Kelpo kylä: Louhiojan kylän kehittämishanke

Sammanfattning av projektet

Louhiojan kylän kehityshanke toteutettiin vuoden 2025 aikana. Hankkeen kohderyhmää ja hyödynsaajia ovat Louhiojan kylällä ja naapurikylissä koko- tai osa-aikaisesti asuvat, kylällä pistäytyvät ja muut kylän palveluiden käyttäjät sekä matkailijat. Hankkeeseen palkattiin työntekijä. Hankkeen aikana 1) kerättiin monimenetelmäisesti kohderyhmältä tietoa heidän toiveistaan kylän kehittämisen suhteen, 2) toteutettiin tämä pohjalta kehityssuunnitelma seuraavaksi kolmeksi vuodeksi ja 3) koottiin kehittämistoimien taustalle yhteistyöverkostoa eri toimijoista sekä sovittiin työnjakoa kehittämistoiveiden toteuttamiseksi. Tuloksena syntyi lista toiveista, kylän kehittämissuunnitelma ja kehittämistoimet yhteistyöverkostoineen. Hankkeen aikana on löydetty uusia toimijoita mukaan kylän kehittämiseen.

Hankkeen tavoitteet toteutuivat. Ne olivat 1) Louhiojan kylän yhteistyöverkoston vahvistaminen, 2) suunnitelma kylän kehittämistoimista, 3) kylän toimijarakenteen muutokseen ratkaisujen löytäminen kyläyhteisöstä käsin ja 4) eri toimijoiden sitouttaminen kehittämistyöhön. Hankkeen vaikutuksena kylän kehittäminen käynnistyy vuosien tauon jälkeen suunnitelmallisesti, yhteisölähtöisesti ja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hanke vahvisti kyläläisten ja kylän palveluita käyttävien osallisuutta ja mahdollisuuksia osallistua kylän kehittämiseen. Kolmen vuoden aikajänteellä vaikutuksena nähdään useampi toteutunut idea.

Toteutus

Hanke käynnistyi 3.2.2025 hankkeen tiedotuksen ja aloitustapahtuma Kevättalven tulien suunnittelulla. Samalla laadittiin kehittämiskyselyn kyselykaavaketta ja suunniteltiin kyselyn toteutusta. Kysely suunnattiin kyläläisille, osa-aikaisesti kylällä asuville sekä kylällä vieraileville.

Hankkeen tiedotus käynnistyi kyläyhdistyksen sosiaalisessa mediassa ja kyläyhdistyksen kotisivuilla, jonne hankkeelle luotiin oma sivu. Hankkeesta ja aloitustapahtumasta lähetettiin myös lehdistötiedote, joka sai hyvin huomiota. Sekä Yle, Pielisjokiseutu että Karjalainen huomioivat asian. Ylen toimittaja tuli myös paikan päälle ja teki jutut sekä radioon että televisioon.

Hankkeen avauksessa, Kevättalven tulet-tapahtumassa 14. maaliskuuta kävi 107 ihmistä. Rannalla poltettiin kokko, paistettiin makkaraa, pidettiin hankkeen aloituspuheet ja aloitettiin kehittämisideoiden kerääminen ihmisiä jututtamalla. Samana päivänä kysely avattiin myös verkossa. Paperisia kyselykaavakkeita toimitettiin Enon kirjastoon ja Louhitalolle. Elokuun ajan kaavakkeita oli jaossa myös Enon K-marketissa.

Louhiojan uimarannan rakennuksessa paljastui kevättalvella viemärivahinko. Tästä käynnistyi paljon aikaa vienyt pukukoppirakennuksen tilanteen selvittäminen. Joensuun kaupungin tilakeskukselta pyrittiin saamaan tietoa rakennuksen kunnosta sekä korjausmahdollisuuksista. Tilanteesta tiedotettiin ja keskusteltiin jatkuvasti rannan rakennuksen toimijoiden, kyläläisten sekä esimerkiksi paikallisten kaupunginvaltuutettujen ja muiden päättäjien kanssa. Pielisjokiseutu kävi tekemässä huhtikuussa tilanteesta tuoreeltaan jutun. Rakennuksen käyttöön saannista neuvoteltiin lähes uimakauden alkuun asti, kunnes kävi selväksi, ettei yhteistyö rakennuksen kunnostamiseksi onnistu tilakeskuksen kanssa. Kaupungin liikuntatoimi toimitti tuolloin rannalle pukukopit ja wc:t ja kioskiyrittäjät hankkivat kesän ajaksi kioskivaunun. Uimarannan pukusuojan tilanteen selvittely kehysti kehittämistoimien suunnittelua koko hankkeen ajan, sillä huolena oli, että pukusuojan mahdollinen korjaaminen kyläläisten toimesta veisi suuren osan kylän kehittämisresursseista.

Kehittämisideoita kerättiin myös ideailloissa, joita järjestettiin Louhitalolla 7.4. ja 22.4. Ensimmäiseen osallistui seitsemän henkilöä ja jälkimmäiseen viisi. Illoissa ideoitiin eteenpäin jo tulleita ideoita ja keksittiin uusia sekä mietittiin toteutustapoja, kuten yritysyhteistyömahdollisuuksia. Louhiojan koululla vierailtiin 29.4., ja 43 oppilasta osallistuivat hankekyselyyn piirtämällä toiveitaan. Näin saimme aineistoa myös kylän lukuisilta lapsilta ja nuorilta.

Kyselyssä ja ideailloissa rannalle toivottiin ohjelmaa ja tapahtumia. Toiveiden pohjalta kesäkaudelle suunniteltiin sarja erilaisia tapahtumia pilotoinnin hengessä, ja ohjelmaa muokattiin ja täydennettiin kesän aikana. Myös kylän sisäisen tiedotuksen tehostamista toivottiin. Kylälle perustettiin Whatsapp-ryhmä, joka toimii nimenomaan tiedotuskanavana. Kesäkauden ohjelmasta tehtiin A4-kokoinen lehtinen, joka jaettiin touko-kesäkuun vaihteessa kylällä noin 300 postilaatikkoon talkoovoimin. Sen mukana jaettiin myös informaatiota hankkeesta, hankekyselykaavake sekä linkki Whatsapp-ryhmään.

Hankkeen toisessa vaiheessa tapahtumilla oli erityinen rooli ideoiden keräämisessä ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa. Samalla toimien ympärille koottiin hankkeen yhteistyöverkostoa. Kesäkausi alkoi kesäkuun alussa kylän yhteisillä talkoilla, joissa raivattiin käyttökuntoon Louhiojan lahtea kiertävä luontopolku sekä siistittiin ja kunnostettiin uimarantaa ja sen rakenteita. Kunnostustoimenpiteillä toteutettiin hankekyselyssä tulleita toiveita ja testattiin yritysten, kyläyhdistyksen ja talkoolaisten yhdessä toteuttamisen mallia. Nuotiopaikan penkit ja tulisijan pohja uusittiin, istumakatos pestiin ja sen pohja kunnostettiin sekä istutettiin kukkia ja niitettiin pajukkoa ja lupiineja. Rannalle vesirajan tuntumaan tuotiin kuormallinen hiekkaa sekä rantaleluja leikkejä varten. Kaikki tarvikkeet saatiin paikallisilta yrityksiltä ja muilta yhdistyksiltä. Talkoopäivä koostui paitsi konkreettisesta tekemisestä kylän kehittämiseksi myös ideoinnista kehittämissuunnitelman pohjaksi.

Hankkeessa toteutetut tapahtumakokeilut/tiedonkeruutilaisuudet kesällä 2025:
7.6. klo 11-14 ohjattuja rantaleikkejä, 12 osallistujaa+ 2 ohjaajaa
10.6. rannan ja luontopolun kunnostustalkoot
16.6. klo 11–13 ohjattuja rantaleikkejä, peruttu sateen vuoksi
25.6. ohjattuja rantaleikkejä, 11 osallistujaa + 2 ohjaajaa
2.7. klo 18–20 makkaranpaistotulet, 34 osallistujaa
6.7. haitarimusiikkia (Louhitalon kesäpäivän oheisohjelma) 10 osallistujaa + 3 muusikkoa
8.7. ohjattuja rantaleikkejä, peruttu sateen vuoksi
9.7. makkaranpaistotulet, 10 osallistujaa
12.7. vilttikirppis, 5 myyjää
Loppukuun makkaranpaistotulet peruttu tulentekokiellon takia
26.7. lasten onkipäivä, 11 osallistujaa + 3 ohjaajaa

Yhteistyökumppaniverkosto kesällä:
Saha Höyläämö Pieviläinen
Laaturakennus Laukkanen
Maansiirto Tikka
Vinnin Rauta
K-market Eno
Kesäkioski Ilona
Kulttuuriyhdistys Louhi ry
Rantalan Virta – kulttuuriyhdistys ry
Enon 4H-yhdistys ry
Nuoret 4H-ohjaajat (vetivät ohjatut rantaleikit sekä lasten onkipäivän)

Hankekysely jatkui läpi kesän elokuun loppuun asti. Kyläkehittäjä jututti uimarannalla ja sen tapahtumissa aikaa viettäviä ihmisiä keräten kehitysideoita ja jakaen tietoa hankkeesta ja rannan tilanteesta. Hän vastasi uimarannan rakennusta koskeviin kysymyksiin ja ohjeisti, kuinka rannan käyttäjät voisivat itse vaikuttaa tilanteeseen olemalla esimerkiksi yhteydessä Joensuun kaupunkiin. Pielisjokiseutu kävi myös haastattelemassa kyläkehittäjää ja juttu julkaistiin 2. heinäkuuta.

Joensuun kaupungin korkein virkajohto kiersi loppukesästä pitäjiä, ja Enon pitäjän asukasilta järjestettiin Louhiojalla 20.8. Louhiojan kyläyhdistys ja kehittämishanke olivat keskeisellä tavalla mukana illan järjestelyissä. Kyläläisiä kutsuttiin laajasti mukaan iltaan osoittamaan joukkovoimaa, ja Louhitalolle tulikin liki sata ihmistä. Illan päätteeksi virkajohdon kanssa käytiin myös uimarannalla keskustelemassa rannan tilanteesta.

Hankekysely tavoitti yhteensä 150 ihmistä. Vastausmäärät jakautuivat seuraavasti:
-verkkokysely 14 vastausta
-paperikaavake 15 vastausta
-Louhiojan koululaisten piirroksia 43 kappaletta
-kyselyt ja keskustelut rannalla ja tapahtumissa 78 kappaletta

Yhtenä keskeisimpänä asiana hankekyselyn tuloksissa nousi esille kyläläisten toive saada rannan pukukoppirakennus taas käyttöön. Monen toive olisi myös saada rantaan laituri tai uimalautta. Seuraavaksi eniten mainintoja uimakopin säilymisen lisäksi ovat olleet liukumäki uimarannalle (15–20 mainintaa), laituri (ainakin 30 mainintaa) ja keinut rannalle (noin 15 mainintaa). Lisäksi on ollut paljon yksittäisiä tai muutaman maininnan saaneita ideoita, joista helpoimpia ja halvimpia on jo ryhdytty toteuttamaan. Rannalla on tilaa autoille rajoitetusti, erityisesti jos rannalla järjestetään tapahtumia. Parkkipaikan laajennuksen mahdollisuudesta on neuvoteltu kaupungin kanssa.

Syyskuussa hankekyselyn tulosten pohjalta alettiin luoda tulevalle kolmelle vuodelle kyläkehityssuunnitelmaa. Suunnitelman alkuun laadittiin lyhyt kehittämistavoite, joka nivoo yhteen kehittämistoimenpiteet. Asukasillan jälkeen neuvotteluyhteys Joensuun kaupungin kanssa parani merkittävästi. Heti tilaisuuden jälkeen kaupunki teki aloitteen neuvottelusta rannan rakennuksen käyttöoikeuksista. Keskustelu on jatkunut syksyllä ja sopimus rakennuksen käyttöoikeudesta on syntynyt joulukuun 2025 lopussa. Samalla Joensuun kaupungin liikuntatoimi on ottamassa budjettiinsa osioita kehityssuunnitelmasta. Vuoden 2026 kesälle kaupunki kaavailee ottavansa vastuulleen ainakin uuden laiturin ja parkkipaikan laajennuksen. Kyläläiset pääsevät myös vaikuttamaan siihen, mitä puretun koulun tilalle tulee.

Lokakuun loppupuolella suunnitelma esiteltiin kyläläisille, vapaa-ajan asukkaille, naapurikyläläisille ja muille kylän palveluita käyttäville sekä erillisessä tilaisuudessa että sosiaalisen media kanavissa. Luonnoksen kommentointimahdollisuutta markkinoitiin kyläläisille 9.10. järjestetyillä syystulilla. Syystulet olivat myös kiitostapahtuma kyläläisille aktiivisesta kesäkaudesta ja sinne osallistuikin 50 ihmistä. Suunnitelmasta pyydettiin palautetta ja se viimeisteltiin saadun palautteen perusteella. Samalla todettiin, että suunnitelma ei ole dokumentti, jonka säilyttäminen nykymuodossaan olisi tarkoituksenmukaista, vaan sitä muokataan aina tarpeen mukaan. Hankkeen aikana todettiin, että Louhiojan kyläsuunnitelma olisi hyvä päivittää ja näin tehdään.

Hankkeen seurantaryhmään kuuluivat Päivi Armila, Anni Rannikko, Miia Riikonen ja Maarit Hämäläinen-Koljonen. Ryhmä kokoontui 3 kertaa. Seurantaryhmän rooli oli seurata hankkeen etenemistä ja tarjota tukea ja ideoita hankkeen työntekijälle.

Resultat

Hankkeen tuloksena laadittiin kylän kolmivuotinen kehittämissuunnitelma, joka sisältää seuraavat elementit:

1) Listaus kyläläisten ja muiden kylän palveluita käyttävien toiveista. Listauksesta valittiin kehittämissuunnitelmaan mukaan ne toimenpiteet, jotka tehdään seuraavan kolmen vuoden aikana ja joiden toteuttaminen on realistista yhteistyöverkoston resursseilla. Muihin toiveisiin palataan viimeistään seuraavaa kolmivuotista suunnitelmaa tehtäessä tai tilanteen salliessa jo aiemmin.

2) Suunnitelma kylän kehittämisestä seuraavan kolmen vuoden aikana. Suunnitelmassa on huomioitu erityisesti uimarannan kehittämistoimet. Suunnitelmaan on kirjattu kehittämistoimet, kehittämistoimien toteuttamisesta vastaava/t taho/t, aikataulu sekä se, mistä toimenpiteelle haetaan rahoitusta.

3) Kuvaus kylän kehittämiseen sitoutuneesta, hankkeen aikana rakentuneesta yhteistyöverkostosta. Suunnitelmassa on määritelty kunkin toimijan vastuualue. Kylälle on löydetty samalla uusia toimijoita.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen vaikutuksesta kylän kehittäminen on käynnistynyt systemaattisesti ja suunnitelmallisesti vuosien tauon jälkeen. Hankkeen myötä työn- ja vastuunjako kylän kehittämistoimien ja kylän yhteisistä paikoista, esim. uimarannasta huolehtimisen suhteen on selkitynyt. Kehittämisen lähtökohtana on tehdä sitä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ja yhteisölähtöisesti. Yhteistyökumppanien verkostoon kuuluu yhdistyksiä, yrityksiä ja Joensuun kaupunki. Hankkeen voi katsoa lisänneen kylän toimijoiden yhteistyötä. Myös keskusteluyhteys Joensuun kaupunkiin on parantunut hankkeen aikana.

Hankkeessa on kokeiltu kyläläisten ja kylän palveluita käyttävien demokraattista osallistumista vahvistavia käytäntöjä ja kannustettu ihmisiä kuvittelemaan kylälle toivomaansa tulevaisuutta erityisesti palvelujen osalta. Kehittämisideoita saatiin kerättyä laajalta joukolta. Kylän toimijat ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhdessä kehittämistoimia, joten hanke on myös luonut kylälle uudenlaista yhteishenkeä. Tavoitteena on, että vaikutukset näkyvät myös jatkossa Louhiojan kylällä lisääntyvänä toimintana yhteisen hyvän eteen. Tähän kehittämissuunnitelma tarjoaa hyvän pohjan.

Kehittämissuunnitelmaan on kirjattu kolmen vuoden aikajänteelle useita kylän toimijoiden esittämiä ideoita. Suunnitelmaa toteuttamalla seuraavan kolmen vuoden aikana kylälle saadaan uusia toimintoja ja harrastusmahdollisuuksia. Kylän yhteinen kehittäminen parantaa jatkossa myös Louhiojan kyläläisten ja kylän palveluita käyttävien hyvinvointia. Vaikutuksiin kuuluu myös kylän houkuttelevuuden lisääntyminen.

Hankkeen jälkeen kukin toimija, oli kyseessä sitten yhdistys, yritys tai Joensuun kaupunki, jatkaa kylän kehittämistä kehittämissuunnitelmassa sovitun työnjaon mukaisesti. Neuvotteluja kehittämistoimien toteuttajista ja vastuutahoista käydään myös jatkossa.

Kehittämissuunnitelmaan kirjattuja suunnitelmia toteutetaan tulevissa hankkeissa, esim. investointihankkeissa. Kehittämissuunnitelma jättää lopulta kylälle pysyviä yhteisiä fasiliteetteja. Myös hankkeessa luodut verkostot ovat pääomaa, joka on kyläläisten käytössä edelleen hankkeen päättymisen jälkeen.

Jatkumoa kehittämistyön käytännöille saadaan, kun seurantaryhmässä mukana oleva Pohjois-Karjalan Kylät ry välittää tietoa kehittämishankkeessa hyviksi havaituista käytännöistä myös muille pohjoiskarjalaisille kylätoimijoille. Kokemuksia välitetään myös Pohjois-Karjalan Leader-yhdistysten yhteisen Älykkää kylät -hankkeen tapaamisissa. Tavoitteena on, että jotain kehittämishankkeen oppeja voidaan hyödyntää myös muiden yhdistysten tulevissa Leader-hankkeissa.