Offentlig projektbeskrivning
Ilmastonmuutokseen varautuminen, sopeutuminen ja hillintä sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen ovat väistämättä ajankohtaisia ja jatkossa voimistuvia asioita. Ilmastonmuutos saattaa parantaa maatalouden tuotantokykyä lähitulevaisuudessa pidentyvän kasvukauden ja suuremman lämpösumman kautta. Kuitenkin sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt sekä suurempi tauti- ja tuholaispaine saattavat aikaansaada ennalta arvaamattomia haittoja maataloudelle. Parhaiten positiivisista muutoksista maatilayrittäjät voivat hyötyä ja minimoida haittoja varautumalla muutoksiin ennakoivasti, tiedonhankinnalla ja kouluttautumalla. Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Uudellamaalla – MaKe Uusimaa hanke tarjoaa tiedonvälitystä ja koulutusta maatilayrittäjille tuleviin tuotannollisiin ympäristömuutoksiin varautumisessa ja niiden hyödyntämisessä. Tiedonvälitystä ja koulutusta tarjotaan pienryhmissä, webinaareissa, peltotapahtumissa, seminaareissa, koti- ja ulkomaan matkoilla. Hankkeen kohderyhmänä ovat Uudenmaan viljelijät. Hankkeen toteutuksesta vastaa ProAgria Etelä-Suomi.
Sammanfattning av projektet
MaKe Uusimaa – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Uudellamaalla -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Uudenmaan maatilayrittäjien osaamista kestävän tuotannon ja ympäristövastuullisuuden kehittämisessä sekä auttaa viljelijöitä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin. Keskei...
Mer information
Program/Fond
Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Projektnummer
267030
Startdatum
30.10.2023
Slutdatum
31.05.2026
Är det ett Leader-projekt?
ei
Åtgärd
Utvecklingsprojekt
Underåtgärd
Utbildningsprojekt
Typ av åtgärd
Utbildningsprojekt
Åtgärdens specifierare
Utbildning för små och medelstora företag inom jordbrukets primärproduktion, förädling av jordbruksprodukter eller saluföring
Projektkaraktär
Lokal/Regional
Målområde/Särskilda mål
SO0
Sammanfattning av projektet
MaKe Uusimaa – Kestävästi ja vastuullisesti toimiva maatila Uudellamaalla -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Uudenmaan maatilayrittäjien osaamista kestävän tuotannon ja ympäristövastuullisuuden kehittämisessä sekä auttaa viljelijöitä varautumaan toimintaympäristön muutoksiin. Keskeisiä teemoja olivat ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen, luonnon monimuotoisuus, maan kasvukunto, vesienhallinta, taloudellinen kestävyys ja riskienhallinta.
Hankkeen toiminta toteutettiin monipuolisesti lähi- ja etämuotoisena. Keskeisiä toimintamuotoja olivat pienryhmät ja teemapajat, viljelijöiden koulutusohjelmat, pellonpiennartapahtumat, teemapäivät ja seminaarit, webinaarit sekä kansainvälinen opintomatka. Tiedonvälitystä täydensivät blogit, podcastit, videot, oppaat ja webinaaritallenteet. Yhteistyötä tehtiin muiden MaKe-hankkeiden, tutkimuksen, neuvonnan ja maatalouden sidosryhmien kanssa.
Hanke tavoitti 416 Uudenmaan viljelijää ja 45 Uudenmaan alueen sidosryhmien edustajaa. Hankkeen aikana toteutettiin 30 webinaaria, 15 peltotapahtumaa ja teemapäivää, 6 pienryhmäkokonaisuutta, 3 viljelijöiden koulutusohjelmaa ja yksi kansainvälinen opintomatka. Lisäksi julkaistiin 27 materiaalia. Hanke vahvisti viljelijöiden mahdollisuuksia saada ajantasaista tietoa, vaihtaa kokemuksia ja löytää oman tilan toimintaan soveltuvia ratkaisuja. Tuotetut digitaaliset materiaalit ja toimintamallit tukevat tiedon hyödyntämistä myös hankkeen päättymisen jälkeen.
Toteutus
Hanke toteutettiin monipuolisena ja käytännönläheisenä kokonaisuutena, jossa yhdistettiin asiantuntijatieto, käytännön esimerkit, viljelijöiden välinen vertaisoppiminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa. Toteutuksessa hyödynnettiin sekä lähi- että etämuotoisia toimintatapoja, jotta osallistuminen olisi mahdollista eri puolilta Uuttamaata ja erilaisista tilanne- ja aikataululähtökohdista. Toimintaa suunnattiin hankkeen teemojen sekä viljelijöiltä nousseiden tarpeiden perusteella, ja toteutustapoja mukautettiin hankkeen aikana saadun palautteen ja havaittujen tarpeiden perusteella.
Pienryhmätoiminta oli yksi hankkeen keskeisistä toimintamuodoista. Perinteisessä pienryhmässä sama osallistujaryhmä kokoontui useamman kerran saman teeman ympärille. Toimintamallissa korostuivat jatkuva prosessi, kokemusten vaihto ja asioiden vaiheittainen käsittely. Osallistujilla oli mahdollisuus tarkastella teemaa oman tilansa näkökulmasta, palata aiemmin käsiteltyihin asioihin ja hyödyntää muiden viljelijöiden kokemuksia omassa päätöksenteossaan.
Perinteisen pienryhmätoiminnan rinnalla toteutettiin joustavampaa teemapajamallia. Teemapajaryhmässä tapaamiset rakennettiin tietyn aihekokonaisuuden ympärille, mutta osallistuja saattoi oman kiinnostuksensa ja tarpeensa mukaan osallistua yhteen tai useampaan tapaamiseen ilman sitoutumista koko ryhmään. Malli madalsi osallistumiskynnystä ja mahdollisti osallistumisen juuri niihin aiheisiin, jotka olivat oman tilan kannalta ajankohtaisia. Joustava toimintamalli oli tärkeä erityisesti tilanteissa, joissa viljelijän oli vaikea sitoutua usean tapaamisen kokonaisuuteen.
Hankkeessa toteutettiin myös viljelijöiden koulutusohjelmia eli Discussion group -tyyppistä toimintaa. Niissä painotettiin tavoitteellista oppimista, viljelijöiden omaa osaamista, keskustelua ja vertaisoppimista. Ohjaajan rooli oli enemmän fasilitoiva kuin perinteisessä koulutuksessa. Osallistujat pääsivät tarkastelemaan omia kehittämiskohteitaan yhdessä muiden yrittäjien kanssa, vertailemaan käytäntöjä ja etsimään ratkaisuja yhteisen keskustelun avulla. Toimintaan kuului myös tilavierailuja ja parhaiden käytäntöjen vertailua. Mallilla tavoiteltiin erityisesti kehityshaluisia yrittäjiä, jotka halusivat syventää osaamistaan, verkostoitua ja löytää uusia ratkaisuja oman tilansa kehittämiseen.
Pellonpiennartapahtumissa hankkeen teemoja käsiteltiin käytännön viljely- ja tilaympäristöissä. Osallistujat tekivät havaintoja yhdessä ja keskustelivat siitä, mistä havaitut asiat johtuivat, miten niitä voitiin hyödyntää ja mitä niiden perusteella voitaisiin tehdä toisin. Esimerkiksi maan kasvukuntoa havainnollistettiin maapaakkujen, juuristonäytteiden ja maakuoppien avulla. Käytännön tapahtumat auttoivat yhdistämään asiantuntijatiedon osallistujien omiin havaintoihin ja tilojen käytäntöihin. Tapahtumia toteutettiin myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mikä monipuolisti sisältöjä ja laajensi osallistujajoukkoa.
Teemapäivät ja seminaarit täydensivät muuta koulutustoimintaa. Niissä yhdistettiin asiantuntijapuheenvuoroja, käytännön esimerkkejä ja osallistujien välistä keskustelua. Yhteistyötapahtumien avulla hankkeen teemoja voitiin tuoda osaksi laajempia maatalouden tapahtumia ja tavoittaa myös uusia osallistujia. Näin hankkeen toiminta kytkeytyi laajemmin alan ajankohtaiseen keskusteluun ja mahdollisti tiedon saamisen myös oman tilan ulkopuolisista näkökulmista ja ratkaisuista.
Webinaarit olivat tärkeä toimintamuoto ajantasaisen asiantuntijatiedon välittämisessä. Niiden avulla pystyttiin tavoittamaan viljelijöitä laajasti myös silloin, kun osallistuminen paikan päällä ei ollut mahdollista. Webinaareja toteutettiin paljon yhteistyössä muiden hankkeiden ja sidosryhmien kanssa. Yhteistyö mahdollisti monipuolisen asiantuntijajoukon, eri näkökulmien yhdistämisen ja yhteisen markkinoinnin. Webinaareista jaettiin tallenteita ilmoittautuneille, ja osa tallenteista julkaistiin myöhemmin avoimesti verkossa. Webinaarien saavutettavuutta kehitettiin hankkeen aikana ottamalla käyttöön automaattitekstitys, mikä mahdollisti tallenteiden laajemman julkaisemisen. Näin hankkeen tuottamaa tietoa voitiin hyödyntää myös varsinaisen tapahtuman jälkeen.
Kansainvälinen opintomatka toteutettiin ProAgrian MaKe-hankkeiden yhteistyönä Italiaan marraskuussa 2024. Matkalla tutustuttiin erilaisiin maatiloihin, tuotantoratkaisuihin ja EIMA-maatalouskonemessuihin. Opintomatka toi hankkeen teemoihin kansainvälisen näkökulman ja mahdollisti kokemusten vaihdon viljelijöiden ja muiden toimijoiden välillä. Matkan tavoitteena oli saada uusia näkökulmia maatalouden kehittämiseen ja tutustua käytännön ratkaisuihin erilaisessa toimintaympäristössä.
Hankkeen tiedonvälitystä laajennettiin tapahtumien ulkopuolelle verkkosisällöillä, blogeilla, podcasteilla, videolla ja oppaalla. Erityisesti luonnon monimuotoisuuteen liittyvää LUMO-toimintaa mukautettiin osallistujien tarpeisiin. Aihe koettiin viljelijöiden parissa kiinnostavaksi, mutta pienryhmään osallistuminen oli monelle vaikeaa aikataulujen vuoksi. Tämän vuoksi aiheesta tuotettiin podcast-sarja, jonka pystyi kuuntelemaan itselle sopivana aikana. Lisäksi laadittiin Tilakohtainen biodiversiteettistrategia – Käytännön opas suunnittelun tueksi. Oppaan avulla pyrittiin lisäämään viljelijöiden tietoa luonnon monimuotoisuudesta ja tukemaan tilakohtaista suunnittelua sekä monimuotoisuutta edistävien toimenpiteiden tunnistamista.
Hankkeen toteutuksessa hyödynnettiin koko hankekauden ajan tiivistä yhteistyötä muiden MaKe-hankkeiden sekä tutkimuksen, neuvonnan, MTK, vesiensuojelutoimijoiden ja muiden maatalouden sidosryhmien kanssa. Yhteistyö mahdollisti asiantuntemuksen yhdistämisen, yhteisten tapahtumien järjestämisen, markkinoinnin laajentamisen ja päällekkäisen toiminnan vähentämisen. Yhteistyön kautta hankkeen tapahtumiin saatiin erilaisia asiantuntijanäkökulmia ja käytännön kokemuksia. Yhteistyötä hyödynnettiin myös tiedon levittämisessä ja osallistujien tavoittamisessa.
Hankkeen viestinnässä hyödynnettiin ProAgrian verkkosivuja, uutiskirjeitä, maaseutuverkoston tapahtumakalenteria, yhteistyökumppaneiden viestintäkanavia sekä sosiaalista mediaa. Erityisesti Elinvoimainen kasvitila- ja Elinvoimainen maitotila -Facebook-ryhmät toimivat tehokkaina kanavina tapahtumien markkinointiin ja ajankohtaisen tiedon välittämiseen. Verkkosivuille koottiin hankkeen tapahtumia, artikkeleita, blogeja, tallenteita ja muita materiaaleja, jotta sisältöihin oli mahdollista palata myös myöhemmin.
Toteutuksessa huomioitiin myös hankkeen aikana tunnistetut osallistumisen ja tavoittavuuden haasteet. Kaikki tapahtumat eivät tavoittaneet suuria osallistujamääriä, ja erityisesti pienryhmiin sitoutuminen saattoi olla viljelijöille aikataulusyistä vaikeaa. Näihin haasteisiin vastattiin monikanavaisella toteutuksella, joustavilla teemapajoilla, aktiivisella viestinnällä, yhteistyötapahtumilla sekä digitaalisilla sisällöillä ja tallenteilla. Näin samaa tietoa voitiin tarjota usealla eri tavalla ja osallistumisen kynnystä voitiin madaltaa.
Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 1.1.2024–31.12.2025. Hankkeelle myönnettiin jatkoaikaa, ja lopullinen toteutusaika oli 1.1.2024–31.5.2026. Toteutuksen aikana toimintaa pystyttiin mukauttamaan toimintaympäristön, osallistujien tarpeiden ja saadun palautteen perusteella. Kokonaisuutena hankkeen toteutus yhdisti koulutuksen, käytännön tekemisen, vertaisoppimisen, asiantuntijayhteistyön ja digitaalisen tiedonvälityksen. Tavoitteena oli, että hankkeessa saatu tieto ei jäisi yksittäisten tapahtumien tasolle, vaan sitä olisi mahdollista soveltaa oman tilan toimintaan ja hyödyntää tilojen pitkäjänteisessä kehittämisessä myös hankekauden jälkeen.
Resultat
Hankkeen määrälliset tavoitteet toteutuivat kokonaisuutena hyvin ja useita tavoitteita ylitettiin. Hanke tavoitti 416 Uudenmaan alueen viljelijää, kun tavoitteena oli 297. Lisäksi toimintaan osallistui 45 Uudenmaan alueen sidosryhmien edustajaa. Muilta alueilta hankkeeseen osallistui 253 viljelijää ja 46 sidosryhmien edustajaa. Uusmaalaiset viljelijät osallistuivat hankkeen tapahtumiin yhteensä 975 kertaa.
Hankkeen aikana toteutettiin 30 webinaaria, 15 peltotapahtumaa ja teemapäivää, 6 pienryhmäkokonaisuutta sekä 3 viljelijöiden koulutusohjelmaa. Lisäksi järjestettiin yksi kansainvälinen opintomatka Italiaan. Koulutustunteja kertyi yhteensä 334 tuntia eli 41,75 koulutuspäivää. Hanke työllisti ProAgria Etelä-Suomessa 1,74 henkilötyövuotta.
Hankkeen aikana tuotettiin ja julkaistiin yhteensä 27 materiaalia. Näihin sisältyi muun muassa 6 verkkosivuilla julkaistua artikkelia, 12 blogia, 11 avoimesti julkaistua webinaaritallennetta, kolme podcast-jaksoa, Strategiavideo ja Tilakohtainen biodiversiteettistrategia -opas. Digitaalisten sisältöjen avulla hankkeen tulokset ja asiantuntijatieto jäivät hyödynnettäviksi myös varsinaisten tapahtumien jälkeen.
Viestintä oli laajaa ja monikanavaista. Hankkeen aikana tehtiin 246 markkinointitoimenpidettä, 103 tapahtumiin liittyvää sosiaalisen median julkaisua ja 253 hankkeen aiheisiin liittyvää yleistä sosiaalisen median julkaisua. Hankkeen verkkosivujen ja niillä julkaistujen sisältöjen katselukertoja kertyi vuonna 2024 yhteensä 1 629 ja vuonna 2025 yhteensä 2 061. Myös hankkeen tuottamilla tallenteilla ja muilla digitaalisilla sisällöillä oli käyttöä hankkeen tapahtumien jälkeen.
Hankkeen laadullisia tuloksia arvioitiin tapahtumapalautteiden, pienryhmäosallistujien haastattelujen sekä viljelijöiden ympäristötoimia koskevan kyselyn avulla. Palautteet täydentävät määrällisiä toteumatietoja ja kuvaavat osallistujien kokemaa välitöntä hyötyä, kuten uuden tiedon saamista, aiemman osaamisen vahvistumista ja käytännön kehittämisideoiden syntymistä.
Webinaari- ja tapahtumapalautteiden perusteella koulutukset vastasivat osallistujien odotuksia hyvin ja tarjosivat ajankohtaista, käytännönläheistä tietoa. Webinaaripalautteiden keskiarvot olivat 4,1–4,3 asteikolla 1–5. Suuren syysvehnäpäivän sisällön hyödyllisyys sai keskiarvon 4,4/5, ja 86 prosenttia vastaajista kertoi oppineensa tapahtumassa jotain uutta. Osallistujat kokivat saaneensa uutta tietoa, vahvistusta aiempaan osaamiseensa sekä näkökulmia ja ideoita oman tilan suunnitteluun. Käytännön esimerkit, asiantuntijoiden näkemykset ja mahdollisuus osallistua etänä tukivat tiedon soveltamista ja paransivat koulutusten saavutettavuutta.
Palautetieto osoitti myös, että osallistujat tavoitettiin useiden toisiaan täydentävien viestintäkanavien kautta. Neljäntoista tapahtuman palautteissa kysymykseen vastasi yhteensä 81 henkilöä, ja eri tiedonlähteitä mainittiin 104 kertaa. Yleisin tiedonlähde oli ProAgrian sosiaalinen media, mutta osallistujia tavoitettiin merkittävästi myös verkkosivujen, uutiskirjeiden, asiantuntijoiden henkilökohtaisen viestinnän, Maaseutu tapahtumat -palvelun, AgriHubin sekä yhteistyökumppaneiden kanavien kautta. Tulokset vahvistavat, että monikanavainen viestintä lisäsi tapahtumien näkyvyyttä ja tavoittavuutta. Sosiaalisen median ryhmät, verkkosivut, uutiskirjeet ja yhteistyöverkostot muodostivat kokonaisuuden, jossa eri kanavat tavoittivat osittain erilaisia osallistujaryhmiä.
Effekter och framtidsplaner
Hankkeen vaikutukset näkyivät viljelijöiden osaamisen vahvistumisena, oman toiminnan aiempaa suunnitelmallisempana tarkasteluna sekä tiloilla toteutettuina muutoksina ja kokeiluina. Pienryhmäosallistujien haastatteluissa kuvattiin muun muassa muokkaustapojen ja -suuntien muuttamista, kyntämisen vähentämistä, lannoituksen tarkentamista, nurmien käsittelyn kehittämistä, kerääjäkasvien ja riistapeltojen lisäämistä, laidunnuksen ja niittojen ajoituksen muuttamista sekä uusien kasvilajien ja viljelyratkaisujen kokeilua. Osalla tiloista hankkeessa saatu tieto vaikutti myös kalusto- ja investointipäätöksiin, satokartoitukseen, tilakohtaiseen suunnitteluun ja työohjeisiin.
Ympäristövastuuseen liittyvät vaikutukset painottuivat maan kasvukuntoon, viljelymenetelmiin, luonnon monimuotoisuuteen ja laidunnukseen. Taloudellisia vaikutuksia oli hankekauden päättyessä vielä vaikea osoittaa, mutta osallistujat kokivat kustannusten ja kannattavuuden tarkastelun hyödylliseksi.
Vaikutusten syntymistä tuki eri toimintamuotojen yhdistelmä. Webinaarit ja digitaaliset sisällöt välittivät ajantasaista asiantuntijatietoa laajalle osallistujajoukolle, kun taas pienryhmät, koulutusohjelmat, tilavierailut ja pellonpiennartapahtumat mahdollistivat tiedon suhteuttamisen oman tilan olosuhteisiin, käytännön havainnoinnin ja vertaiskeskustelun. Vaikutukset etenivät tiedon lisääntymisestä vaihtoehtojen arviointiin, tilakohtaiseen suunnitteluun, kokeiluihin ja käytännön muutoksiin. Kaikki vaikutukset eivät toteutuneet vielä hankekauden aikana, vaan osa näkyi suunnitelmina, oman toiminnan uudelleenarviointina tai tulevien investointien valmisteluna. Viljelijäkyselyn Uuttamaata koskevat tulokset olivat vähäisen vastaajamäärän vuoksi suuntaa antavia, eikä kysely yksin osoita hankkeen aikaansaamaa muutosta. Vaikutusten jatkuvuutta tukevat avoimesti hyödynnettävät tallenteet, podcastit, blogit, video ja biodiversiteettistrategian suunnittelua tukeva opas sekä hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja vahvistuneet yhteistyöverkostot.
Jatkossa toimintaa on perusteltua suunnata erityisesti pienryhmätoiminnan ja vertaisoppimisen jatkamiseen, digitaalisten sisältöjen ylläpitämiseen ja täydentämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden tilakohtaisen suunnittelun tukemiseen. Maan kasvukuntoa, vesitaloutta ja viljelyn kannattavuutta tulee käsitellä kokonaisuutena, jossa ympäristö- ja tuotantotavoitteet yhdistyvät ja jossa viljelijä voi arvioida ratkaisujen kustannuksia, kannattavuutta ja tilakohtaisia hyötyjä. Joustavia osallistumistapoja on syytä kehittää edelleen, koska pitkäkestoisiin pienryhmiin sitoutuminen oli osalle viljelijöistä aikataulusyistä vaikeaa.
Yhteistyötä muiden hankkeiden, tutkimuksen, neuvonnan, MTK:n, vesiensuojelutoimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa jatkamalla voidaan yhdistää asiantuntemusta, toteuttaa yhteisiä tilaisuuksia ja vähentää päällekkäistä toimintaa. Lisäksi vastuullisuusvaatimuksia koskevaa viestintää tulee selkeyttää ja vaikutusten seurantaa vahvistaa niin, että osallistujamäärien ja palautteen lisäksi tarkastellaan suunnitelmien, kokeilujen ja investointiaikeiden etenemistä käytännön ratkaisuiksi sekä niiden pidemmän aikavälin ympäristö- ja talousvaikutuksia.
Endast inloggade användare kan kommentera
Logga in Skapa nytt konto