Keruuheimon villivara

Sammanfattning av projektet

Keruuheimon Villivara -MiniLeader -hanke toteutui huhti–marraskuussa 2025 Joensuun Seudun Leader-alueella. Tavoitteena oli vahvistaa luonnontuotteiden keruuta kehittämällä osaamista, pilotoimalla avoimen keruuketjun malli ja kokoamalla pysyvä koulutusmateriaali.
Hanke sisälsi 2 etämiittiä, 8 koulutuksellista työpajaa/retkeä ja 3 metsäretkeä avoimen keruuketjun pilottina. Keruuheimo-verkosto kasvoi ja syvensi osaamistaan erityisesti hapansäilönnässä, hoivatuotteissa, teeaineksissa ja tuoteturvallisuudessa. Heinäveden kunnan kanssa pilotoitu avoin keruuketju loi toistettavan, luvallisen mallin sadonkorjuuseen ennen metsänhoitotöitä. Keskeisenä tuotoksena syntyi kuvallisen Villivara-oppaan käsikirjoitus. Nevalan luontotila ja Outokummun Kuparin Valmennusympäristön kylmiö vakiintuivat jatkokäyttöön ja ratkaisivat logistiikkaa ja säilytystä.
Hankkeen alkuvaiheen aikataulutus oli liian tiukka. Tähän reagoitiin kesäkuussa tekemällä Ely/Leaderin kanssa joustava tarkennus suunnitelmaan. Budjetti piti ja omarahoitus täyttyi.
Tuloksia hyödynnetään Villivara-oppaan jatkotyöstössä, vuoden 2026 koulutuksissa ja avoimen keruuketjun laajentamisessa. Villiruokalähettilästoimintaa ja keruutuotteiden tuotteistamista kehitetään edelleen uusien yhteistyökumppaneiden kanssa.

Toteutus

Lähtötilanne: Ennen hanketta Leader-alueelta puuttui yhtenäinen keruutuoteverkosto ja dokumentoitu, ammattimainen toimintamalli keruuseen, logistiikkaan ja säilöntään. Tieto ja osaaminen olivat pitkälti hajallaan yksittäisten toimijoiden ja tilojen varassa, eikä yhteistä koordinoivaa rakennetta ollut.

Toteutus verrattuna suunnitelmaan: Hanke toteutui pääosin suunnitellun rungon mukaisesti. Kesäkuussa 2025 tehty aikataulun ja sisällön tarkennus oli tarpeen, sillä alkuperäinen aikataulu oli liian tiukkaan kalenteroitu eikä ottanut huomiota kevään etenemistä, keruutuotteiden kypsymistä. Muutoksen myötä sisältöjä kohdennettiin entistä paremmin vastaamaan sesongin vaihteluita ja yhteisön toiveita. Kustannukset toteutuivat suunnitellusti, ja omarahoitusosuus täyttyi sisältäen sovitut vastikkeettomat työt.

KONKREETTISET TOIMENPITEET

Koulutukset:
Järjestettiin 2 etätilaisuutta, 8 koulutuksellista keruuretkeä ja työpajaa sekä 3 syventävää metsäretkeä osana avoimen keruuketjun pilottia, 1 villivihannesvierailu Venejoen myllyn markkinoille sekä 1 messuedutus Heinävedellä. Koulutusten sisältö painottui villivihannesten keruuseen, fermentoinnin perusteisiin ja edistyneempiin säilöntä- ja jatkojalostuskokeiluihin, saunahoitoihin, rohtoyrtteihin ja salvanvalmistukseen. Keskeisiä kokoontumispaikkoja olivat Nevalan luontotila, Koskijärven villitila ja Outokummun Kuparin Valmennusympäristöjä. Kokoontumiset dokumentoitiin tapahtumaraportein, osallistujalistoin ja kuvakoostein.

Avoin keruuketju:
Pilotoitiin Heinäveden kunnan kanssa malli luvalliseen luonnonsadon hyödyntämiseen kunnan metsissä ennen harvennustöitä (mm. tuohi, pihlaja, teeainekset puista ja varvuista, koristemateriaalit). Pilotissa testattiin keruu- ja jatkojalostustapoja, kirjattiin laatu- ja turvallisuusohjeita sekä luotiin runko käytännön ohjeistukselle, jota voidaan soveltaa myös muualla.

Tilat ja logistiikka:
Vakiinnutettiin yhteistyötilat: Nevalan luontotila (työpajat, saunahoidot, päätöstapahtuma) ja Outokummun Kuparin Valmennusympäristö (kylmiö keruuerien varastointiin, keittiö jakelun ja maistatusten valmisteluun, kahvio esitelmöintiin). Nämä ratkaisut loivat perustan toiminnan jatkuvuudelle ja helpottivat keruutuotteiden laadun seurantaa.

Materiaali:
Koulutus- ja viestintämateriaalia tuotettiin graafisesti näyttävällä otteella ja lisäksi ketterällä Marp–Markdown-menetelmällä, joka mahdollistaa materiaalin helpon päivitettävyyden ja käytön eri formaateissa (PDF, esitysdioina, verkkojulkaisuna). Tuloksena syntyi kuvallinen Villivara-oppaan käsikirjoitus sekä laaja valokuva-arkisto keruusta, säilönnästä, keruutuotteiden jatkojalosteista ja hoivamenetelmistä.

Verkostoituminen ja villiruokalähettiläät:
Pilotoitiin villiruokalähettilästoimintaa: keruutuotteita maistatettiin Venejoen myllyn markkinoilla ja Keruuheimon omissa tuotekehitys- ja maistatustilaisuuksissa. Lisäksi Villiruokalähettiläs-pilotti vei laajan otannan villivihannessäilykkeitä ja niistä valmistettuja tuotteita alueen ravintola-, matkailu- ja ruokatoimijoiden maisteltaviksi. Maistatusten avulla kerättiin palautetta tuotteiden mausta, rakenteesta ja käyttömahdollisuuksista. Tämä tuki tuotekehitystä (esim. villipesto, fermentoitujen valkosipulin kukkavarsien hyödyntäminen, villivihanneshapatteet, etenkin voikukka).

Onnistumiset ja opit:
Suurimpana onnistumisena voidaan pitää Keruuheimo-yhteisön tiivistymistä ja sitoutumista, joka mahdollisti laajan hankkeen ja vaikutukset vaikka hankekoko oli pieni. Onnistuttiin luomaan selkeä, kuvallinen dokumentaatio kokeellisista toimenpiteistä (laaja otanta erilaisista keruutuotteista lukuisine jatkojalostuspolkuineen). Haasteisiin, erityisesti aikataulupaineeseen, reagoitiin ajoissa ja joustavasti, mikä suuntasi toiminnan olennaiseen. Opittiin, että käytännönläheinen, kokeileva oppi motivoi osallistujia parhaiten ja että avoin, dokumentoitu toimintatapa helpottaa yhteistyötä, vakuuttaa potentiaaliset yhteistyökumppanit ja on tietysti myös hankeraportoinnissa eduksi.

Resultat

Hankkeessa saavutettiin kaikki asetetut päätavoitteet. Hajanainen keruukulttuuri kehittyi aktiiviseksi, koulutetuksi ja dokumentoiduksi Keruuheimo-verkostoksi, joka on sitoutunut kestävään ja ammattimaistuvaan toimintaan.

KESKEISET TUOTOKSET JA TULOKSET

Osaamisen kasvu ja yhteisö:
Keruuheimo-verkosto laajeni ja syvensi osaamistaan erityisesti hapansäilönnässä, hoivatuotteissa ja teeaineksissa sekä tuoteturvallisuudessa. Yhteisöstä tuli aiempaa paremmin dokumentoitu ja se on sitoutunut jatkotoimintaan (koulutukset, keruuretket, tuotekehitys).

Koulutusmateriaali ja arkisto:
Syntyi laaja kuvallinen keruu- ja säilöntäoppaan käsikirjoitus (Villivara-opas) sekä yli 500 valokuvan arkisto. Materiaali toimii pohjana tulevalle koulutus- ja viestintätyölle ja on helposti päivitettävissä ja muokattavissa eri kohderyhmille.

Hyvä käytänne – Avoin keruuketju:
Heinäveden kunnan kanssa pilotoitiin toistettavissa oleva, luvallinen malli luonnonsadon hyödyntämiseen ennen metsänhoitotoimia. Malli lisää turvallisuutta kerääjille, selkeyttää vastuita ja luo edellytyksiä keruutuotteiden kaupalliselle kasvulle. Mallia voidaan soveltuvin osin toistaa myös muiden metsänomistajien kanssa.

Vakiintuneet tilaratkaisut:
Nevalan luontotilan ja Kuparin kylmiön käytöstä sovitut ratkaisut jatkuvat. Tämä ratkaisi logistiikka- ja säilytysongelmia ja tarjoaa kapasiteettia toiminnan vakiinnuttamiseen myös hankekauden jälkeen.

Tuotekehityksen avaukset:
Villiruokalähettiläiden pilotti yleisö- ja ammattilaismaistatuksineen antoi arvokasta palautetta säilöntätavoista, reseptiikasta ja tuotteiden formaateista (villipesto, fermentoidut skeipit, voikukka- ja nokkoshapatteet). Palautteen pohjalta on tunnistettu lupaavia tuotekonsepteja jatkotestaukseen.

Viestintä:
Hankkeen tuloksista ja toiminnasta viestittiin sosiaalisessa mediassa (YouTube, Instagram) sekä Keruuheimon sisäisissä kanavissa. Todennuskooste (PDF) kokoaa keskeiset kuvat ja toimenpiteet yhdeksi tiedostoksi. Tarkempi todennusaineisto löytyy todennus- ja raporttiliitteistä ja näihin liittyen kaikki hankkeen materiaali on arkistoitu ja varmuuskopioitu Google Driveen.

Effekter och framtidsplaner

Pidemmän aikavälin vaikutukset ja vaikuttavuus:
Hankkeen arvioidaan luovan kestävän perustan paikalliselle villivihannes- ja keruutuoteosaamiselle Leader-alueella. Vaikuttavuus näkyy erityisesti yhteisön, osaamisen ja toimintamallien tasolla.

OSAAMISEN JUURRUTTAMINEN
Verkoston kasvanut osaaminen ja syntynyt koulutusmateriaali varmistavat, että tieto säilyy ja siirtyy uusille kerääjille. Villivara-opas ja siihen liittyvä kuvamateriaali tulevat toiminaan käytännön työkaluina koulutuksissa jo nyt Keruuheimon omassa käytössä. Lisäksi opasta on tarkoitus kehittää julkaistavaan muotoon.

Elinkeinojen edistäminen:
Avoin keruuketju luo mallin, jolla keruutuotteiden saatavuus ja turvallisuus voidaan varmistaa suuremmassa mittakaavassa. Tämä on edellytys keruutuotteisiin perustuvan elinkeinon kasvattamiselle ja uusien keruutuote-elinkeinojen syntymiselle.

Yhteiskunnallinen hyöty:
Hanke tukee luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä ja lisää ymmärrystä lähiluonnon mahdollisuuksista. Hyödynsaajia ovat Keruuheimon jäsenten lisäksi paikalliset yritykset (ravintolat, matkailutoimijat), kyläyhteisöt sekä Leader-alueen asukkaat, jotka saavat konkreettista tietoa ja esimerkkejä keruutuotteiden käytöstä.

JATKOSUUNNITELMIA

Villivara-opas:
Käsikirjoitusta jatkokehitetään ja sille etsitään julkaisukanava osana tulevaa viestintä- tai koulutushanketta. Tavoitteena on julkaisu, joka on sekä Keruuheimon sisäisessä käytössä että laajemmin hyödynnettävissä.

Koulutukset:
Keruuheimo jatkaa työpajojen ja kokoontumisten järjestämistä (esim. villivihannekset, fermentointi, teeyrtit ja hiostaminen, saunahoidot ja hoivapalvelut) syntyneen oppiaineiston pohjalta. Koulutuksia kohdennetaan sekä aloitteleville kerääjille että jatkokurssitasolle.

Avoin keruuketju:
Mallia laajennetaan Heinäveden kunnan kanssa vuonna 2026 ja selvitetään mahdollisuuksia laajentaa käytäntöä muiden metsänomistajien ja kuntien kanssa.

Tuotekehitys:
Ravintolapalautteiden pohjalta (mm. Saimi Hoyer -yhteys) käynnistetään jatkotestaukset kaupallistamisen avaamiseksi. Tavoitteena on kehittää muutama selkeä tuotekonsepti, joita voitaisiin tarjota laajemminkin ravintoloille tai elämys- ja tapahtumatoimijoille.

Ylläpito ja hyödynsaajat:
Tilaratkaisuja (Nevalan luontotila ja Kuparin kylmiö) hyödynnetään hankeajan jälkeen. Hankkeessa tuotettu opas ja koulutusmateriaalit jäävät Keruuheimo-yhteisön käyttöön, ja niitä tullaan julkaisemaan verkossa, jolloin tieto on myös laajemmin hyödynnettävissä.

KÄYTÄNNÖN TAVOITTEITA JATKOON

Luvitus kuntoon: vakiinnutetaan luvallisen keruun malli (avoin keruuketju) luomalla kiinteä yhteistyö metsänomistajien, maanomistajien (esim. luomurehupellot) ja kuntien kanssa.

Käytäntö edellä: panostetaan koulutuksissa kokeelliseen, käytännönläheiseen oppiin turvallisissa puitteissa.

Ketterä materiaali: hyödynnetään Marp–Markdownin kaltaisia työkaluja, jotta koulutusmateriaali pysyy helposti päivitettävänä ja monikäyttöisenä.