Kierrätysaste ylös, päästöt alas

Sammanfattning av projektet

Hankkeen lähtökohtana oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämä valmistelurahoitus yhteistyöhankkeeksi. Hankkeen tarkoituksena oli yhteistyössä toimien selvittää kehitysmahdollisuuksia ja kehittää uusia toimintatapoja maaseutumaisissa taajamissa ja haja-asutusalueilla sekä poltettavan että erilliskerättävän jätteen keräilyyn. Selvityksen pilottialueeksi valikoitui Suupohjan alue.

Hankkeessa on kuvattu jätteen kuljetuslogistiikan prosessi, kerätty tietopohjaa yhdyskuntajätteen keräilyn eri toimijoilta, mallinnettu materiaalivirrat sekä optimoitu reititystä asiakkaalta jätteen vastaanottajalle sekä haettu tietoa ja ratkaisuja erityisesti digitaalisista järjestelmistä ja teknologiosta yhtenäisen seurantatavan kehittämiseksi.

Tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään tulevaisuudessa alueen jätekuljetusten uusina organisointi- ja toteutustapoina, kuljetuskustannusten tehostumisena, kuljetusten päästöjen vähenemisenä, kierrätysasteen tehostumisena sekä paikallisten yritysten parempana kilpailukykynä. Hankkeen tulokset voivat toimia myös muilla alueilla jätteenkuljetuslogistiikan kehittämisen innoittajana.

Hankkeen toimijoiden tavoitteena on jatkaa kehitystyötä avoimen toimintakulttuurin sekä tehokkaan tiedonsiirron kehittämisessä sekä kierrätysasteen parantamisessa alueella.

Toteutus

Hankkeen lähtökohtana oli Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen Develop Train Oy:lle myöntämä Euroopan maaseuturahaston valmistelurahoitus yhteistyöhankkeeksi. Valmistelun tuloksena käynnistettiin tämä yhteistyöhanke, jonka tarkoituksena oli yhteistyössä toimien selvittää kehitysmahdollisuuksia ja kehittää uusia toimintatapoja maaseutumaisissa taajamissa ja haja-asutusalueilla sekä poltettavan jätteen että erilliskerättävän jätteen (biojäte, muovi, kartonki, metalli) keräilyyn. Selvityksessä tavoiteltiin kohonnutta erikseen lajiteltavien materiaalien kierrätysastetta ja väheneneviä kasvihuonekaasujen päästöjä jätteiden kuljetuksessa. Edelleen hankkeessa tavoitteeksi määriteltiin kehittää yhteistyössä kuljetuslogistiikan reaaliaikaista läpinäkyvyyttä selvittämällä mahdollisuudet alueelle sopivalle uudelle yhtenäiselle em. tavoitteiden saavuttamista tukevalle seurantatavalle (mm. yhdenmukainen mittaus ja raportointi sisältäen esimerkiksi asiakas/astiakohtaisen ja painoperusteisen raportoinnin), jota toimijat voisivat myös hankkeen jälkeen yhdessä soveltaa ja kehittää eteenpäin. Samalla uudet toimintatavat auttaisivat parantamaan yritysten kilpailukykyä ja sitä kautta yritysten työllistämismahdollisuuksia.
Hankeidean jalostamisessa kumppanina on toiminut valmisteluvaiheesta alkaen Vaasan yliopiston Logistiset järjestelmät-tutkimusprofessuuria johtava professori Petri Helo.

Valmistelun tuloksena selvityksen pilottialueeksi valikoitui Suupohjan alue. Suupohjassa Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan välisen maakuntarajan molemmin puolin löytyy sekä taajamia että haja-asutusta, joka on paikoin harvaan asuttua. Alueen yhteisenä jätekeskuksena toimii Botniaroskin jätekeskus Teuvalla.

Hankkeeseen ovat aktiivisesti osallistuneet alkuperäisen suunnitelman mukaisesti Etelä-Pohjanmaalta Härmänmaan Ympäristöpalvelu Oy (Kauhava), Suupohjan Kuljetus Oy (Kauhajoki), SK-Steel Oy (Teuva) sekä Pohjanmaan maakunnan alueelta Oy Närpes Renhållning Ab (Närpiö) ja Retex Oy Ab (Kaskinen). Lisäksi hankkeen yhteistyökumppanit ovat antaneet arvokasta panostaan hankkeen toimenpiteiden edistämiseksi. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Botniarosk Oy Ab, Lakeuden Ympäristöhuolto Oy, NTM Group, Sumi Oy sekä Suupohjan jätelautakunta.

Hanke on edennyt pääosin alkuperäisen hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen sisältöön on yhteistyökumppani Botniarosk Oy Ab:n ja osallistuvien yritysten toivomuksesta otettu tarkasteluun mukaan erilliskerättävien jätejakeiden lisäksi myös poltettava jäte, jonka virallinen tilastointinimike on sekajäte. Tämä lisäys on nähty tärkeäksi, koska materiaalivirtojen reitityksen optimoinnissa kaikkien kerättävien jätejakeiden tarkastelu on välttämätöntä kokonaiskuvan rakentamiseksi. Myös ohjausryhmä näki ko. lisäyksen tarpeelliseksi.

Hankkeessa on toteutettu seuraavat toimenpiteet:
1. Erilliskerättävän ja poltettavan jätteen kuljetuslogistiikan prosessi Suupohjassa on kuvattu liitteessä 1.

2. Kuljetuslogistiikan tietopohjaa on kerätty vuoden 2024 osalta yhdyskuntajätteen keräilyn eri toimijoilta kuten kuljetusyritykset, Botniarosk, Suupohjan jäteasiamies, RINKI. Kerätyn datan perusteella on tehty mahdollisimman vertailukelpoinen eri jätejakeiden määräarvio ja sitä verrattu koko Suomen v. 2023 tilastointiin (ks. Liite 2.).

Tiedonkeruun yhteydessä on samalla arvioitu tiedonkeruun ja raportoinnin tilannetta ja kehitysmahdollisuuksia. Asiakasnäkemystä yhdyskuntajätteen keräilyn tilanteesta ja kehitysmahdollisuuksista on hankittu haastattelemalla asunto-osakeyhtiöiden osalta isännöintitoimiston edustajaa sekä julkisten palveluiden kiinteistöistä vastaavaa edustajaa.

Kerättyä tietoa on hyödynnetty kohdan 3 materiaalivirtojen mallinnuksen ja keräilyoptimoinnin laskennassa.

3. On mallinnettu materiaalivirrat asiakkaalta jätteen vastaanottajalle sekä tehty reitityksen optimointi parametreina materiaalien kierrätysaste, kuljetuksen päästöt ja kustannukset seuraavilla va-riaatioilla:
• keräily taajamissa/myös haja-asutusalueilla
• keräily taajamissa myös alle 5 talouden kiinteistöistä
• jakeiden aluevarastointi ja siirtokuormaus/ei varastointia vaan suora kuljetus jätteenvastaanottajalle.
Varastoinnin vaikutus jätejakeiden laatuun.
Mallinnusten laskentatulokset on esitetty liitteessä 3.

4. On haettu tietoa ja ratkaisuja erityisesti digitaalisista järjestelmistä ja teknologiosta yhtenäisen seurantatavan kehittämiseksi ml. yhdenmukaisen mittaamisen ja raportoinnin osalta. On haettu tietoa Kiertokaaren alueella Pudasjärvellä toteutetusta astiakohtaisesta tunnistuksesta ja punnituksesta, Lakeuden Etapin alueen nelilokerokeräilystä sekä Laihialla toimivan Pohjanmaan hyötyjätekuljetuksen keräilyn ja lajittelun teknologisista ratkaisuista.

5. Projektiryhmä on kokoontunut yhteensä 8 kertaa ja yritykset ovat osallistuneet aktiivisesti esimerkiksi tiedonhaun edistämiseen ja tehtyjen analyysien sparraamiseen. Sidosryhmien kanssa on käyty myös aktiivista vuoropuhelua erityisesti tiedonhankinnassa. Henkilökohtaisesti on haastateltu Botniarosk Oy Ab:n toimitusjohtaja sekä Suupohjan jäteasiamies. Lisäksi puhelimitse on vaihdettu näkemyksiä usean eri sidosryhmäedustajan kanssa.

6. Hankkeesta on tehty tiedote, joka jaettiin kaikkiin Suupohjan alueen paikallislehtiin sekä Ilkka-Pohjalaiselle. Tejuka julkaisi tiedotteen pohjalta. Koska muut paikallislehdet eivät julkaisseet, päätettiin tehdä kuntakohtainen infokierros alueen kunnissa. Toteuttajan www-sivuilla on hanke-esittely sekä some-tileille tehty julkaisu. Hankkeen tuloksia tullaan esittelemään Vaasan yliopiston tutkimuksia ja raportteja-sarjassa. Liitteessä 4 on kooste viestinnästä.

7. Hanketta on johdettu, hallinnoitu ja raportoitu ohjeiden mukaisesti.
Ohjausryhmä on kokoontunut kolme kertaa. Hankkeen työskentelyn koordinaattorina ja asiantuntijana on toiminut Tarja Pienimäki. Pienimäki on hoitanut myös hankkeen hallinnoinnin ja raportoinnin. Lisäksi hankkeeseen on ostettu ostopalveluna Vaasan yliopistolta projektisuunnitelman toteuttamisen sparrausta ja skenaariotyöskentelyä logistiikkaoptimoinnin mallinnukseen ja analyyseihin sekä hiilidioksidipäästölaskentaan. Lisäksi professori Petri Helo toimii projektiryhmän sparraajana. Toteuttajatiimissä on Vaasan yliopistosta toiminut myös väitöskirjatutkija Clara Rajalehto.

Hankkeen ohjausryhmään ovat kuuluneet:
Etelä-Pohjanmaan ELY, kehittämisasiantuntija Tuija Nikkari (varajäsen Petri Svanbäck Pohjanmaan ELY-keskus),
Botnia Rosk Oy, toimitusjohtaja Ari Nurkkala
Suupohjan jätelautakunta, jäteasiamies Anna-Kaisa Riskula
Vaasan yliopisto, professori Petri Helo
Härmänmaan Ympäristöpalvelu Oy, toimitusjohtaja Petri Hietamäki
Oy Närpes Renhållning Ab, toimitusjohtaja Henrik Bertell
Retex Oy Ab, toimitusjohtaja Mattias Groos
Sk-Steel Oy, hallituksen pj. Ville Laitala
Suupohjan Kuljetus Oy, toimitusjohtaja Anne Laitala
Develop Train Oy, toimitusjohtaja Tarja Pienimäki

Hankkeen kokonaiskustannukset 57 276,73 € hieman ylittivät alkuperäisen budjetin (55 444,80 €). Kustannusten ylityksestä vastaa hankkeen toteuttaja. Hankkeen toteuttaminen sujui ilman haasteita.

Resultat

Hankkeen toimenpiteiden tuotoksina on tehty hankkeen pilottialueena toimineen Suupohjan alueen jätteenkuljetuksen prosessista kaavio (Liite 1). Kaavio osoittaa, että toimijoita on paljon, mikä korostaa mahdollisimman avoimen toimintakulttuurin sekä tehokkaan tiedonsiirron merkitystä. Koska haastatteluissa tuotiin esille tiedonsiirron ongelmia prosessin eri kohdissa niin asiakkaiden, viranomaisen, jätekeskuksen kuin kuljetusyrittäjien näkökulmasta, on tietojärjestelmien ja tiedonsiirron yhteensovittaminen sekä toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämisen kohteita.

Digitalisaation kehitys johtaa todennäköisesti entistä tarkempaan asiakaskohtaisen datan käsittelyyn. Botniaroskin alueella ollaan parhaillaan ottamassa käyttöön erilliskerättävien jätteiden astiakohtainen punnitus, mikä on jo tällä hetkellä käytössä joillakin alueilla Suomessa ja pisimmälle viedyissä ratkaisuissa asiakaslaskutus perustuu asiakkaalta kulloinkin haettuun jätemäärään.

Selvitysalueen jätehuollon kokonaiskuvan hahmottamiseksi sekä kierrätysasteen ja päästölaskennan tietopohjaksi on hankittu tiedot vuonna 2024 niin keräysautojen kuin hyötykäyttöasemien ja ekopisteiden kautta kerätyistä yhdyskuntajätteen määristä jätejaeittain. Kerätyn tiedon perusteella on laadittu mahdollisimman vertailukelpoinen eri jätejakeiden vertailu tuoreimpaan vuoden 2023 koko Suomen kattavaan yhdyskuntajätetilastoon. (Liite 2. Yhdyskuntajätteen määrä). Suupohjan kokonaisjätemäärä jää koko Suomen vastaavaa pienemmäksi, mutta koska Suupohjan luvuista puuttuu ainakin osittain tuotannosta kerätyn yhdyskuntajätteen määrät, ei suoraa vertailua koko maan lukuihin voida tehdä.

Asiakasnäkemystä yhdyskuntajätteen keräilyn tilanteesta ja kehitysmahdollisuuksista on hankittu haastattelemalla sekä asunto-osakeyhtiöiden isännöinnistä vastaavaa henkilöä että julkisen palvelun kiinteistöistä vastaavaa henkilöä. Haastattelujen perusteella keräily toimii yleisesti ottaen hyvin. Kehittämiskohteita nähtiin seuraavissa asioissa:
• Käyttäjäprofiilia huomioivaa joustavuutta astioiden määrässä ja mitoituksessa.
• Varsinkin vanhemmissa asunto-osakeyhtiöissä jäteastioiden säilytystilan puute tonteilla
• Biojäteastioiden aiheuttamat hajuhaitat varsinkin kesäaikana
• Jätehuollon viimeaikainen kustannusten nousu on nostanut vastikkeiden nostopainetta.
• Viestinnän ja tiedotuksen taso ja aikataulutus hinta- ym. muutostilanteissa
• Toiminnan laatu kilpailutusten jälkeisissä kuljetusurakoiden vaihdostilanteissa

Materiaalivirtojen mallinnus ja reitityksen optimoinnin tulokset on esitetty liitteessä 3. Seuraavassa optimoinnin tärkeimmät huomiot erilliskerättävien jätteiden osalta:

• Nykytilanteessa jätteet kerätään urakka-alueittain ja kuljetetaan suoraan Teuvalla sijaitsevaan jätekeskukseen (skenaario 1). Tehokkuutta voitaisiin parantaa kahdella vaihtoehtoisella tavalla: ensinnäkin jätteet voitaisiin välivarastoida urakka-alueilla ja siirtokuormata Teuvalle vasta täyden kuorman kertyessä (skenaario 2), tai toisaalta luopua urakka-alueajattelusta kokonaan ja ohjata kaikki jätteet suoraan Teuvalle (skenaario 3).

• Liitteessä 3 on vertailtu mallinnuksen tuloksia kilometrien, käytetyn ajan sekä päästöjen näkökulmasta. Huonoiten mallinnuksessa suoriutui nykytilaa kuvastava skenaario 1 ja parhaiten suoriutui siirtokuormausta edustava skenaario 2. Siirtokuormauksella eli konsolidoinnilla säästetään vuositasolla lähes 10 000 kilometriä, 647 tuntia ja 14 380 kgCO2e. Kun verrataan nykytilaa (skenaario 1) skenaarioon 3, jossa ei tehty erillistä aluejakoa säästettiin 9 482 kilometriä, 76 tuntia ja 12 100 kgCO2e päästöjä.

• Kilometrien näkökulmasta ero skenaarioiden 2 ja 3 välillä on verrattain pieni. Päästöjä tarkasteltaessa kuitenkin skenaario 2 suoriutuu paremmin skenaarioon 3 nähden. Pienemmät päästöt tulevat siirtokuormauksesta, jossa voidaan käyttää vähempikulutuksista ajoneuvoa, mikä vaikuttaa päästöjen kumuloitumiseen. Näiden tulosten perusteella voidaan suositella siirtokuormauksen laajempaa käyttöönottoa erilliskerättävien jakeiden osalta.

Optimoinnin tärkeimmät huomiot poltettavan jätteen osalta:

• Poltettavan jätteen osalta huonoiten mallinnuksessa suoriutui skenaario 3, jossa urakka-aluejaoista olisi luovuttu ja parhaiten suoriutui siirtokuormausta edustava skenaario 2. Siirtokuormauksella eli konsolidoinnilla säästetään kvartaalissa poltettavan jätteen osalta verrattaessa nykytilaan lähes 4 000 kilometriä, 603 tuntia ja 4 137 kgCO2e.
• Siirtokuormauksen hyödyt poltettavan jätteen osalta ovat erityisen merkittäviä, sillä jätevolyymit ovat suuria ja keräystiheys korkea, mikä tekee logistiikasta vaativaa. Siirtokuorma-autot ovat polttoainetehokkaampia kuin varsinaiset keräilyajoneuvot, mikä pienentää kuljetusten aiheuttamia päästöjä. Lisäksi konsolidointi mahdollistaa täysien kuormien kuljettamisen, mikä vähentää turhaa ajoa ja parantaa kuljetusten tehokkuutta. Näiden mallinnustulosten perusteella voidaan suositella siirtokuormauksen laajempaa käyttöönottoa myös poltettavan jätteen osalta.

Yhdyskuntajätettä ovat kotitalouksissa syntyneet ja tuotannossa, erityisesti palvelualoilla, kertyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. Yhdyskuntajätteiden yleinen yhteinen piirre on, että ne ovat yhdyskunnissa lopputuotteiden kulutuksessa syntyneitä jätteitä ja ovat kunnan järjestämän jätehuollon piirissä. Yhdyskuntajätteen kierrätysaste puolestaan kertoo sen, miten suuri massaosuus yhdyskuntajätteestä hyödynnetään materiaalina (materiaalikierrätys, kompostointi ja mädätys). EU:n tasolla tavoitteena on, että yhdyskuntajätteen kierrätysaste on v. 2025 55% ja v. 2030 60%. Suomessa kierrätysaste oli viimeisimmän vuodelta 2023 olevan tilaston mukaan n. 43 %. Suupohjan alueen jätekeskus Botniarosk on ilmoittanut vuoden 2024 kierrätysasteeksi 42,8 %. Verrokkialueella puolestaan kierrätysaste v.2024 oli n. 62 % ja sen odotetaan edelleen kasvavan kuluvan vuoden toukokuussa käyttöön otetun yhdyskuntajätteen mekaanisen lajittelun ansiosta, missä jätteen joukosta erotellaan kuitu- ja muovimateriaalit kierrätettäviksi, vähentäen energiaksi päätyvän jätteen määrää. Biojäte verrokkialueella on erilliskerätty kaikilta kiinteistöiltä jo yli 25 vuoden ajan. Tämän esimerkin perusteella on pääteltävissä, että kierrätysasteen nostamiseen voidaan merkittävällä tavalla vaikuttaa paitsi tehokkaalla keräilyllä myös edistyksellisellä jätteen erottelulla ja käsittelyllä.

Hankkeessa selvitettiin biojätteen tämänhetkistä kierrätysastetta ja kierrätyspotentiaalia Suupohjan alueella. Tarkastelussa vertailtiin poltettavan jätteen ja biojätteen nykyisiä keruujärjestelmiä sekä arvioitiin, kuinka suuri osa biojätteen keruupotentiaalista on tällä hetkellä hyödyntämättä. Analyysi perustuu olemassa olevien keruupisteiden määrään, tyhjennysfrekvensseiin sekä asukaskohtaiseen biojätteen syntymiseen (hankkeessa kerätty data).

Poltettavan jätteen keruupisteitä on noin 3601 kappaletta kuukaudessa, kun keruun tapahtuu keskiarvolta 4 viikon välein. Biojätteen keruu tapahtuu keskiarvolta 1,8 viikon välein tällä hetkellä (2024) ja biojätteelle tulee noin 660 keruutapahtumaa kuukaudessa. Jos jokaisesta poltettavan jätteen keruupisteestä noudettaisiin myös biojätettä 1,8 viikon välein tulisi keruutapahtumia kokonaisuudessaan noin 6484 kappaletta kuukaudessa. Tämä tarkoittaa, että biojätteen osalta toteutumatta jäisi arviolta 5824 keruutapahtumaa kuukaudessa (keruupotentiaali). Tällä hetkellä siis vain 9,8 % biojätteen keruupotentiaalista hyödynnetään.

Suupohjan alueella laskennallinen keskimääräinen asukkaiden määrä keräyspaikkaa kohden on noin 2 henkilöä, mikä saadaan jakamalla alueen kuntien asukasluku asuntokuntien määrällä (Tilastokeskus, 2025b). Suupohjan alueella biojätettä syntyi keskiarvolta vuonna 2024 noin 15,55 kiloa per asukas vuodessa. Kuukaudessa biojätettä syntyy siis noin 1,3 kiloa per henkilö. Näin ollen kokonaisuudessaan biojätteen hyödyntämätön keruupontentiaali on noin 13 420 kiloa kuukaudessa, kun suhteutamme keruun asuntokuntien mukaan, jolloin myös taloyhtiöt tulee huomioitua. Tämä on lähes kymmenkertainen määrä nykyiseen keräilyyn nähden. Mikäli biojätteen koko keruupotentiaali hyödynnettäisiin, tarkoittaisi se keruujärjestelmän osalta lähes kaksinkertaista kapasiteettitarvetta nykytilanteeseen nähden. Kohonnut kapasiteettitarve vaikuttaa merkittävästi ajosuoritteeseen, vaadittuihin henkilötyötunteihin sekä kasvattaa kaluston käyttöastetta ja mahdollisesti jopa merkitsee kaluston osalta lisätarpeita.

Effekter och framtidsplaner

Pienenevät jätevirrat haastavat maaseutumaisten kuntien jätekeruuta. Kustannustehokas keruu ja kansalliset kierrätysprosenttien nostotavoitteet ovat osittain ristiriitaisia tavoitteita. On tarve saada suurempi määrä pienivolyymisiä jakeita kerättyä. Negatiivinen väestönkehitys vähentää jätteiden kokonaismäärää. Toisaalta taas pitkät sitoumukset esimerkiksi osakkuuksina polttolaitoksissa edellyttävät vakaata toimintaa vuosikymmenten ajan. Nämä piirteet ovat yhteisiä monille alueille nyt ja lähitulevaisuudessa. Logistiikan tehokkuudella on suuri mahdollistava merkitys kierrätysasteen tehostamisessa.

Tämä selvitys on tarkastellut mahdollisuuksia nostaa kierrätysastetta ja kuljetusten järjestämisen tehokkuutta kuvatun laisessa ympäristössä. Aineisto on kerätty pääosin Suupohjan alueen toimijoilta mutta samantyyppiset lähtöasetukset ovat todennäköisesti hyvin monessa muussa suomalaisessa maaseutukunnassa.

Johtopäätökset asetettuihin ongelmiin voidaan todennäköisesti yleistää myös muihin harvaanasuttuihin alueisiin. Analyysien pohjalta voidaan tulkita seuraavia asioita:

Välivarastointi ja kuljetusten yhdistäminen tehostavat toimintaa

• Kuljetusten yhdistämisen potentiaali kustannusten laskemisessa on merkittävä. Kun kerättävien jakeiden määrä kasvaa ja näitä kertyy hyvin eri tahtia, on kuljetusten tehostamiseksi rakennettava erilaisia keruujärjestyksiä ja otettava säilyviä jakeita välivarastointiin. Biojätteiden käsittely vaatii korkean käyntivälin kotitalouksissa kehnon säilyvyyden vuoksi. Toisaalta taas puhtaat lasit, metallit, kartongit, paperit ja muovit voidaan välivarastoida ja näitä saadaan paalattua pienempään tilaan.
• Simulointi osoitti, että 17 % vähemmän ajokilometrejä voidaan saada aikaan säilyvillä pienillä erilliskerättävillä jakeilla, mikä tarkoittaa käytännössä polttoaine- ja tonnikilometrikustannusten alenemista, kuljetusten hiilijalanjäljen pienenemistä, ajoneuvokustannusten optimointia ja kuljettajan työajan tehokkaampaa hyödyntämistä.

Jätelogistiikan suunnittelua ja ohjausta tonnikilometrimittarilla

• Jätteenkeräyksen kompleksisuus ja kasvavat tehokkuusvaatimukset edellyttävät monipuolisten mittareiden kehittämistä toiminnan systemaattiseen seurantaan ja johtamiseen. Perinteiset kustannusmittarit eivät yksinään riitä kuvaamaan toiminnan kokonaistehokkuutta, vaan tarvitaan erilaisia tunnuslukuja, jotka ottavat huomioon sekä taloudelliset että operatiiviset tekijät. Mittareiden avulla voidaan tunnistaa kehittämiskohteita, seurata toteutunutta suorituskykyä tavoitteisiin nähden ja tehdä perusteltuja päätöksiä toiminnan kehittämiseksi. Esimerkiksi tonnikilometrikustannus on hyvä mittari päätöksenteon tukena ja se tarjoaa vertailukelpoisen mittarin eri kuljetusvaihtoehtojen arviointiin. (investoinnit, kilpailutus, reittienvertailu, liikenteensuunnittelu, vertailu muihin kuntiin).

Kalustovalinta ja reittien suunnittelu riippuvat toisistaan

• Keruualueiden määrittelyssä voidaan käyttää yhdistelmää väestöpohjan massakeskipisteistä ja tiestön avulla huomioitua saavutettavuutta. Keruualueet voivat muodostaa välivarastoitaville jakeille konsolidointipisteet.
• Keruujärjestystä suunniteltaessa on huomioitava kaluston laatikkomäärät ja eri jakeiden kertymisen nopeus. Monilaatikkojärjestelmissä suurempi laatikkomäärä ei välttämättä tule tarpeeseen vaan kaksilaatikkokeruu voi riittää hyvin, kun keruuaikataulutus suunnitellaan.

Nykyinen käsittelyjärjestelmä on rakentunut energiantuotannon varaan, joka tuottaa ajatuksen siitä, että poltettavat jakeet on pääasiallinen käsiteltävä yksikkö. Jakeiden erilliskeräys hajautuu eri toimijoille ja kokonaisvolyymistä on vaikea saada käsitystä. Mikäli loppukäsittely tulee siirtymään energiantuotannosta kierrätykseen tai muuhun materiaalien hyötykäyttöön tulevat myös logistiikan materiaalivirrat muuttumaan.

Hankkeen tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Hankkeen vaikutukset tulevat todennäköisesti näkymään tulevaisuudessa alueen jätekuljetusten uusina organisointi- ja toteutustapoina, kuljetuskustannusten tehostumisena, kuljetusten päästöjen vähenemisenä, kierrätysasteen tehostumisena sekä paikallisten yritysten parempana kilpailukykynä. Hankkeen tulokset voivat toimia myös muilla alueilla jätteenkuljetuslogistiikan kehittämisen innoittajana.

Hankkeen toimijoiden tavoitteena on jatkaa kehitystyötä seuraavien teemojen edistämiseksi:
• Avoimen toimintakulttuurin sekä tehokkaan tiedonsiirron kehittäminen. Tulosten perusteella niin asiakkaiden, viranomaisen, jätekeskuksen kuin kuljetusyrittäjien näkökulmasta, on tietojärjestelmien ja tiedonsiirron yhteensovittaminen sekä toimijoiden välisen vuorovaikutuksen ja viestinnän kehittäminen tulevaisuuden tärkeimpiä kehittämisen kohteita.
• Kierrätysasteen parantamiseksi alueella. Tavoitteena on, että erilliskerättävien jätteiden keräystä kiinteistöiltä pystytään tehostamaan myös lain edellyttämien vaatimusten ulkopuolelle eli alle 4 taloutta käsittäviin kiinteistöihin sekä tehostamaan lajittelua yrityksissä.

Hankkeessa harjoitettu yhteistyö on jo hankkeen aikana johtanut siihen, että osa hankkeessa mukana olleista yrityksistä tekee konkreettista yhteistyötä yritysjätteiden keräyksessä volyymihyötyjen saavuttamiseksi.