Kuhajärvi Pellosjärvi valuma-alueselvitys

Sammanfattning av projektet

Hankkeessa tutkittiin Kuhajärven ja Pellosjärven vesistöjen tilaa, joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee yhdyskunnan vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue, josta suuri osa kaupunkikeskustan käyttövedestä otetaan. Hankkeen tavoitteena oli kartoittaa vesistökuormituksen lähteitä ja laatia jatkotoimenpide-ehdotuksia kunnostusratkaisujen toteuttamiselle.

Hanke toteutui suunnitelman mukaisesti. Hankkeessa otettiin vesistöistä mm. vesi-, sedimentti- ja happinäytteet, syvyys- ja näkyvyysmittaukset. Tulokset analysoitiin Karelia ammattikorkeskoulussa ja ELY-keskuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi oppilastyö, analyysit ja jatkotoimenpidesuunnitelma.

Hankkeen toteuttajana oli Kuhajärvi Pellosjärvi ry. Yhteistyökumppaneina olivat Karelia ammattikorkeakoulu, Etelä-Savon ELY-keskus ja Savonlinnan kaupunki. Hanke toteutettiin 25.2.-31.12.2025.

Toteutus

Suunnitelman laati Karelia-ammattikorkeakoulun opettaja Tarmo Tossavainen. Tutkimuksesta on tehnyt lopputyön Esa-Pekka Ahosola. Tutkimukseen osallistui myös oppilasryhmä ja ELY-keskus.
Kuhajärveen ja Pellosjärveen kairattiin reikiä, joista otettiin vesi-, sedimentti- ja happinäytteitä. Tulokset ja kartta löytyvät lopputyöstä.
ELY-keskus otti vesinäytteet laskuojista, joista on myös lopputyössä kartta. Kaikki toimi suunnitelman mukaisesti. Olimme yhdistyksenä mukana katsomassa, kun nämä tapahtuivat maaliskuun ja huhtikuun aikana. Heinäkuun ojanäytteet ELY-keskus kävi ottamassa yksin. 21.10.2025 ojanäytteissä oli mukana Esa-Pekka Ahosola, ELY-keskus ja yhdistys.

Kun oli hyvä suunnitelma, kaikki toimi loistavasti. Opiskelijat saivat käytännön oppia, Esa-Pekka lopputyön ja yhdistys kattavat tulokset järvien tilasta ja suunnitelman, miten voisimme järvien tilaa parantaa.

Resultat

Hankkeessa otettiin vesistöistä mm. vesi-, sedimentti- ja happinäytteet, syvyys- ja näkyvyysmittaukset. Tulokset analysoitiin Karelia ammattikorkeskoulussa ja ELY-keskuksessa. Hankkeen tuloksena syntyi oppilastyö, analyysit ja jatkotoimenpidesuunnitelma.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että Pellos- ja Kuhajärven ekologinen tila on
pääosin tyydyttävä, mutta rehevöitymisen merkit ovat selvästi havaittavissa. Pellosjärveen laskee suurin osa pelto-ojista ja tämän jälkeen Taipalejokea pitkin Kuhajärveen ja Kaivantoon, jonka alla on Seppäharjun pohjavesialue. Kuhajärveen laskee Makkosenlahteen laskeva oja lentokentän alueelta.

Hankkeen avulla on havaittu tarve kokonaisvaltaisille kunnostustoimenpiteille, joissa yhdistyvät valuma-alueen hallinta ja järvikohtaiset menetelmät. Kokonaisuutena fosforimallitarkastelu ja valuma alueen mittaukset osoittavat, että Kuhajärven rehevöityminen ei ensisijaisesti johdu ulkoisesta fosforikuormituksesta. Pellosjärvi on typen osalta voimakkaasti rehevöitynyt, ja typpikuormitus muodostaa yhden järven keskeisimmistä ekologisista kuormitustekijöistä.

Effekter och framtidsplaner

Valuma-alueen kuormituksen vähentäminen osoittautui keskeisimmäksi
tekijäksi järvien tilan parantamisessa. Kosteikot ja laskeutusaltaat toimivat ennaltaehkäisevinä rakenteina, jotka tasaavat tulevien tulvahuippujen aiheuttamia kuormituspiikkejä ja pidättävät sekä kiintoainetta että ravinteita valuma alueelta. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden
toteuttaminen on realistinen ja tehokas keino, lisäksi hapetus ja
hoitokalastus voivat täydentää kunnostusta. Jatkotoimenpiteiden suunnittelu ja rahoitus on hankkeen yhteistyökumppanina olleen Savonlinnan kaupungin ympäristötoimen vastuulla.