Kolmen nuoren kesätyön rahoitus 2025 Kesälahti-Seuran puitteissa

Sammanfattning av projektet

Hankkeen tavoitteena oli elävöittää Kesälahden kulttuuritarjontaa ja vahvistaa paikallista yhteisöä kehittämällä Kesälahti-Seuran kahden museoalueen, Kesälahden kotiseutumuseon ja Kyllikin piha -kotimuseon, toimintaa näkyväksi ja saavutettavaksi museokokonaisuudeksi. Keskiössä oli nuorten työllistäminen kesä–heinäkuussa kulttuuriperintötyöntekijöiksi. Nuoret toivat toimintaan uusia näkökulmia, osaamista ja ideoita: he osallistuivat asiakaspalvelun, tapahtumien, näyttelyiden ja viestinnän kehittämiseen sekä rikastuttivat toimintaa omilla vahvuuksillaan. Samalla he oppivat arvokkaita työelämä- ja kulttuuriperintötaitoja.
Hanke rakensi siltaa sukupolvien välille ja loi uusia osallistamisen tapoja, joiden myötä Seura pystyi palvelemaan yleisöjä entistä monipuolisemmin ja houkuttelevammin myös tulevaisuutta ajatellen.
Hankkeessa työllistettiin kaksi nuorta suunnitellusti. Kolmannen nuoren työllistäminen ei aktiivisesta ja laajasta etsinnästä huolimatta toteutunut, ja toiminnan turvaamiseksi hankkeen aikana palkattiin lisäksi yksi aikuinen työntekijä.

Toteutus

Hanke käynnistyi vireilletulon jälkeen ja toteutui Kesälahti-Seuran museoalueilla kesäkauden aikana. Hankesuunnitelman mukaisesti tavoitteena oli työllistää kolme nuorta kesä–heinäkuussa kulttuuriperintötyöhön. Nuorten työtehtävät painottuivat museotoimintaan, asiakaspalveluun, museokahvilaan, tapahtumien toteutukseen sekä näyttely- ja opastustyöhön.

Hankkeen toteutuksessa kohdattiin ennakoitu riski nuorten saatavuudessa. Kolmatta nuorta ei aktiivisesta ja laajasta etsinnästä huolimatta saatu rekrytoitua hankkeeseen. Toiminnan turvaamiseksi ja museoalueiden aukiolon varmistamiseksi palkattiin yksi aikuinen työntekijä.

Lisäksi toinen hankkeeseen työllistetyistä nuorista pystyi olemaan työssä neljän viikon ajan kuuden viikon sijaan kansainvälisen tason urheilutoimintaan liittyvien edustustehtävien vuoksi, ja tämä tarkentui hankkeen aikana varsin myöhäisessä vaiheessa. Nuori teki kuitenkin neljän viikon aikana täyden 150 tunnin työpanoksen. Työntekijävaje syntyi hankkeen kahden viimeisen viikon ajaksi, ja siitä selvittiin aikuisen työntekijän, kulttuuri- ja matkailukoordinaattorin joustavan työpanoksen sekä työvuorojärjestelyjen avulla. Näin museoalueiden aukiolo ja palveluiden laatu pystyttiin turvaamaan koko hankekauden ajan.

Aikuiselle työntekijälle maksettiin sama tuntipalkka kuin nuorille. Keittiötyöstä maksettiin 12 euroa tunnilta ja opastus- sekä lipunmyyntityöstä 10 euroa tunnilta. Aikuisen työntekijän työtunnit ylittivät alkuperäisen 150 tunnin tavoitteen noin kymmenellä tunnilla. Mahdolliset ylimääräiset kustannukset katettiin Kesälahti-Seuran omarahoituksella, eikä hankkeen kokonaisbudjetti ylittynyt.

Hankkeen toteutus vastasi sisällöllisesti hankesuunnitelmaa, vaikka henkilörakenteeseen jouduttiin tekemään muutoksia. Nuorten kehittävä rooli kulttuuriperintötyössä säilyi hankkeen keskiössä, ja aikuisen työntekijän palkkaaminen mahdollisti nuorten ohjatun työskentelyn, palveluiden jatkuvuuden sekä museoalueiden suunnitellun aukiolon koko kesän ajan.

Hankkeen etenemistä ja vaikutuksia seurattiin arjessa säännöllisesti kulttuuri- ja matkailukoordinaattorin sekä työntekijöiden välisissä keskusteluissa. Seuranta toteutui käytännönläheisesti osana päivittäistä työtä, eikä muodollisia viikkopalavereita aina järjestetty erillisinä tapaamisina. Asiakaspalautetta kerättiin pääosin suullisesti museokävijöiltä, ja havainnot hyödynnettiin toiminnan kehittämisessä. Kauden päättyessä käytiin yhteinen palautekeskustelu, jossa arvioitiin tavoitteiden toteutumista, työn sisältöjä ja jatkokehityksen tarpeita.

Hankkeen aikana tunnistettiin useita kehittämiskohteita. Perehdytyksen osalta havaittiin tarve entistä selkeämmille ohjeille arjen rutiineihin, kuten työpäivän aloitukseen ja päättämiseen sekä museokokonaisuuden yleisen viihtyvyyden huomioimiseen omien työtehtävien ohella. Lisäksi todettiin, että kaikki nuoret eivät ole diginatiiveja, eikä viestintään ja digitaaliseen sisällöntuotantoon liittyviä tehtäviä tule jakaa oletusten perusteella, vaan työntekijöiden yksilölliset vahvuudet ja mukavuusalueet huomioiden. Kolmantena kehittämishavaintona tunnistettiin tarve ennakkoon sovitulle varamiesjärjestelmälle vapaaehtoisten kesken, jotta mahdollisiin sairauspoissaoloihin voidaan reagoida joustavasti ilman, että toiminnan jatkuvuus vaarantuu.

Hankkeessa onnistuttiin erityisesti museoalueiden toiminnan turvaamisessa, nuorten vastuunkannon vahvistamisessa sekä kehittävän työotteen tukemisessa arjen museotyössä. Vaikka kaikkia alkuperäisiä tavoitteita ei voitu toteuttaa täsmälleen suunnitellulla tavalla, hanke toteutui kokonaisuutena tavoitteidensa mukaisesti ja tuotti Kesälahti-Seuralle arvokasta oppia tulevaa toimintaa varten.

Resultat

Hankkeen tuloksena Kesälahti-Seuran museoalueiden toiminta vahvistui ja monipuolistui kesäkaudella 2025. Museoalueet olivat avoinna koko kesän ajan, ja kesätyöntekijöiden työpanos mahdollisti poikkeuksellisen aktiivisen museokesän, johon sisältyi museokahvilatoimintaa, opastuksia, näyttelyitä ja useita tapahtumia molemmilla museoalueilla. Erityisesti Kyllikinpiha -kotimuseon aukiolo vahvisti museoalueiden kokonaisuutta ja lisäsi Kesälahti-Seuran näkyvyyttä.

Kesä 2025 oli poikkeuksellisen vilkas tapahtumakesä Kesälahti-Seuran 70-vuotisjuhlavuoden ja Savutuvan 300-vuotisjuhlavuoden vuoksi. Tapahtumien määrä ja laajuus olivat tavanomaista suurempia, ja kesätyöntekijät osallistuivat museotyön ja asiakaspalvelun lisäksi tapahtumien käytännön järjestelyihin. Nuoret olivat mukana tapahtumien valmistelussa, toteutuksessa ja purkamisessa, ja kaikki osallistuivat Kesälahti-Seuran kesäjuhlan toteutukseen työtehtävissä. Tämä tarjosi heille konkreettista kokemusta suurempien kulttuuritapahtumien järjestämisestä osana museotoimintaa.

Nuoret työskentelivät monipuolisissa tehtävissä museokahvilassa, asiakaspalvelussa, lipunmyynnissä, opastuksissa, näyttelytoiminnassa sekä tapahtumien yhteydessä. Museoesineistön kartoitus toteutettiin rakennuskohtaisesti, mikä toimi sekä käytännöllisenä työkaluna että oppimisprosessina ja tuki laadukasta opastustyötä. Lisäksi nuorten luovia vahvuuksia hyödynnettiin pienimuotoisessa pop up -näyttelytoiminnassa.

Asiakaspalvelua kehitettiin tietoisesti myös visuaalisen ilmeen ja tunnistettavuuden näkökulmasta. Koko kesän käytössä olleet, työntekijöiden itse valitsemat Kesälahti-Seuran brändivaatteet vahvistivat asiakaspalvelun tunnistettavuutta, työntekijöiden sitoutumista ja museokokonaisuuden ammattimaista ilmettä.

Hankkeen aikana syntyi useita hyviä käytänteitä, kuten museokahvilan ja tapahtumien tarjoilujen toteuttaminen museoympäristöön sopivalla tavalla, opastustyön kehittäminen sekä arjen yhteistyöhön perustuva toimintamalli nuorten, vapaaehtoisten ja koordinaattorin välillä. Nämä käytännöt tukivat museotoiminnan sujuvuutta ja loivat pohjaa toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen vaikutukset ulottuvat varsinaista hankekautta pidemmälle. Nuorten työskentely kulttuuriperintötyössä vahvisti heidän työelämävalmiuksiaan, vastuunkantoaan ja ymmärrystään museotoiminnasta sekä kulttuuritapahtumien järjestämisestä. Erityisesti oma-aloitteisuus ja vastuun ottaminen kehittyivät kesän aikana käytännön työn kautta, vaikka kehittämistarpeita tunnistettiin myös jatkoa ajatellen.

Hankkeen myötä Kesälahti-Seuran museotoiminnan käytännöt selkeytyivät. Perehdytyksen, vastuunjaon ja arjen toimintamallien merkitys kirkastui, ja hankkeen aikana tunnistettiin tarve selkeämmille ohjeille museokokonaisuuden yleisilmeen, asiakaspalvelun ja työpäivän rakenteen osalta. Lisäksi havaittiin, että viestintään ja digitaaliseen sisällöntuotantoon liittyvät tehtävät on jatkossa hyvä jakaa työntekijöiden yksilöllisten vahvuuksien ja mukavuusalueiden mukaan. Varamiesjärjestelmän tarve vapaaehtoisten kesken tunnistettiin tärkeäksi osaksi toiminnan jatkuvuuden turvaamista.

Hankkeella oli myös myönteisiä vaikutuksia kävijäkokemukseen ja Kesälahti-Seuran tunnettuuteen. Museoalueet tavoittivat kesän aikana uusia kävijöitä, mukaan lukien paikallisia asukkaita ja lähikuntien vierailijoita, joista osa kertoi vierailevansa kohteissa ensimmäistä kertaa. Museoalueiden koettiin olevan viihtyisiä, helposti lähestyttäviä ja ympäristönä poikkeuksellisia, mikä vahvisti niiden asemaa alueellisena kulttuurikohteena ja kohtaamispaikkana.

Hankkeen aikana syntyneet sisällöt, toimintamallit ja kokemukset jäävät osaksi Kesälahti-Seuran pysyvää toimintaa. Museokahvilan ja tapahtumien toteutustavat, opastustyön kehittäminen sekä nuorten osallistuminen museotyöhön muodostavat pohjan tulevien kesien suunnittelulle. Hankkeessa saatuja kokemuksia hyödynnetään uusien nuorten rekrytoinnissa kesätöihin, vapaaehtoistoimintaan ja mahdollisiin tuleviin hankkeisiin.

Museoalueiden ylläpidosta ja kehittämisestä vastaa hankkeen päättymisen jälkeen Kesälahti-Seura yhdessä vapaaehtoisten ja kulttuuri- ja matkailukoordinaattorin kanssa. Hankkeessa saatu tuki hyödyttää paikallista yhteisöä myös jatkossa lisäämällä museoalueiden saavutettavuutta, vahvistamalla kulttuuriperinnön näkyvyyttä ja tarjoamalla matalan kynnyksen mahdollisuuksia osallistua kulttuuritoimintaan. Näin hankkeen vaikutukset kohdistuvat sekä nuoriin tekijöihin, museokävijöihin että laajemmin paikalliseen yhteisöön vielä hankekauden päättymisen jälkeen.