Kestävä keskisuomalainen maatila

Sammanfattning av projektet

KeKeMa-hankkeen lähtötilanteena oli tarve vahvistaa keskisuomalaisen maatalouden kannatta-vuutta, kestävyyttä ja uudistumiskykyä muuttuvassa toimintaympäristössä. Hankkeen tavoitteena oli lisätä maatilayrittäjien osaamista, edistää digitaalisten ja uudistavien ratkaisujen käyttöönottoa sekä vahvistaa verkostoja ja hyvinvointia. Hanke toteutui pääosin suunnitellusti vuosina 2024–2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja ProAgria Keski-Suomen yhteistyönä. Toimenpiteet jakau-tuivat neljään työpakettiin, joiden kautta järjestettiin tapahtumia, koulutuksia ja viestintää. Hanke ylitti määrälliset tavoitteensa ja tavoitti noin 1200 osallistujaa.

Tuloksena maatilayrittäjien osaaminen vahvistui erityisesti kotieläintuotannon, kasvinviljelyn, joh-tamisen ja digitalisaation osa-alueilla. Hanke edisti uusien teknologioiden hyödyntämistä, lisäsi yhteistyötä sekä tuki yrittäjien jaksamista. Haasteina olivat talous- ja johtamisteemojen heikompi vetovoima sekä älykotieläinpilotoinnin tekniset ongelmat, jotka rajoittivat tulosten syntymistä. Näistä opittiin kohdentamaan sisältöjä käytäntöläheisemmin ja huomioimaan teknologian toimivuus.

Jatkossa korostuu tarve käytännönläheiselle koulutukselle, teknologia- ja talousosaamisen kehit-tämiselle sekä verkostoitumisen tukemiselle. Hankkeen pohjalta on valmisteltu uusi jatkohanke edistämään maatalouden kannattavuutta ja kestävyyttä.

Toteutus

Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hanke toteutettiin ajalla 1.5.2024-31.5.2026 Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutin hallinnoimana yhteistyössä ProAgria Keski-Suomen kanssa. Hankkeen lähtötilanteena oli tarve vahvistaa keskisuomalaisten maatilojen kannattavuutta, kestävyyttä, uudistumiskykyä ja kilpailukykyä maatalouden toimintaympäristön nopeiden muutosten keskellä. Samalla haluttiin lisätä maatilayrittäjien osaamista, tukea uusien teknologioiden käyttöönottoa, vahvistaa johtamisosaamista sekä edistää viljelijöiden hyvinvointia ja keskinäistä verkostoitumista. Hankkeen tavoitteena oli myös toimia tutkimustiedon, innovaatioiden ja digitalisaation käytännön jalkauttajana keskisuomalaisille maatiloille.

Hanke toteutui pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Toteutuksesta vastasivat JAMKin projektipäällikkö, projektiasiantuntija, projektityöntekijä ja projektisihteeri sekä Biotalousinstituutin älymaatalouden ja viestinnän asiantuntijat. ProAgria Keski-Suomen puolella toteutukseen osallistui neljä maatalouden asiantuntijaa sekä tukipalveluhenkilöstöä. Hankkeen etenemistä seurasi monipuolinen ohjausryhmä, jossa oli edustajia maatiloilta, yrityksistä, MTK Keski-Suomesta, toteuttajaorganisaatioista sekä rahoittajalta.

Toimenpiteet jaettiin neljään työpakettiin. Ensimmäinen työpaketti, Älykotieläintuotanto 2.0, keskittyi kotieläintilojen digitalisaatioon, tuotannonohjaukseen, eläinten hyvinvoinnin seurantaan ja uusien teknologioiden hyödyntämiseen. Työpaketissa järjestettiin useita webinaareja ja infotilaisuuksia aiheinaan muun muassa lypsykarjan hedelmällisyys, ruokinta, eläinten hyvinvointi ja kestävät tuotantoratkaisut. Lisäksi toteutettiin navettapäiviä eri tiloilla sekä hevostalouteen liittyvä koulutus. Työpaketin erityisenä toimenpiteenä toteutettiin älykotieläintuotannon pilotointi, jossa testattiin emolehmätilalla ja myöhemmin lihahiehotilalla eläinten hyvinvointia seuraavia korva-antureita. Pilotoinnin tavoitteena oli tuottaa tietoa eläinten käyttäytymisestä ja lisätä ymmärrystä älyteknologian mahdollisuuksista naudantuotannossa.

Toinen työpaketti, Uudistuva viljely, tähtäsi peltoviljelyn kannattavuuden, kasvukunnon, ravinnekiertojen ja täsmäviljelyn kehittämiseen. Työpaketissa järjestettiin pellonpiennarpäiviä, työnäytöksiä, webinaareja ja infotilaisuuksia, joissa käsiteltiin muun muassa nurmenviljelyä, rypsin viljelyä, lannoitusratkaisuja, maan kasvukuntoa, uudistavaa viljelyä sekä uusia kasvilajeja. Keskeinen tapahtuma oli AgriVenture 2025 -tapahtuman yhteydessä toteutettu Farming 3.0 -teknologiatyönäytös, jossa esiteltiin käytännön älymaatalousratkaisuja. Tapahtuma keräsi noin 430 osallistujaa. Työpaketti onnistui hyvin tavoitteessaan tuoda tutkimustietoa käytäntöön sekä esitellä vaihtoehtoja tuotannon kannattavuuden kehittämiseksi.

Kolmannessa työpaketissa keskityttiin maatilan johtamiseen muuttuvassa toimintaympäristössä. Tavoitteena oli vahvistaa maatilayrittäjien talousosaamista, johtamistaitoja, markkinaosaamista ja tiedolla johtamista. Työpaketissa järjestettiin muun muassa hankintoihin, rahoitukseen, työnantajavelvoitteisiin, biokaasuliiketoimintaan, tietoliikenneyhteyksiin ja maatilayrittäjien hyvinvointiin liittyviä koulutuksia, webinaareja ja työpajoja. Vaikka sisältö vastasi tunnistettuihin kehittämistarpeisiin, osallistujien kiinnostus puhtaasti talous- ja johtamisteemoihin jäi odotettua vähäisemmäksi. Tämän vuoksi osa suunnitelluista tapahtumista peruuntui tai niitä toteutettiin pienemmällä osallistujamäärällä kuin oli ennakoitu. Havaintoon reagoitiin sisällyttämällä talous- ja johtamissisältöjä kotieläin- ja kasvintuotannon tapahtumiin, mikä paransi teeman tavoittavuutta.

Neljäs työpaketti sisälsi hankkeen hallinnoinnin, viestinnän, raportoinnin ja sidosryhmäyhteistyön. Hankkeen toteutusta seurattiin kuukausittaisissa tiimipalavereissa, joissa käsiteltiin taloutta, tulevia tapahtumia ja palautetta. Ohjausryhmä kokoontui viisi kertaa hankkeen aikana. Viestintää toteutettiin verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa, uutiskirjeillä, blogeilla, artikkeleilla, podcasteilla sekä tapahtumissa. Hankkeessa tuotettiin runsaasti materiaaleja maatilayrittäjien käyttöön, kuten oppaita, artikkeleita, videoita ja podcasteja.

Hankkeen toteutus vastasi pääosin hankesuunnitelmaa. Hankkeen aikana tehtiin kaksi muutoshakemusta, joilla tarkennettiin henkilöstöresursseja ja lisättiin suunnitelmaan älykotieläintuotannon pilotointi. Suuria muutoksia hankkeen sisältöihin tai tavoitteisiin ei tarvittu. Tapahtumia järjestettiin yhteensä 51 kappaletta, mikä ylitti hankkeen määrälliset tavoitteet. Hanke tavoitti suoraan noin 1 200 osallistujaa, mikä ylitti selvästi alkuperäisen 500 henkilön tavoitteen.

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 284 019 euroa. Toteutuneet kokonaiskustannukset olivat 266 755,60 euroa eli noin 94 prosenttia suunnitellusta budjetista. Suurimman kuluerän muodostivat henkilöstökustannukset sivukuluineen. Ostopalveluiden sekä muiden kulujen toteuma pysyi lähellä suunniteltua tasoa, ja budjetti saatiin hyödynnettyä tehokkaasti. Hankkeen rahoitus koostui pääosin EU:n maaseuturahoituksesta, ja omarahoitusosuus toteutui suunnitelman mukaisesti. Talouden seuranta oli säännöllistä koko hankkeen ajan, eikä kustannusten hallinnassa ilmennyt merkittäviä ongelmia.

Hankkeen toteutuksen aikana havaittiin muutamia riskejä ja haasteita. Selkein haaste liittyi maatilan johtamisen ja talousosaamisen koulutuksiin, joiden osallistujamäärät jäivät odotettua pienemmiksi. Tämä osoitti, että viljelijöitä on vaikea houkutella mukaan tapahtumiin, joiden teemat koetaan etäisiksi päivittäiseen tuotantotyöhön nähden. Tilanteeseen vastattiin yhdistämällä aiheita suositumpiin kotieläin- ja viljelytilaisuuksiin sekä tarjoamalla tapahtumatallenteita myöhempää käyttöä varten.

Toinen merkittävä haaste liittyi älykotieläintuotannon pilotointiin. Pilotissa käytettyjen antureiden toiminta kärsi verkkoyhteysongelmista, jotka lyhensivät mittausjaksoja ja estivät riittävän aineiston keräämisen. Lisäksi emolehmillä havaittiin antureiden kiinnitykseen liittyviä käytännön ongelmia. Pilotointia mukautettiin siirtämällä mittaus toiselle tilalle ja eri eläinryhmään, mutta ongelmia ei saatu ratkaistua hankkeen aikana. Vaikka alkuperäisiä tavoitteita ei saavutettu, pilotointi tuotti arvokasta tietoa maaseudun verkkoyhteyksien merkityksestä ja niihin liittyvistä kehittämistarpeista.

Hankkeen onnistumisia oli runsaasti. Hanke ylitti selvästi osallistujamäärätavoitteensa, synnytti uusia verkostoja, tuotti laajan materiaalipaketin maatilojen käyttöön ja vahvisti yhteistyötä eri hankkeiden sekä alan toimijoiden välillä. Erityisen onnistuneita olivat käytännönläheiset tapahtumat, kuten navettapäivät, pellonpiennarpäivät ja teknologiatyönäytökset. Myös osallistujapalaute oli kautta linjan erittäin myönteistä. Hanke osoitti, että viljelijöitä kiinnostavat erityisesti käytännönläheiset ratkaisut, vertaisoppiminen ja mahdollisuudet verkostoitumiseen. Samalla opittiin, että talouden, johtamisen ja uuden teknologian teemoja kannattaa integroida osaksi muita, viljelijöitä vahvemmin kiinnostavia kokonaisuuksia. Kokonaisuutena hanke saavutti tavoitteensa erittäin hyvin ja loi vahvan perustan toiminnan jatkamiselle uusissa kehittämishankkeissa.

Resultat

Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hanke saavutti tavoitteensa hyvin ja tuotti merkittäviä tuloksia keskisuomalaisen maatalouden kestävyyden, kannattavuuden, osaamisen sekä verkostoitumisen kehittämisessä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli auttaa maatiloja vastaamaan toimintaympäristön muutoksiin lisäämällä tietoa uusista toimintamalleista, teknologioista ja johtamiskäytännöistä sekä vahvistamalla viljelijöiden valmiuksia tehdä tilakohtaista kehittämistyötä.

Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 51 tapahtumaa: webinaareja, koulutuksia, pellonpiennarpäiviä, navettapäiviä, työnäytös, yritysvierailu ja työpajoja. Tapahtumat tavoittivat noin 1 200 osallistujaa, mikä ylitti selvästi hankkeelle asetetun osallistujatavoitteen. Hankkeen avulla maatilat saivat käyttöönsä ajankohtaista tutkimustietoa, käytännön kokemuksia sekä vertaisoppimisen mahdollisuuksia.

Tavoitteiden saavuttaminen
Hankkeen päätavoitteet toteutuivat pääosin suunnitellusti:
-Maatilojen kestävän ja kannattavan tuotannon edellytyksiä vahvistettiin
maatilayrittäjien osaamista lisättiin erityisesti uudistavan viljelyn, täsmäviljelyn, ravinteiden käytön, digitalisaation ja eläinten hyvinvoinnin teemoissa.
-Uusien teknologioiden ja älymaatalousratkaisujen tunnettuutta lisättiin käytännön pilotoinnin ja työnäytöksen avulla.
-Tilojen johtamis- ja liiketoimintaosaamista kehitettiin koulutusten ja työpajojen avulla
-Eri toimijoiden välistä yhteistyötä, verkostoitumista ja tiedonvaihtoa vahvistettiin.

Toteutuneet tuotokset
Hankkeen aikana syntyi laaja joukko konkreettisia tuotoksia:
-koulutusmateriaalit, esitysaineistot ja webinaaritallenteet
-asiantuntija-artikkelit, blogikirjoitukset ja uutiskirjeet
-podcast-jaksot sekä videotallenteet
-käytännön kokemuksia ja havaintoja älykotieläintuotannon pilotoinneista
-esimerkit täsmäviljelyn, uudistavan viljelyn ja älymaatalouden ratkaisuista
-verkostoja maatilojen, asiantuntijoiden, yritysten ja tutkimustoimijoiden välille.

Erityisen näkyvä tuotos oli AgriVenture 2025 -tapahtuman yhteydessä toteutettu Farming 3.0 -teknologiatyönäytös, jossa esiteltiin uusia maatalousteknologioita käytännön ympäristössä. Tapahtuma keräsi noin 430 osallistujaa ja lisäsi tietoisuutta uusista teknologisista ratkaisuista.

Tulokset ja vaikutukset
Hankkeen merkittävin vaikutus oli maatilayrittäjien osaamisen ja kehittämisvalmiuksien vahvistuminen. Osallistujat saivat tietoa tuotannon tehokkuuden, kannattavuuden ja kestävyyden parantamiseksi sekä uusia näkökulmia oman tilansa kehittämiseen.

Hanke lisäsi myös:
-tietoisuutta ravinteiden tehokkaasta käytöstä ja maan kasvukunnon merkityksestä sekä uudistavasta ja resurssitehokkaasta viljelystä
-ymmärrystä digitalisaation ja datan hyödyntämisen mahdollisuuksista
-tietoa eläinten hyvinvoinnin seurantaan liittyvistä uusista teknologioista
-valmiuksia tunnistaa maatilan toiminnan kehittämiskohteita.

Lisäksi hanke vahvisti yhteistyötä alueen maatilojen, neuvontaorganisaatioiden, oppilaitosten ja muiden maaseudun toimijoiden välillä. Verkostojen syntymistä pidettiin yhtenä hankkeen tärkeimmistä pitkäaikaisista vaikutuksista.

Hankkeessa luodut hyvät käytänteet
Hankkeen aikana tunnistettiin useita toimivia käytäntöjä:
-käytännönläheiset tilavierailut ja työnäytökset kiinnostivat viljelijöitä eniten
-vertaisoppiminen tilojen välillä osoittautui tehokkaaksi tavaksi välittää kokemuksia
-tutkimustiedon yhdistäminen käytännön esimerkkeihin helpotti uusien menetelmien omaksumista
-hybriditoteutukset ja tallenteet mahdollistivat osallistumisen laajalle joukolle viljelijöitä
-eri teemojen yhdistäminen samoihin tapahtumiin paransi osallistumista ja tiedon leviämistä.

Hankkeessa opittiin myös, että talous- ja johtamisteemoja kannattaa käsitellä osana tuotantoon liittyviä kokonaisuuksia, sillä ne kiinnostavat viljelijöitä enemmän käytännön tuotantoesimerkkien yhteydessä.

Viestintä
Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti koko toteutusajan. Viestintäkanavina käytettiin:
-hankkeen verkkosivuja
-JAMKin ja ProAgrian verkkosivuja
-sosiaalisen median kanavia
-uutiskirjeitä
-lehtiartikkeleita ja blogikirjoituksia
-podcasteja
-tapahtumia, messuja ja sidosryhmätilaisuuksia.

Viestinnällä levitettiin hankkeessa syntynyttä tietoa laajasti myös niiden maatilojen käyttöön, jotka eivät osallistuneet tapahtumiin. Hankkeen materiaalit ja tallenteet tukevat tulosten hyödyntämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Effekter och framtidsplaner

Kestävä keskisuomalainen maatila (KeKeMa) -hankkeen vaikutusten arvioidaan ulottuvan merkittävästi varsinaisen toteutusajan jälkeiseen aikaan. Hanke vahvisti keskisuomalaisten maatilojen osaamista, tiedon hyödyntämistä, verkostoitumista sekä valmiuksia vastata maatalouden toimintaympäristön muutoksiin. Hankkeessa käsitellyt teemat, kuten täsmäviljely, uudistava viljely, ravinteiden tehokas käyttö, digitalisaatio, eläinten hyvinvointi, maatilan johtaminen ja kannattavuus, ovat keskeisiä tulevaisuuden maatalouden kilpailukykytekijöitä.

Pitkän aikavälin vaikutukset
Hankkeen merkittävimpänä pitkäaikaisena vaikutuksena voidaan pitää maatilayrittäjien osaamisen vahvistumista ja kehittämismyönteisyyden lisääntymistä. Hankkeessa välitetty tieto sekä käytännön esimerkit ovat lisänneet valmiuksia ottaa käyttöön uusia tuotantomenetelmiä, teknologioita ja johtamiskäytäntöjä. Tämä tukee maatilojen tuottavuuden, resurssitehokkuuden ja kestävyyden parantumista myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hankkeen vaikutukset näkyvät:
-lisääntyneenä kiinnostuksena täsmäviljelyn ja digitalisaation hyödyntämiseen
-parempana ymmärryksenä maan kasvukunnon ja ravinnekierron merkityksestä
-kasvaneena tietoisuutena eläinten hyvinvoinnin seurantaan liittyvistä teknologioista
-vahvistuneena kyvykkyytenä arvioida oman tilan kehittämisvaihtoehtoja
-lisääntyneenä yhteistyönä maatilojen, asiantuntijoiden ja muiden toimijoiden välillä.

Vaikutukset näkyvät pitkällä aikavälillä maatilojen parempina mahdollisuuksina tehdä tietoon perustuvia päätöksiä, kehittää kannattavuuttaan sekä sopeutua markkina- ja toimintaympäristön muutoksiin.

Hankkeen vaikuttavuus
Hankkeen vaikuttavuus perustui erityisesti käytännönläheiseen toimintatapaan. Tilavierailut, pellonpiennarpäivät, työnäytös, navettapäivät sekä asiantuntija- ja vertaisoppiminen mahdollistivat uusien toimintatapojen arvioinnin aidossa toimintaympäristössä.

Hanke tavoitti noin 1 200 osallistujaa, mikä ylitti selvästi alkuperäiset osallistujatavoitteet. Tämä kertoo hankkeen onnistumisesta ajankohtaisten teemojen esille tuomisessa sekä kohderyhmän tavoittamisessa. Osallistujat saivat konkreettisia työkaluja maatilojen kehittämiseen ja samalla syntyi uusia yhteistyöverkostoja, jotka tukevat tiedonvaihtoa myös tulevaisuudessa.

Erityisen vaikuttaviksi osoittautuivat tapahtumat, joissa tutkimustieto, käytännön kokemukset ja viljelijöiden vertaisoppiminen yhdistyivät. Tällainen toimintamalli madaltaa uusien innovaatioiden käyttöönoton kynnystä ja nopeuttaa tiedon siirtymistä käytäntöön.

Tulosten hyödyntäminen hankkeen jälkeen
Hankkeen aikana syntyneet materiaalit, koulutussisällöt, esitykset, videotallenteet, podcastit, artikkelit ja muut julkaisut jäävät hyödynnettäväksi myös hankkeen päättymisen jälkeen. Ne tarjoavat tietoa sekä hankkeeseen osallistuneille että muille maatiloille, neuvojille, oppilaitoksille ja maaseudun kehittäjäorganisaatioille.

Hankkeessa syntyneitä kokemuksia ja havaintoja hyödynnetään myös uusien kehittämishankkeiden suunnittelussa. Erityisesti täsmäviljelyyn, digitalisaatioon, älymaatalouteen ja uudistavaan viljelyyn liittyvät teemat muodostavat perustan tuleville kehittämistoimenpiteille.

Hankkeessa rakennettuja verkostoja voidaan hyödyntää uusien yhteistyöhankkeiden, koulutusten, kehittämiskokeilujen ja tiedonvälitystoiminnan toteuttamisessa.

Jatkosuunnitelmat
Hankkeen päättymisen jälkeen toimintaa jatketaan erityisesti osana toteuttajaorganisaatioiden normaalia kehittämis-, koulutus- ja asiantuntijatyötä. JAMK Biotalousinstituutti ja ProAgria Keski-Suomi hyödyntävät hankkeessa syntynyttä osaamista, materiaaleja, verkostoja ja kokemuksia uusissa hankkeissa sekä maatiloille suunnatuissa palveluissa.

Hankkeen aikana tunnistetut kehittämistarpeet luovat pohjaa uusille hankkeille erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
-maatilojen digitalisaatio ja tiedolla johtaminen
-älymaatalouden ratkaisujen käyttöönotto
-täsmäviljely ja paikkatietoon perustuva päätöksenteko
-ravinteiden tehokas käyttö ja kiertotalous
-uudistava viljely ja maaperän kasvukunnon kehittäminen
-maatilojen toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Toiminnan ylläpito hankkeen jälkeen
Hankkeessa syntyneiden tuotosten ylläpidosta vastaavat pääasiassa toteuttajaorganisaatiot. JAMK Biotalousinstituutti hyödyntää hankkeessa kertynyttä aineistoa koulutuksessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä tulevissa hankkeissa. ProAgria Keski-Suomi puolestaan hyödyntää hankkeen tuloksia neuvonnassa, koulutuksissa ja maatilojen asiantuntijapalveluissa.

Lisäksi hankkeen aikana syntyneet osaamisverkostot jatkavat toimintaansa riippumatta varsinaisen hankkeen päättymisestä. Hankkeen tapahtumissa syntyneet yhteydet tukevat tiedonvaihtoa ja kokemusten jakamista myös jatkossa.

Hyödyt yhteiskunnalle ja hyödynsaajille
Hankkeen tärkeimpiä hyödynsaajia ovat keskisuomalaiset maatilat, joiden valmiudet kehittää toimintaansa paranivat hankkeen ansiosta. Välillisesti hankkeesta hyötyvät myös maatalouden neuvontaorganisaatiot, oppilaitokset, yritykset, maaseudun kehittäjät sekä koko alueen elintarvikeketju.

Pitkällä aikavälillä hankkeen vaikutukset voivat näkyä:
-kilpailukykyisempinä ja kannattavampina maatiloina
-resurssitehokkaampana tuotantona
-ympäristöä kuormittavien päästöjen ja ravinnehäviöiden vähenemisenä
-uusien teknologioiden laajempana käyttöönottona
-maaseudun elinvoiman ja yrittäjyyden vahvistumisena
-osaamisen ja innovaatioiden leviämisenä maataloussektorilla.

Hyödynsaajat pääsevät hyötymään hankkeesta edelleen hankkeessa tuotettujen materiaalien, verkostojen, asiantuntijapalvelujen sekä uusien kehittämistoimien kautta.

Tärkeimmät käytännön suositukset
Hankkeen kokemusten perusteella voidaan esittää seuraavat keskeiset käytännön suositukset:
-Uusia teknologioita kannattaa esitellä ja testata käytännön maatilaympäristöissä, sillä käytännön esimerkit tukevat käyttöönottoa tehokkaammin kuin pelkkä teoriatieto.
-Täsmäviljelyn, digitalisaation ja datan hyödyntämisen osaamista tulee edelleen vahvistaa maatiloilla.
-Maan kasvukunnon, ravinteiden tehokkaan käytön ja uudistavan viljelyn kehittämiseen kannattaa panostaa pitkäjänteisesti.
-Talous- ja johtamisosaamisen sisältöjä kannattaa yhdistää tuotantoon liittyviin koulutuksiin, jolloin ne tavoittavat viljelijät paremmin.
-Viljelijöiden vertaisoppimista ja tilojen välistä kokemusten vaihtoa tulee hyödyntää kehittämistoiminnassa nykyistä enemmän.
-Maatilojen tietoliikenneyhteyksien toimivuuteen tulee kiinnittää huomiota, sillä digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen edellyttää luotettavia yhteyksiä.
-Kehittämistyössä kannattaa yhdistää tutkimustieto, käytännön kokeilut ja viljelijöiden omat kokemukset, sillä tämä nopeuttaa uusien toimintatapojen käyttöönottoa ja lisää niiden vaikuttavuutta.