Kongasjärven pohjapato

Sammanfattning av projektet

Kongasjärven pohjapato -suunnitteluhanke käynnistyi ranta-asukkaiden huolesta, joka liittyy järven heikentyneeseen vesitilanteeseen. Erityisesti vuodesta 2013 alkaen vedenpinnan nopea lasku alkukesäisin on heikentänyt veneily- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia sekä vaikuttanut negatiivisesti veden laatuun, kalastukseen ja kiinteistöjen arvoon. Hankkeen tavoitteena oli laatia toteuttamiskelpoinen suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi sekä tuottaa lupahakemukseen tarvittavat aineistot.
Hanke käynnistettiin sillä oletuksella, että kyseessä on ennallistamishanke, mutta toteutuksen aikana ilmeni, ettei historiallisia vesirajatietoja ollut saatavilla. Tämän seurauksena hankkeen luonne muuttui keskivedenkorkeuden nostohankkeeksi, mikä vaikutti merkittävästi lupaprosessiin ja vaadittaviin selvityksiin. Tästä huolimatta kaikki keskeiset tavoitteet saavutettiin.
Hankkeen tuloksena valmistui kattava pohjapadon suunnitelma liitteineen, mukaan lukien erilaiset tarkastelut, vaikutusarviot, kustannusarvio ja lupahakemusaineisto. Hankkeen aikana toimitettiin useita täydennyksiä, mikä lisäsi työmäärää.
Hankkeessa korostui ennakkotiedon merkitys hanketyypin määrittelyssä sekä lupaprosessin vaativuus. Talkootyön suuri osuus mahdollisti hankkeen toteuttamisen budjetin puitteissa.
Työryhmän tavoitteena edetä hankkeen jälkeen investointihankkeeseen ja toteuttaa pohjapato käytännössä.

Toteutus

Hankeidea sai alkunsa Kongasjärven ranta-asukkaiden kiinnittäessä huomiotaan vesitilanteen huonontumiseen erityisesti vuodesta 2013 alkaen. Kongasjärvi on tyypiltään keskikokoinen humusjärvi. Ongelmana ranta-asukkaiden näkökulmasta on vuosittain alkukesästä alkavan veden pinnan alarajan nopean laskun seurauksena venepaikkojen ja laiturien jääminen kuivilleen kauas vesirajasta sekä rajoittuneet veneily- ja uintimahdollisuudet. Veden laatu on huonontunut kalakantaa uhaten ja kalastusmahdollisuuksia rajoittaen sekä kiinteistöjen arvoa laskien. Esimerkiksi katiskat ja muut pyyntivälineet limoittuvat nopeasti. Keväällä 2025 suoritetuissa mittauksissa Kongasjärven vedenpinta laski kolmessa kuukaudessa 35-42 senttimetriä. Vaativan suunnittelutehtävän toteuttamiseksi perustettiin pohjapadon suunnitteluhanketta valmisteleva työryhmä. Hankkeen tärkein tavoite oli laatia suunnitelma pohjapadon rakentamisesta viranomaisten ja rahoittajien hyväksyttäväksi.
Suunnitteluhanketta lähdettiin valmistelemaan sillä olettamuksella, että hanke olisi tyypiltään kuin Osmankajärvellä toteutunut ennallistamishanke. Puolangan kunnan toimesta toteutettiin kirjeitse kysely Kongasjärven rantakiinteistöjen omistajille pohjapadon rakentamiseksi Salmenjoen niskalle. 89 ranta-asukkaalta saatiin yhteensä 85 vastausta, jotka edustivat valtakirjat huomioiden 88 kiinteistöä. Vastanneista 70 (89,8%) kannatti ja 9 (10,2%) vastusti hanketta.
Suunnittelutyöhön pyydettiin tarjouksia eri yrityksiltä. Tarjousten jättöpäivä oli 25.10.2023. Tarjouksia saatiin lopulta kaksi kappaletta, joista hankkeen suunnittelutyöhön valittiin Maveplan oy. Hankkeessa tehtiin maastokäynti 10.6.2024 Kongasjärven rannalle, ja samalla käytiin Salmenjoen suulla. Läsnä tuolloin oli hankkeen työryhmä sekä Maveplan oy:n edustaja. Samalla tehtiin mittauksia ja alustavia hahmotelmia.
Hankesuunnitelmassa prosessi kuvattiin seuraavasti: “Suunnittelutyöhön kuuluu 1. Selvitetään vallitseva vesitilanne (korkeus ja virtaama) Salmenjoen niskassa sekä pohjapadon ympäristövaikutukset 2. Määritetään keskivedenkorkeus Kongasjärvessä 4. Määritetään pohjapadon sijainti, muoto, laajuus ja korkeus 5. Suunnitellaan patomassan hankinta ja kuljetukset 6. Suunnitellaan työvaiheet, konetyön tarve ja laatu 7. Laaditaan kustannusarvio pohjapadon rakentamiselle ja suunnitellaan rahoitus 8. Laaditaan lupahakemus”.
Koska vanhoja Kongasjärven vesirajatietoja ei löytynyt, kokonaisuuden tyyppi muuttui ennallistamisesta keskivedenkorkeuden nostoksi, mikä vaikutti mm. lupaprosessiin. Pohjapadon suunnitelma valmistui 13.11.2024. Maveplan oy esitteli sen työryhmälle 20.11.2024.
Pohjois-Suomen Aluehallintovirastolta tuli 15.01.2025 22-kohtainen täydennyspyyntö hakemukseen liittyen. Haasteellisin täydennyspyyntö liittyi kysely-/ suostumuslomakkeen päivittämiseen. Kongasjärven rantakiinteistöjen omistajille piti tehdä uusi kysely. Kyselyssä piti saada vähintään 75 %:n kannatus niiltä rantakiinteistöiltä, joilla jää maata veden alle hankkeen seurauksena. Suostumus piti saada kunkin kiinteistön jokaiselta omistajalta. Näissä tuloksissa ei ollut merkitystä niillä rantakiinteistöillä, joilla ei jäisi maata veden alle hankkeen seurauksena. Kyselyn toteutti hankkeen työryhmä. Työryhmä laati vastineet myös muihin täydennyspyynnön kohtiin.
20.08.2025 PSAVI:lta tuli uusi täydennyspyyntö koskien Kongasjärven ympärillä olevia talousvesikaivoja. Työryhmä laati kyselylomakkeen täydennyspyynnön mukaisesti ja teki kyselyn rantakiinteistöjen omistajille. Kyselyn vastauksissa rantakiinteistöjen omistajat eivät nähneet hankkeella olevan vaikutusta omistamiinsa talousvesikaivoihin. Työryhmän talkootyöllä oli ratkaiseva merkitys siihen, että hankkeen budjetti ei ylittynyt.
Tämän hankkeen toteuttamista olisi helpottanut se, että toimenpiteen tyyppi (keskivedenkorkeuden nostaminen) olisi ollut selvillä jo ennen hankkeen alkua. Tällöin hankkeessa olisi voitu toteuttaa heti tarvittavat kyselyt. Tyypin vaihtuminen vaikuttaa myös mm. vesilain mukaiseen lupamaksuun merkittävästi. Täydennyspyyntöihin vastaaminen oli haastavaa ja vaati paljon työtunteja. Hankkeen budjetti ei ylittynyt alkuperäisestä (haettu tuki 23 120€). Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa päättymisaika oli vuoden 2025 loppuun, mutta tähän haettiin kuuden kuukauden lisäaika.
Hankkeen aikana on käyty vuoropuhelua ja keskustelua paikallisten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Vastaanotto on ollut pääosin myönteistä ja sidosryhmät ovat olleet todella kiinnostuneita hankkeen etenemisestä.

Resultat

Hankesuunnitelmassa tuloksiksi määriteltiin suunnitelma pohjapadon rakentamiseksi ja viranomaislupien hakemiseen tarvittava materiaali sekä investointihanke- ja rahoitussuunnitelma. Prosessi kuvattiin seuraavasti: “Suunnittelutyöhön kuuluu 1. Selvitetään vallitseva vesitilanne (korkeus ja virtaama) Salmenjoen niskassa sekä pohjapadon ympäristövaikutukset 2. Määritetään keskivedenkorkeus Kongasjärvessä 4. Määritetään pohjapadon sijainti, muoto, laajuus ja korkeus 5. Suunnitellaan patomassan hankinta ja kuljetukset 6. Suunnitellaan työvaiheet, konetyön tarve ja laatu 7. Laaditaan kustannusarvio pohjapadon rakentamiselle ja suunnitellaan rahoitus 8. Laaditaan lupahakemus”.
Hanketta toteutettiin aluksi ennallistamistoimenpiteenä, mutta tyyppi muuttui keskivedenkorkeuden nostohankkeeksi, koska vanhoja Kongasjärven vesirajatietoja ei löytynyt. Työryhmä teki paljon suunniteltua enemmän talkootyötä, mutta kaikki asetetut tavoitteet saavutettiin. Pohjapadon suunnitelma valmistui 13.11.2024. Maveplan oy esitteli sen työryhmälle 20.11.2024.
Suunnitelma sisältää varsinaisen lupahakemussuunnitelman lisäksi liitteet:
1. Yleis- ja sijaintikartta
2.1 Vaikutusalueen kiinteistörekisterikartta
2.2 Omistajaluettelo
3.1 Kainuun maakuntakaavamerkintöjen yhdistelmäkartta
3.2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset
3.3 – 3.7 Ranta-asemakaavat
4. Pohjapadon asema- ja leikkauspiirustukset
5. Simuloidut vedenkorkeudet ja virtaamat
6. Kustannusarvio
7.1 Vahinkoaluekartta
7.2 Vahinkoarvio
8. Suostumukset
Hankkeen etenemisestä on tiedotettu Väyrylä-Kongaksen osakaskunnan verkkosivuilla, kuten hankesuunnitelmaan on kirjoitettu. Julkaisuja on tehty 25.1.2026, 31.5.2025, 24.2.2025 ja 4.4.2024 (16.9.2023 viestitty hankkeen hakemisesta). Viestinnässä kerrottiin mm. hankkeen hakemisesta, taustasta, kannatuskyselyn tuloksista, positiivisesta rahoituspäätöksestä, toimenpiteistä, tavoitteista, odotetuista vaikutuksista, suunnitelman valmistumisesta ja lupahakemuksen jättämisestä sekä sen täydentämisestä. Valmis suunnitelma on lisätty nähtäville osakaskunnan verkkosivuille 3.3.2025.
Suullista viestintää tehtiin myös todella paljon. Paikalliset kiinteistönomistajat ottivat usein itse kontaktia kysyäkseen hankkeesta. Hankkeen etenemisestä on pidetty katsauksia myös vuosien 2025 ja 2026 varsinaisissa kokouksissa, joissa osakkailla on ollut mahdollista esittää kysymyksiä ja keskustella teemasta.
Puolanka -lehti kirjoitti hankkeesta artikkelin, joka julkaistiin 3.7.2024.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeessa saatuja tietoja ja oppeja jaetaan sekä suullisesti että kirjallisesti eteenpäin. Hankkeen kirjalliset julkaisut (tiedotteet sekä suunnitelma pohjapadosta) jäävät kaikkien saataville osakaskunnan verkkosivuille omalle välilehdelleen, joten ne on helppo löytää esimerkiksi hakukoneiden kautta. Osakaskunnan verkkosivuilla on aina vähintään yhteydenottolomake niille, joita teema mahdollisesti kiinnostaa. Osakaskunta kannustaa aktiivisesti omia osakkaitaan (yli 300 kiinteistöä) muodostamaan työryhmiä, joille tietoa hanketoiminnasta voi siirtää.
Hankkeen epäsuora vaikutus on se, että muutkin paikallisympäristöstään kiinnostuneet kuulevat hankkeiden rahoitusmahdollisuuksista, saavat kontakteja rahoittajiin sekä malleja työryhmän perustamisesta ja toiminnasta. Sekä nykyisen suunnitteluhankkeen, että osakaskuntien aiempien hankkeiden pohjalta kertynyt osaaminen voi auttaa uusia ryhmiä hakemaan hankkeita.
Suunnitteluhankkeen jälkeen osakaskunta hakee rahoitusta investointihankkeelle valmistuneen suunnitelman pohjalta, joten hankkeista tulee luonteva jatkumo ja suunnitteluhankkeen tärkein tuotos, suunnitelma pohjapadosta, saadaan konkretisoitua.