Kelkkailijoiden Kemijärvi

Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa Kemijärven alueen moottorikelkkareittien tilannetta, parantaa tarvittaessa niiden turvallisuutta ja selvittää mahdollisia reittitarpeita. Hankkeessa havaittiin tarve yhdysreiteille, erityisesti kylistä pääreiteille, palveluihin ja huoltoasemille, sillä nykyiset epäviralliset urat eivät ole turvallisia tai luvallisia yleiseen käyttöön.
Kehityskohteita löydettiin useita, tärkeimpiä olivat luvallisten siirtymäreittien lisäämisen tarve ja teknologisten ratkaisujen, kuten navigointisovellusten tietokannan kehittäminen karttatietojen päivittämisen kautta. Latausinfran laajentaminen todettiin myös tarpeelliseksi sähkökelkkojen käytön mahdollistamiseksi.
Yhteistyö paikallisten toimijoiden, kuten yrittäjien ja kyläyhdistysten kanssa, toi myös esille tarpeita ohjata kelkkailijoita luvallisille urille. Korostuneena nousi esille matkailupalveluiden kehittämisen ja turvallisuuden parantamisen merkitys kuten kelkkailun ohjaaminen jää alueilta maalle. Lisäksi moottorikelkkamuseon kehittäminen nähtiin tärkeänä matkailun ja paikallisen kulttuurin tukemiseksi.

Heti hankkeen alussa ilmeni suuri tarve uusille reiteille, joten hanke keskittyi erityisesti uusien reittien tarpeiden tarkasteluun, jotta runkoreittejä voitaisiin yhdistää paremmin kyliin ja taajamiin.
Kyselyn avulla kerättiin tietoa paikallisten ja pääosin nuorison toiveista, jotka korostivat turvallisten, luvallisten siirtymäreittien ja yhteyksien kuten tankkauspisteiden, tarpeellisuutta.
Teknologian ja navigointi ratkaisujen arviointi:
Hanke testasi erilaisia karttasovelluksia ja navigointilaitteita, kuten esimerkiksi Ranniot ja BRP Go –sovelluksia ja Garmin Zumo 590 kelkka navigaattoria. Kaikissa havaittiin pieniä puutteita, kuten puutteellisia reittitietoja, joita tulisi kehittää tarkempien ja ajantasaisempien karttatietojen saamiseksi. Kemijärven kaupungille raportoitiin kaksi korjattavaa kohtaa, Kemijärven peurakankaan latujen läheisyydessä ja Vilmavaaran kiertävällä uralla havaittiin virhe kartoissa. Kemijärven vapaa-ajan kelkkailijoita pyydettiin tulevan kauden reitti tarkistuksista tekemään GPS-jälki navigaattorilla reittien ja karttojen yhteensopivuuden tarkistamiseksi.
Sähkömoottorikelkkojen potentiaali ja latausinfrastruktuuri:
Sähkökelkkojen käytön edellytyksiä arvioitiin, ja huomattiin, että latausinfraa ei ole riittävästi, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Tarvitaan uusia reittejä paikkoihin joissa latausinfraa on joko jo saatavilla tai sinne tulisi hankkia latausmahdollisuus sähköisen kelkkailun mahdollistamiseksi. Latausinfran rakentamisen edellytyksiä tutkittiin, kylätalojen sähköliittymien kestävyys latauspisteiden rakentamista varten nousi esiin sekä sähkön siirtoverkon riittävyys teholatureita ajatellen. Latauspisteiden sijainteja myös mietittiin eri sähkökelkkojen teknisien ominaisuuksien mukaan.
Kemijärven keskustassa on latauspaikkoja sekä Tapionniemen Kyläkartanolla, mutta niihin ei vielä kelkalla luvallisesti saa kulkea. Joutsijärven kyläkaupalle sekä Raajärven Mainariin olisi latauspisteet tarpeelliset, nämä ovat reitin varrella ja saavutettavissa. Mikäli Joutsijärvelle saataisiin latauspaikka niin sähkökelkalla pääsisi Kemijärveltä Suomulle saakka. Paluumatka tulee ajaa samaa reittiä. Uusi reitti Räisälä-Suomu-Luusua (+latauspaikka)-Raajärvi (+latauspaika)-Kemijärvi mahdollistaisi mielekkäämmän ympyräreitin ajamisen Kemijärvi-Joutsijärvi-Suomu-Luusua-Raajärvi-Kemijärvi.
Yhteistyö paikallisten sidosryhmien kanssa:
Hankkeessa tehtiin tiivistä yhteistyötä paikallisten kyläyhdistysten, moottorikelkkailijoiden ja myös yritysten kanssa. Kaupungin tekninen osasto oli tukena ja apuna useissa tilanteissa.
Myös muiden alueella käynnissä olevien reittihankkeiden kanssa tehtiin yhteistyötä reittien yhteiskäytön kehittämiseksi ja matkailun lisäämiseksi.


Kehittämissuunnitelma:
Hankkeen tuloksena laadittiin kehittämissuunnitelma, jossa esitettiin uusia yhdysreittejä, latauspisteitä ja pysäköintipaikkoja suunniteltavaksi. Suunnitelma painotti turvallisuuden parantamista, erityisesti teiden ylityksissä ja reittien merkinnöissä, ja suositteli investointeja tulevaisuuden reittitarpeisiin ja infrastruktuuriin varsinkin sähköisten kulkumuotojen tukemiseksi.
Hanke toteutettiin laajasti yhteistyössä eri toimijoiden kanssa, mikä mahdollisti sekä paikallisten asukkaiden että matkailijoiden tarpeiden kartoittamisen ja huomioimisen jatkokehitystä varten.

Kelkkailijoiden Kemijärvi -hankkeen tuloksissa korostuivat reittien kehitystarpeet ja turvallisuus, luvallisten siirtymäreittien lisääminen sekä sähkökelkkojen käyttöönottoa tukevan latausinfrastruktuurin kehittäminen. Kyselytulosten perusteella luvalliset yhteydet kyliin, maisemalliset ja vaihtelevat reitit sekä pysäköinti- ja taukopaikat ovat tärkeimpiä kehitystoiveita. Yhteistyö paikallisten toimijoiden ja sidosryhmien kanssa nähtiin olennaisena reittiverkoston parantamiseksi sekä uusien reittien kehittäminen luvattoman ajon vähentämiseksi. Hankkeessa esitettiin myös navigointisovellusten päivitystarpeita, reittien hoidon, ja matkailun kehittämistä, jotka vahvistaisivat Kemijärven asemaa kelkkailukohteena.

Hankkeen tuloksena syntyneen kehittämissuunnitelman mukaisia toimia tekemällä ja jatkamalla hankkeen aloittamaa kehitystyötä, suunnittelun, yhteistyön ja tutkimuksen osalta, voidaan kokonaisvaikutuksia arvioida jo muutaman vuoden päästä kattavasti. Hanke nähtiin kelkkailijoiden mielestä hyvin positiivisena asiana, koska siinä nostettiin esille ongelmia, joita on jo pitkään tiedostettu olevan, mutta niihin ei ole puututtu. Myös alueen yrityksiltä saatu palaute oli positiivista ja hanke loi uskoa tulevaan. Uusien reittien myötä voitaisiin majoituspalveluita tarjota laajemmalle asiakaskunnalle, luvallisilla yhteyksillä ja niiden tuomisella palveluiden ääreen voitaisiin moottorikelkkailua vihdoin markkinoida tuotteena. Lyhyen hankeajan puitteissa saatiin kuitenkin suunniteltua tärkeimmiksi koettujen yhteyksien linjauksia ja alustavasti niiden toteutustakin suunniteltiin. Jatkossa tämän työn jatkaminen kehittämissuunnitelmaa hyväksi käyttäen onkin ensiarvoisen tärkeää.