenveto hankkeesta

Kytäjärven Kalasto, kasvusto ja virtaama -hanke toteutettiin osana laajempaa Kytäjärvi Kuntoon -kunnostuskokonaisuutta. Hankkeen tavoitteena oli parantaa järven petokala–särkikalasuhdetta maltillisella biomanipulaatiolla sekä ehkäistä ranta-alueiden umpeenkasvua ja parantaa erityisesti hauen lisääntymisalueita.

Hoitokalastus toteutettiin Kytäjärven olosuhteisiin soveltuvilla valikoivilla pyyntimenetelmillä. Petokalat vapautettiin 100-prosenttisesti takaisin järveen ja poistopyynti kohdistettiin särkikaloihin ja pienikokoiseen kalaan. Petokalojen asemaa on lisäksi tuettu osakaskunnan ylämitoilla ja saalisrajoituksilla.

Vesikasvillisuutta niitettiin kolmena peräkkäisenä vuotena noin viiden hehtaarin alueelta. Niitetty kasvusto kerättiin pois järvestä ja kuljetettiin kompostoitavaksi. Lopputuloksena syntyi mosaiikkimainen kasvillisuusalue avovesialueineen.

Hanke tukee Kytäjärven muuta kunnostusta ja pitkäjänteistä tavoitetta parantaa järven ekologista tilaa.

Toteutus

Toteutus

Hoitokalastusta toteutettiin vuosina 2024–2026 pauneteilla ja katiskoilla. Kytäjärvellä nuottausta tai edes raivausnuottausta ei voida käytännössä toteuttaa, koska järven pohjalla on runsaasti pystyssä olevia tukkeja ja muuta puuainesta. Käytetyt pyyntimenetelmät valittiin järven olosuhteiden perusteella. Hankkeen aikana kirjattiin yhteensä 78 saalista tuottanutta pyyntikertaa.

Hoitokalastus toteutettiin valikoivana. Petokalat vapautettiin 100-prosenttisesti takaisin järveen ja poistopyynti kohdistettiin ensisijaisesti särkikaloihin ja pienikokoiseen kalaan. Tavoitteena oli maltillinen biomanipulaatio, jolla pysäytetään särkikalakannan kasvu ja parannetaan petokala–särkikalasuhdetta. Hoitokalastusta tukivat osakaskunnan petokaloille esittämät ylämitat ja saalisrajoitukset.

Kasvuston niittoa toteutettiin kolmena peräkkäisenä vuotena. Niitto tehtiin venekalustolla, jossa oli kolmen metrin levyisellä, syvyyssäädettävällä leikkuuterällä varustettu niittokone. Varsinaista leikkuutyötä tehtiin hankkeen aikana yhteensä kahdeksana päivänä.

Leikattu kasvusto kerättiin toisella veneellä käyttäen erityisesti Kytäjärven olosuhteisiin rakennettua korjuuharavaa. Kasvusto työnnettiin yhteen korjuupaikkaan, jonne kuljetusmatkaa kertyi pisimmillään noin 600 metriä yhteen suuntaan. Korjuupaikalla kasvusto nostettiin kaivinkoneella rannalle ja kuljetettiin edelleen kompostoitavaksi. Näin myös kasvibiomassaan sitoutuneita ravinteita poistettiin järvestä.

Niitto-olosuhteet vaihtelivat erityisesti vedenkorkeuden mukaan. Hankkeen aikana käsiteltiin yhteensä noin viiden hehtaarin alue. Kasvillisuutta ei pyritty poistamaan kokonaan, vaan tavoitteena oli muodostaa mosaiikkimainen kasvillisuusalue, jossa kasvillisuus ja avovesialueet vuorottelevat.

Alkuperäiseen hankekokonaisuuteen kuulunut virtaaman ohjaaminen jäi pois tuetusta toteutuksesta, koska toimenpide olisi edellyttänyt ympäristölupaa. Myös siihen liittyvät kustannukset ja tuki jäivät pois hankkeesta.

Resultat

Tulokset

Hoitokalastuskirjanpidon perusteella hankkeen aikana poistettiin yhteensä noin 2 443 kg kalaa ja vapautettiin takaisin järveen noin 1 818 kg kalaa. Vapautettuihin petokaloihin sisältyi noin 1 178 kg kuhaa, 423 kg haukea ja 205 kg yli 12 cm:n ahventa. Petokalat vapautettiin 100-prosenttisesti.

Toteutunut saalis oli käytettyihin pyyntimenetelmiin ja Kytäjärven olosuhteisiin nähden normaali. Hankkeen tavoitteena ei ollut mahdollisimman suuren kalamassan poistaminen, vaan särkikalakannan kasvun pysäyttäminen ja kalaston rakenteen pitkäjänteinen muuttaminen. Petokalojen vapauttaminen sekä niiden kalastuksen sääteleminen ylämitoilla ja saalisrajoituksilla tukevat samaa tavoitetta.

Kasvillisuuden niittoa tehtiin kolmena vuonna yhteensä noin viiden hehtaarin alueella. Niitetty kasvusto kerättiin pois järvestä, jolloin samalla poistettiin kasvibiomassaan sitoutuneita ravinteita. Niiton tuloksena muodostui mosaiikkimainen kasvillisuusalue avovesialueineen.

Niiton vaikutuksia havaittiin seuraavana kasvukautena. Ympäröivä kasvusto oli harventunut ja vesi liikkui aikaisempaa paremmin kasvuston läpi. Avatut alueet ja käytävät tulivat myös virkistyskäyttäjien ja kalastajien käyttöön. Avoimempi ja mosaiikkimainen ympäristö parantaa petokalojen mahdollisuuksia saalistaa särkikaloja samalla, kun kasvillisuutta säilytetään hauen lisääntymisalueina sekä linnuston pesintä- ja suojapaikkoina.

Effekter och framtidsplaner

Vaikutukset ja jatkosuunnitelma

Hankkeen keskeinen vaikutus on kalastonhoidon ja elinympäristöjen kunnostamisen yhdistäminen toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi. Särkikalojen poistaminen, petokalojen 100-prosenttinen vapauttaminen, petokalojen säädelty kalastus sekä hauen lisääntymisympäristöjen parantaminen tähtäävät samaan tavoitteeseen: petokala–särkikalasuhteen parantamiseen ja särkikalakannan kasvun pysäyttämiseen.

Kasvillisuuden niitolla on ehkäisty umpeenkasvun etenemistä ja muodostettu mosaiikkimaista elinympäristöä, jossa kasvillisuus ja avovesialueet vuorottelevat. Niiton jälkeen havaittiin veden liikkuvan paremmin kasvuston läpi ja ympäröivän kasvuston harventuneen. Kasvuston poiskeräämisellä on samalla poistettu järvestä kasvibiomassaan sitoutuneita ravinteita. Avovesialueet parantavat petokalojen mahdollisuuksia saalistaa särkikaloja sekä lisäävät alueen virkistys- ja kalastuskäyttöä.

Hankkeen tuloksia ylläpidetään jatkamalla Kytäjärven kalaston ja kasvillisuuden seurantaa sekä tarvittaessa kohdennettuja hoitotoimenpiteitä. Petokalakantaa pyritään edelleen suojelemaan kalastuksen säätelyllä ja hauen luontaisia lisääntymisolosuhteita ylläpitämällä.

Tärkeä osa pitkäjänteistä kalastonhoitoa on myös kalastajien valistaminen ja ymmärryksen lisääminen kalaston rakenteen merkityksestä. Osakaskunta on tiedottanut ja keskustellut kalastajien kanssa muun muassa petokalojen merkityksestä, ylämitoista, saalisrajoituksista ja suurten petokalojen vapauttamisesta. Tiedottamista jatketaan myös osakaskunnan verkkosivujen kautta. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä siitä, että petokalojen säästäminen on olennainen osa hoitokalastusta ja Kytäjärven pitkäjänteistä kunnostusta.

Hankkeen aikana on lisäksi otettu eläinplanktonnäytteitä, jotka muodostavat vertailuaineiston Kytäjärven ravintoverkon kehityksen seurantaan. Näytteitä on tarkoitus ottaa myös tulevaisuudessa ja verrata niitä hankkeen aikana kerättyyn aineistoon. Näin voidaan seurata ravintoverkossa ja kalaston rakenteessa tapahtuvaa kehitystä sekä arvioida pitkäjänteisesti hoitokalastuksen ja muiden kunnostustoimenpiteiden vaikutuksia.

Hankkeen vaikutuksia tarkastellaan osana laajempaa Kytäjärvi Kuntoon -kunnostuskokonaisuutta. Kalaston rakenteen parantaminen ja kasvillisuuden kunnostaminen tukevat muita järvellä toteutettuja kuormituksen vähentämiseen ja veden laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Vastaavasti muut kunnostustoimenpiteet parantavat edellytyksiä kalaston ja ravintoverkon tasapainottumiselle. Tavoitteena on, että eri toimenpiteiden yhteisvaikutus johtaa pitkäjänteisesti Kytäjärven ekologisen tilan ja veden laadun paranemiseen.