Kortejärven luontotornin veneväylän avaus

Offentlig projektbeskrivning

Urjalankylän osakaskuntaa hakee avustusta avatakseen uudelleen veneväylän Kortejärven luontotornin retkeilyalueelle. Luontotorni on korkealaatuinen, sinne voi kerralla tulla esimerkiksi kokonainen koululuokka. Torni on varsin laajan alueen käytössä Lounais-Pirkanmaalla. Suunnitellussa väylän kohdassa on vanhan veneväylän paikka ja urjalankyläläisten venevalkaman paikka. Alue kuuluu Naturaan ja sen sopimusten ja päätösten mukaan veneväylän kunnossapito on sallittu (liite kartta). Väylästä tulisi tärkeä reitti erilaisiin kunnostustoimenpiteisiin kuten niittoihin. Järven itärannalla ei tällaista kohtaa ole ja toisella puolella yksityisten maanomistajien avaamat väylät ovat ahtaita. Tälläkin hetkellä Helmi-ympäristöohjelmassa suunnitellaan isosorsimokasvuston poistoa Kortejärvellä. Väylä mahdollistaisi pienveneilijöille maihinnousun alueelle. Näin kolmen järven luoma retkeilyaluekokonaisuus monipuolistuisi. Uusi reitti lisäisi myös erittäin korkeatasoisen luontotornin käyttöä. Ruopattavan väylän pituus olisi noin 80 metriä, koska sen on yllettävä avoveteen asti. Väylän leveydeksi on alustavasti kaavailtu 7 metriä, jotta esimerkiksi niittojätteiden maihin tuonti onnistuisi. Minimileveys soutuveneelle ja melojille on noin 5 metriä, mikä vastannee vanhan väylän leveyttä. Väylän keskiosan ruoppaussyvyys voisi olla keskivesikorkeudessa 1,5 metriä reunat 45 asteen kulmaan viistottuina. Poistettavan massan määrä on enimmillään n. 800–900 m3. Keskivesikorkeutena on käytetty mm. vesijättömaiden lunastuksissa laskennallista lukemaa 16,90 (99,40 N60 mpy). Perän valkama-alueelle tehdään väylään paikallinen laajennus, mikä toimisi maihinnousualueena. Vuoden 2019 luontokartoituksen mukaan veneväylä ei ole merkittävällä lintujen pesimäalueella. Veneväylän alueella esiintyy viitasammakoita, mutta niitä esiintyy tasaisesti ympäri Kortejärveä, joten veneväylästä tuskin on niille erityistä haittaa (FCG 2020).