Kotiseutu uudistumisen alustana: Älykäs kylä -konseptista monipaikkaisen alueen käytännöksi (KOTONA)

Sammanfattning av projektet

Hankkeen tavoitteena oli kehittää uusi digitaalinen ja yhteisöllinen aluekehittämisen toimintamalli, joka yhdistää paikalliset ja ylipaikalliset toimijat. Hanke sijoittui älykäs kylä -viitekehykseen ja keskittyi Etelä-Savon vahvuuksiin, kuten yrittäjyyteen ja monipaikkaisuuteen. Inspiraatiota haettiin Japanin kotiseutulahjoitusmallista.

Hankkeessa osallistettiin alueen toimijoita uuden mallin kehittämiseen webinaarien, työpajojen, innovaatioleirin ja sidosryhmätapaamisten avulla. Lisäksi toteutettiin asiantuntijahaastatteluja mallin tarkentamiseksi. Hankkeen aikana järjestettiin useita tilaisuuksia yrittäjille, yhdistyksille ja tutkijoille.

Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti. Innovaatioleirejä järjestettiin lopulta yksi, ja painopistettä siirrettiin asiantuntijahaastatteluihin. Lisäksi kehitettiin KOTONA-peli osallistamisen tueksi.

Keskeisin tulos oli suomalainen kotiseutumarkkina-konsepti ja -toimintamalli. Hankkeessa selkeytettiin mallin toimijaroolit, toimintalogiikka sekä juridiset ja hallinnolliset reunaehdot. Samalla tunnistettiin haasteita, kuten verotukseen, läpinäkyvyyteen ja resursointiin liittyviä kysymyksiä. Toimintamalli suhteutettiin laajemmin myös Leader-toimintatapaan.

Hankkeen vaikutukset näkyivät erityisesti tietoisuuden lisääntymisenä, verkostojen vahvistumisena ja uuden aluekehittämisen ajattelutavan esiin nousuna. Hanke nosti esiin monipaikkaisten asukkaiden ja kotiseututunteen merkityksen aluekehityksessä.

Toteutus

Hankkeen lähtötilanne ja suunnitelmassa asetetut tavoitteet

Hankkeen lähtökohtana oli selvittää, voidaanko Japanin kotiseutulahjoitusmallista inspiroituneena kehittää Suomen oloihin soveltuva toimintamalli, joka yhdistäisi paikallisia ja ylipaikallisia toimijoita. Hankkeen käynnistyessä tunnistettiin tarve vahvistaa Etelä-Savon alueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä uudistaa aluekehityksen toimintamalleja. Näin hanke sijoittui monipaikkaisuuden ja yrittäjyyden konteksteihin, joissa nähtiin potentiaalia uusille innovaatioille. Hanke asettautui laajemmin älykäs kylä -viitekehitykseen. Tavoitteena oli luoda toimintamalli, joka edistää älykäs kylä -konseptin keskeisiä ulottuvuuksia: innovatiivisuutta, digitaalisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Hankkeen tavoitteet ja toteutus

Alkuperäisessä hankesuunnitelmassa asetettuja tavoitteita oli kolme: 1) inspiroiminen, 2) osallistaminen ja 3) älykäs kylä -konseptin kehittäminen. Hankkeessa näitä tavoitteita edistettiin toteuttamalla innovaatioleirejä, webinaareja ja työpajoja, joiden tarkoitus oli kerätä uusia ideoita ja uutta tietoa sidosryhmien näkemyksistä sekä aktivoida uusia verkostoja ja kasvattaa parempi tietoisuus paikallisten toimijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden välillä. Osallistumista mitattiin tilaisuuksien osallistujamäärällä. Lisäksi näiden tapahtumien tuloksia esiteltiin mm. hankkeen päätöswebinaarissa ja loppuraportissa. Seurantaryhmällä oli koko prosessissa aktiivinen rooli.

Hankkeessa järjestetyt keskeiset tapaamiset ja tapahtumat on esitetty alla:

19.6.2025 Ensimmäinen seurantaryhmätapaaminen
14.8.2025 Toinen seurantaryhmätapaaminen
19.8.2025 Hankkeen aloituswebinaari “Kotiseututunteesta elinvoimaan” (osallistujamäärä: 29)
8.9.2025 Innovointityöpaja Järvi-Suomen kylät ry:n kanssa (osallistujamäärä: 9)
8.10.2025 Kolmas seurantaryhmätapaaminen
9.12.2025 Mäntyharjun yrittäjien peli-ilta (osallistujamäärä: 7)
18.12.2025 Neljäs seurantaryhmätapaaminen
22.1.2026 Mäntyharjun innovaatioleiri (osallistujamäärä: 14)
19.2.2026 Viides seurantaryhmätapaaminen
25.2.2026 Asiantuntijahaastattelu 1 (tulevaisuus- ja maaseutututkimuksen tutkija)
17.3.2026 Asiantuntijahaastattelu 2 (kuntapäättäjä)
23.3.2026 Innovointityöpaja Veej’jakaja ry:n kanssa (osallistujamäärä: 6)
27.3.2026 Asiantuntijahaastattelu 3 (taloustieteilijä ja vapaa-ajan asukas)
30.3.2026 Asiantuntijahaastattelu 4 (Maa- ja metsätalousministeriön virkahenkilöt)
23.4.2026 Hankkeen päätöswebinaari “Kotiseutumarkkina aluekehittämisen uutena dynaamisena välineenä” (osallistujamäärä: 33)

Hanke toteutui pääosin suunnitelman mukaisesti muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta:

- Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen innovaatioleirejä ei järjestetty muita kuin Mäntyharjussa. Syynä siihen oli, että kotiseutumarkkina-mallin idea tarkentui suunniteltua aiemmin. Siksi päätettiin, että sidosryhmien edustajista saataisiin paljon enemmän irti keskustelemalla mallin yksityiskohdista kuin innovaatioleirin kaltaisista yleisistä ideointisessioista. Näin alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen järjestettiin asiantuntijahaastatteluja, joita oli yhteensä neljä kappaletta.
- Innovointityöpajoja oli määrä toteuttaa vain Veej’jakaja ry:n kanssa, mutta sen lisäksi toteutettiin myös toinen Järvi-Suomen kylät ry:n kanssa. Näin työpajoja oli hankkeen aikana yhteensä kaksi kappaletta.
- Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen järjestettiin Mäntyharjun yrittäjille suunnattu tapahtuma eli pelitilaisuus, jossa käytettiin KOTONA-peliä, jota kehitettiin tämän hankkeen työskentelyä varten. KOTONA-pelistä kerrotaan tämän lomakkeen Tulokset-kohdalla tarkemmin.

Hankkeen kustannukset

Kustannukset kohdistuivat pääosin palkkakuluihin ja työpajojen ja tilaisuuksien järjestämiseen sekä matkustamiseen. Koska hanke oli esiselvitysluonteinen eikä sisältänyt raskaita investointeja, kustannusrakenne pysyi kevyenä ja linjassa hankesuunnitelman kanssa.

Riskit ja haasteet

Hankkeen aikana tunnistettiin mm. seuraavia haasteita:

- Kuntien, yrittäjien ja yhdistysten rajalliset resurssit, jotka vaikuttivat tapahtumien osallistumismäärään ja kommunikointiin. Myös Leader-ryhmän erittäin niukat resurssit vaikeuttivat aktiivista yhteiskehittämistä.
- Kotiseutumarkkina-malli on kansallisen tason innovaatio, josta konseptitason ideana on yksityiskohdiltaan avoin. Tästä syystä siitä oli ajoittain vaikea keskustella, jos kysymykset koskivat kovin tarkkoja yksityiskohtia.
- Paljon keskusteltiin mallin alkuvaiheen toteutuksen mittakaavasta ja pilotoinnin realistisuudesta
- Alkuvaiheessa oli vaikea irrottautua inspiraationa käytetystä Japanin mallista ja kontekstista ja siirtyä keskustelemaan Suomen mallista.

Onnistumiset ja epäonnistumiset

Hankkeessa on hyvin onnistuttu kehittämään kotiseutumarkkina-konseptia ja tekemään konkreettisia toimenpide-ehdotuksia jatkoaskeleiksi. Tietoisuutta kotiseutumarkkina-mallista onnistuttiin levittämään laajasti, jopa eduskuntaa myöden. Hankkeen tapahtumissa oli melko hyvin osanottajia.

Hankkeessa kaikki sidosryhmätyöskentelyt eivät kuitenkaan sujuneet suunnitelman mukaisesti mm. aikataulusyistä. Rahoittajana toimineen Leader-toimintaryhmän toimiston mitoitus (1 henkilö) teki haastavaksi yhteistyön ja kehittämisen tiiviissä vuorovaikutuksessa. Lisäksi havaittiin, että hankkeen alkuvaiheessa oli vaikea keskustella siitä, mikä tuleva Suomen malli on, koska kotiseutumarkkina-mallin konseptointia ei silloin vielä aloitettu.

Resultat

Hankesuunnitelmassa asetetut tulostavoitteet olivat:

- Järjestettävien leirien, webinaarien, työpajojen kautta saatuja uusia ideoita, uutta tietoa sidosryhmien näkemyksistä.
- Aktivoidaan uusia verkostoja ja kasvatetaan parempi tietoisuus paikallisten toimijoiden
ja vapaa-ajan asukkaiden välillä. Osallistumista mitataan tilaisuuksien osallistujamäärällä.
- Kootaan jäsentyneempi tulkinta Veej’jakajan älykäs kylä -konseptin viemisestä käytäntöön ja tarjotaan aineistoa alueen älykäs kylä -strategioihin.
- Tuotetaan virtuaaliset koosteet tuloksista ja ideoista esim. videoesityksen muodossa.
- Toimenpide-ehdotuksia Veej’jakajan sidosryhmille (erityisesti yrityksille ja kuntapäättäjille).
- Avoin materiaalipankki (julkaistaan esim. Veej’jakajan verkkosivulla).

Kaikki tulokset on pääosin toteutettu, osin myös ylitetty.

- Kotiseutumarkkina-mallin konsepti kehitettiin hankkeessa järjestetyissä tapahtumissa niissä luotiin myös verkostoja. Niiden tarkempi kuvaus osallistujamäärineen löytyy kohdasta ”Toteutus”.
- Hankkeen analyysien tuloksena havaittiin, että älykäs kylä -teeman alla toteutetaan hyvin erilaisia hankkeita. Teeman keskeiset painotukset: innovatiivisuus, digitaalisuus, yhteisöllisyys ja osallisuus tarvitsevat kuitenkin myös systeemitason kansallista, eli yhtä Leader-ryhmää laajemman järjestelmätason tuen. Tämän havainnon myötä päädyttiin esittämään kansallisen tason systeemi-innovaatio. Sen liittymäkohta Leader-toimintamalliin on kuvattu Kotiseutumarkkina-julkaisussa: keskeinen idea on, että kotiseutumarkkinan kaltainen paikallista kehittämistä tukeva järjestelmä voi niveltyä Leader-toimintatapaan ja toimintaryhmiin niiden strategian kautta, samaan tapaan kuin älykäs kylä -konsepti on toimintaryhmien strategioihin liitetty.
- Virtuaaliset koosteet löytyvät Kotiseutumarkkina-kotisivuilta. Avoin materiaalipankki julkaistiin myös lopulta avoimella verkkosivulla sen sijaan, että se olisi julkaistu Veej’jakajan verkkosivulla.
- Toimenpide-ehdotuksia Veej’jakajan sidosryhmille on esitetty Kotiseutumarkkina-raportissa.
- Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen hankkeesta tehtiin painettu raportti, koska haluttiin, että kotiseutumarkkina-mallin konsepti jää elämään ja siitä käydään keskustelua jatkossakin. Painettu raportti jää todennäköisesti varmemmin elämään, kun taas verkkomateriaalien osalta massaan hukkumisen riski on suuri. Raportti on myös luettavissa verkossa.
- Hankkeen esittelyvideo oli alkuperäisen suunnitelman mukaan määrä tehdä hankkeen alussa, mutta se toteutettiinkin hankkeen lopussa. Hankkeen esittelyvideoita tehtiin yhteensä kaksi: toinen on projektityöntekijöiden laatima esittely kotiseutumarkkina-mallista (16 min) ja ammattilaisen tekemä markkinointivideo (2 min).

Hanke oli esiselvitysluonteinen ja hankkeen keskeiset tuotokset ovat Suomen kotiseutumarkkina-mallin konsepti sekä siihen liittyvät aineistot ja julkaisut. Hankkeessa onnistuttiin kehittämään ja konseptoimaan uusi aluekehittämisen innovaatio, kotiseutumarkkina-malli, sekä lisäämään merkittävästi tietoisuutta sen mahdollisuuksista eri toimijaryhmien keskuudessa. Keskeiset hankkeen tuotokset voidaan jakaa seuraaviin kategorioihin: 1) aineettomat tuotokset eli vuorovaikutukset ja sosiaaliset pääomat sekä verkostot, 2) konkreettiset tuotokset, mukaan lukien aineistot, verkkomateriaalit ja julkaisut.

Näiden lisäksi hankkeessa syntyi merkittäviä tuloksia ja vaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti ymmärryksen syvenemiseen, toimintamallin tarkentumiseen sekä jatkokehittämisen edellytysten vahvistumiseen. Hankkeen aikana kotiseutumarkkina-mallin keskeiset elementit, kuten toimijaroolit (kunnat, yritykset, yhdistykset), rahoituslogiikka, digitaalisen alustan merkitys sekä hallinnolliset ja juridiset reunaehdot, jäsentyivät aiempaa selkeämmiksi. Samalla tunnistettiin mallin keskeiset mahdollisuudet ja haasteet, kuten verotukseen, läpinäkyvyyteen, resursointiin ja kohderyhmiin liittyvät kysymykset. Hankkeen myötä keskustelu siirtyi ideatasolta kohti käytännön toteutuksen ja mahdollisen pilotoinnin valmistelua.

Hankkeen vaikuttavuus on näkynyt erityisesti tietoisuuden lisääntymisenä, sidosryhmäyhteistyön vahvistumisena sekä uudenlaisen aluekehittämisen ajattelutavan esiin nousuna. Hanke on tuonut kotiseutumarkkina-mallin osaksi laajempaa aluekehittämistä koskevaa keskustelua, kuten keskustelua EU:n ohjelmakauden muutoksesta, Leader-toiminnasta, yhteisötaloudesta ja älykkäästä sopeutumisesta. Lisäksi hanke on nostanut esiin monipaikkaisten asukkaiden ja poismuuttaneiden potentiaalin aluekehittämisessä ja kotiseututunteen merkityksen paikallisen kehittämisen ajurina.

Hankkeessa kehitettiin useita hyviä käytänteitä, jotka liittyvät erityisesti yhteiskehittämiseen, osallistamiseen ja konseptin vuorovaikutteiseen kehittämiseen. Keskeisenä toimintatapana oli eri toimijaryhmien – kuntien, yritysten, yhdistysten, vakituisten ja monipaikkaisten asukkaiden, tutkijoiden ja päättäjien – tiivis vuorovaikutus, jonka kautta mallia kehitettiin vaiheittain sidosryhmätyöskentelyistä saatujen palautteiden pohjalta. Hyvänä käytäntönä voidaan pitää myös pelillisten ja havainnollistavien työkalujen (esim. KOTONA-peli) hyödyntämistä konseptin testaamisessa ja ymmärrettävyyden lisäämisessä. Lisäksi hankkeessa onnistuttiin yhdistämään paikallistason näkökulmat ja strategisen tason tarkastelu, mikä vahvistaisi mallin sovellettavuutta sekä käytännön että politiikkatason kehittämisessä. Verkostomainen työskentelytapa sekä eri foorumeissa toteutettu avoin keskustelu tukivat luottamuksen rakentumista ja tiedon yhteiskehittämistä.

Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin aktiivisesti koko toteutuksen ajan useiden eri kanavien ja tilaisuuksien kautta. Viestintä toteutui muun muassa Helsingin yliopiston laatimien hanketiedotteiden, useiden lehti- ja blogikirjoitusten sekä erilaisissa kansallisissa foorumeissa ja kansainvälisessä seminaarissa pidettyjen esitysten kautta. Lisäksi hanketta ja kotiseutumarkkina-mallia esiteltiin poliittisille päättäjille, mikä lisäsi tietoisuutta mallista päätöksenteon tasolla ja mikä johti siihen, että kotiseutumarkkina tuli Eduskunnan täysistunnossa mainituksi.

Hanketta on esitelty seuraavissa muun kuin Helsingin yliopiston järjestämissä tilaisuuksissa:

12.6.2025
Hankkeen esittely Laiturilla-webinaarissa
30.7.2025
Mökkiradion haastattelu julkaistu verkossa
8.8.2025
Lehtikirjoitus “Kotiseututunne on aluekehityksen voimavara” julkaistu Länsi-Savon lehdessä
Hankkeen esittely KyläTuumaamo-seminaarissa Savonlinnassa
27.8.2025
Hankkeen esittely Maaseudun uusi aika ry:n vuositapaamisessa Kuortaneella
28.10.2025
Hankkeen esittely Päijät-Hämeen asuttavuusanalyysiseminaarissa Pertunmaalla
4.11.2025
Hankkeen esittely Mäntyharjun yrittäjille ja yhdistyksille Villa Aurorassa Mäntyharjulla
26.11.2025
Hankkeen esittely Mäntyharjun ja Pertunmaan yritysten verkostoitumistilaisuudessa
10.12.2025
Artikkeli “Miten voi kehittää peliä, jossa kaikki voittavat” julkaistu Ruralia-lehdessä 2/2025
3.3.2026
Eduskuntavierailu, Suomen Keskustan eduskuntaryhmässä
10.3.2026
Hankkeen esittely MINDSET-hankkeen seminaarissa kansainväliselle tutkijayleisölle

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoitteena on uuden paikkaperustaisen aluekehittämisen toimintamallin valmistelun käynnistyminen kansallisen tason päätöksenä seuraavalla hallituskaudella. Tätä tukee hankkeen myötä lisääntynyt tietoisuus kotiseutumarkkina-mallista, vahvistuneet verkostot sekä tietopohja pilotointia varten. Hankkeen vaikuttavuus näkyy erityisesti uudenlaisen aluekehittämisen välineiden tarpeen tunnistamisena, monipaikkaisten asukkaiden osallistumispotentiaalin esiin nostamisena sekä mallin kytkeytymisenä laajempaan aluekehittämistä ja tulevia ohjelmakausia koskevaan keskusteluun.

Hankkeessa syntyneitä tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään jatkossa mahdollisten pilottien valmistelussa, jatkohankkeissa, vaikuttamistyössä sekä aluekehittämisen toimijoiden, kuten kuntien, LEADER-ryhmien ja muiden kehittäjätahojen työssä. Hankkeen jatkosuunnitelmana on edistää mallin pilotointia, selvittää sen toteuttamisedellytyksiä sekä pyrkiä kytkemään mallia tuleviin kehittämis- ja rahoituskokonaisuuksiin. Hankkeen toimintaa jatketaan ensisijaisesti verkostoyhteistyön, jatkovalmistelun ja mahdollisten uusien hankkeiden kautta.

Hankkeen ylläpidettävänä tuloksena ovat syntynyt konsepti, tietopohja ja yhteistyöverkostot, joiden hyödyntämisestä vastaavat hankkeen toteuttajat ja mahdolliset jatkotoimijat. Hanke hyödyttää pitkällä aikavälillä kuntia, paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä (kuten Leader), monipaikkaisia asukkaita ja muita aluekehittämisen toimijoita tarjoamalla uuden mahdollisen välineen paikallisen elinvoiman vahvistamiseen.

Keskeiset käytännön suositukset ovat mallin pilotoinnin edistäminen, juridisten ja hallinnollisten reunaehtojen selvittäminen, mallin kytkeminen aluekehittämisen tuleviin ohjelmakausiin sekä hankkeessa syntyneiden verkostojen ja tietopohjan hyödyntäminen jatkokehittämisessä, jotka on avattu tarkemmin hankkeen painetussa loppuraportissa. Kotiseutumarkkina-mallin toimeenpanon realistinen aikaikkuna on uuden ohjelmakauden valmistelun ja alkamisen aikaikkunassa 2027–2029.