Kylä haltuun

72 tuntia turvaa – kun varautuminen ja ruoka kohtaavat kylillä

Kolme vuorokautta. Niin kauan kotitalouden tulisi pärjätä omin avuin häiriötilanteessa, ilman sähköä, vettä tai kaupan aukioloa. 72 tunnin varautumisen periaate on tullut yhä tutummaksi suomalaisille, mutta sen käytäntöön vieminen syntyy vasta, kun asiaa opitaan yhdessä ja arjen esimerkkien kautta.

Kolme vuorokautta. Niin kauan kotitalouden tulisi pärjätä omin avuin häiriötilanteessa, ilman sähköä, vettä tai kaupan aukioloa. 72 tunnin varautumisen periaate on tullut yhä tutummaksi suomalaisille, mutta sen käytäntöön vieminen syntyy vasta, kun asiaa opitaan yhdessä ja arjen esimerkkien kautta.

Tätä teemaa on syksyn mittaan käsitelty Kylä haltuun -hankkeen tilaisuuksissa eri puolilla Saloa. 72 tunnin varautumisluennot ovat herättäneet keskustelua, kysymyksiä ja ennen kaikkea oivalluksia siitä, miten omassa kodissa ja kylässä voidaan lisätä turvallisuutta ja toimintakykyä. Erityisesti pattereilla toimivia radioita on ihmetelty ja pohdittu, että missäköhän sellainen on kotona. Vaikka monelle radiot ovat arkipäiväisiä tavaroita, niin nuoremmille kuluttajille radio saattaa olla täysin tuntematon esine. Kokeilkaa siis yhdessä lasten ja nuorten kanssa, vaikka sadepäivän aktiviteettina, että kuinka radiota käytetään.

– Varautuminen ei ole pelottelua, vaan arkista viisautta. Pieni ennakointi helpottaa elämää ja tuo turvaa koko yhteisölle, tiivistää hankkeen vetäjä Janita Kylänpää.

Lähiruoka osana huoltovarmuutta

Marraskuun alun varautumisen aamukahveilla pysähdyttiin lähiruoan äärelle. Lähiruoan käyttö tukee paitsi paikallista elinkeinoa, myös kotimaista huoltovarmuutta, kun ruoka tuotetaan lähellä, se on helpommin saatavilla myös poikkeustilanteissa.

Tallenne aamukahveista löytyy YouTubesta, ja sen voi hyvin napata kuunneltavaksi vaikka aamuaskareiden lomassa.

Säilöntä, yhteisö ja purkkien tarina

Lokakuun lopussa Halikon seurakuntatalolla järjestetty säilöntäilta oli hyvä esimerkki siitä, miten käytännön taidot ja yhteisöllisyys kietoutuvat yhteen. Illan aikana syntyi makkaraa, umpioituja tomaattisilakoita, etikoituja sieniä ja omenoita sekä puolukkasinappia. Keittiön täytti lämmin tunnelma ja nauru.

Kaikki kurssilla käytetyt lasipurkit olivat vapaaehtoisten lahjoittamia. Tämä on pieni, mutta paljon puhuva teko yhteisön voimasta. Ilta osoitti, että varautuminen voi olla myös iloista yhdessä tekemistä ja uusien taitojen oppimista.

72 tunnin varautumisluennot jatkuvat

Syksyn aikana 72h-luennot ovat vierailleet Halikon asemalla ja Perniön palokunnantalolla, ja seuraavaksi vuorossa ovat Kiikala, Kuusjoki, Muurla ja Pertteli. Luennoilla käydään konkreettisesti läpi, mitä omatoiminen varautuminen tarkoittaa: mitä kotivarasta tulisi löytyä, miten vettä voi säilyttää turvallisesti ja kuinka sähkökatkon varalle kannattaa suunnitella valaistus ja ruoanlaitto.

Erityisen tärkeää on ymmärtää, että varautuminen ei ole yksilön asia, vaan yhteinen. Kun naapurit tuntevat toisensa ja yhteiset pelisäännöt ovat selvät, kriisitilanteessakin toimitaan rauhallisesti ja autetaan toisia.

Katse vuoteen 2026 – ruoka ja yhteisö

Ensi vuonna Kylä haltuun -hanke vie varautumisen teemoja eteenpäin ruoan kautta. Vuoden 2026 ruokakurssit keskittyvät retkikeittimien, pitsauunien ja avotulen äärelle eli siihen, miten ruokaa voidaan valmistaa ilman sähköä ja miten yhdessä tekeminen lisää sekä taitoja että yhteisöllisyyttä.

Kurssien teemoissa yhdistyy vanha ja uusi: perinteisiä menetelmiä kokeillaan nykyaikaisilla välineillä. Miltä kuulostaa pitsatyöpaja avotulella tai retkikeittimellä valmistettu leipäjuusto? Keväällä kokeillaan myös nuotioburgereita ja munkkien paistoa ulkona, sillä varautuminen saa olla myös herkullista.

Tällaiset kurssit opettavat, miten ruoanlaitto onnistuu myös poikkeusoloissa, kun sähköä tai vettä ei ole saatavilla. Samalla osallistujat huomaavat, että varautuminen voi olla sosiaalinen ja hauska tapahtuma, joka lisää yhteisön yhteenkuuluvuutta.

Kenttämuonituskoulutukset puolestaan tarjoavat mahdollisuuden tutustua Teuvan 75 litran kenttäkeittimeen ja sen käyttöön. Kun keitin laitetaan tulille, sillä ruokkii helposti kymmeniä ihmisiä. Juuri tällaisia taitoja tarvitaan, jos koko kylä päättää keittää yhteisen puuropadan tai järjestää lämpimän aterian myrskyn jälkeen.

Ensiapua, tietoturvaa ja luonnonantimia

Ensi vuoden ohjelmassa on myös ensiapukoulutuksia, joissa harjoitellaan toimimaan hätätilanteissa, sekä hygieniapassiin valmistavaa koulutusta, joka vahvistaa turvallisen ruoanvalmistuksen osaamista.

Digitaalinen varautuminen nousee uudeksi painopisteeksi: luvassa on luentoja tietoturvasta ja arjen digitaalisista riskeistä eli aiheista, jotka koskettavat jokaista, joka käyttää älylaitteita tai verkkopalveluja. Digitaaliseen varautumiseen liittyvää toimintaa on hankkeelta toivottu tämän syksyn aikana.

Luonnontuoteretkillä puolestaan suunta otetaan kevään villiyrtteihin ja syksyn sieniin. Retkien ytimessä on ajatus omavaraisuudesta: luonnosta löytyy paljon ravintoa ja raaka-aineita, kun vain tunnistaa ja osaa hyödyntää ne.

Tule mukaan rakentamaan varautuvaa yhteisöä

Vuoden 2026 aikana Kylä haltuun -hankkeessa halutaan innostaa yhä useampi mukaan – oppimaan, kokeilemaan ja jakamaan osaamista.

– Kylä haltuun ei ole vain hanke, vaan yhdessä tekemisen liike. Kun opimme varautumaan, opimme myös pitämään huolta toisistamme, Janita Kylänpää ja Anna Kari summaavat.

Jos teidän kylällänne on kiinnostusta järjestää varautumiseen liittyvä tapahtuma, olkaa rohkeasti yhteydessä. Ideoita on paljon, ja monia voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa.