Kylätalo Venejoelle

Sammanfattning av projektet

Venejoen kylätalohankkeen tavoitteena oli parantaa Venejoen ja ympäröivien pohjoisten kylien toimintaympäristöä ja yhteisöllisyyttä vastaamalla kokoontumistilojen puutteeseen. Hankkeessa toteutettiin pieni, ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kylätalo Suurhiekan rantaan, joka on ennestään kyläläisten luonteva kokoontumispaikka. Kylätalo palvelee Venejoen noin 60 asukkaan lisäksi Varparannan, Romppalan ja Rantakylän asukkaita sekä mökkiläisiä, ja sen vaikutusten piirissä on yli tuhat henkilöä, mukaan lukien lapset ja nuoret.

Hanke käynnistyi toukokuussa 2024 Leaderin alustavalla päätöksellä. Rakennus siirrettiin Kontiolahden kirkonkylältä Venejoelle, ja purku-, raivaus- ja kunnostustyöt toteutettiin pääosin talkoovoimin. Urakoitsijat kilpailutettiin, ja toteutus eteni joustavasti myös muutostilanteissa. Ulkomaalaus valmistui ennen talvea, ja osa töistä siirtyi keväälle 2025 sääolosuhteiden vuoksi.

Hankkeelle myönnettiin lisäaikaa loppuvuoteen 2025 rahoitus- ja aikataulusyistä. Kustannusten nousu pohjatöissä katettiin kunnan lainalla, kyläyhdistyksen omilla varoilla ja talkootyöllä. Rakentamisesta jäänyttä pientä tukisummaa kohdennettiin muutoshakemuksella tarvittaviin kalusteisiin. Venejoen kyläyhdistys vastaa jatkossa kylätalon ylläpidosta ja kuluista, jotka sisällytetään yhdistyksen vuosibudjettiin. Hanke on vahvistanut kylien välistä yhteistyötä ja luonut kestävän perustan yhteiselle toiminnalle.

Toteutus

Venejoen kylätalohanke toteutettiin vuosien 2024–2025 aikana vaiheittain suunnitelman mukaisesti. Hankkeen lähtökohtana oli siirrettävän rakennuksen hyödyntäminen, mikä mahdollisti kustannustehokkaan ja ympäristön kannalta kestävän ratkaisun Venejoen kylän pitkään tunnistettuun kokoontumistilatarpeeseen.
Rakennuksen purku-, siirto- ja perustustyöt toteutettiin pääosin ostopalveluina kilpailutetuilta urakoitsijoilta. Rakennuksen kunnostus, viimeistely, maalaustyöt, rakennuspaikan raivaus sekä osa varustelusta toteutettiin talkoovoimin. Toteutuksessa noudatettiin voimassa olevia rakennuslupia, viranomaismääräyksiä sekä rahoittajan ohjeita. Hankkeen aikana tehtiin vähäisiä muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan, ja nämä muutokset hyväksytettiin rahoittajalla muutoshakemuksilla.

Toimenpiteet
Hanke käynnistettiin toukokuussa 2024 alustavan Leader-päätöksen turvin pitkän valmisteluvaiheen jälkeen. Rakennuksen lähtöpaikalla Kontiolahden kirkonkylällä toteutettiin talkootyönä sisä- ja ulkotilojen purkutyöt. Purkutyöt sisälsivät muun muassa kaapistojen, pintarakenteiden, ikkunoiden, johdotusten ja muun irtaimiston poistamisen. Kontiolahden kunta toimitti kohteeseen jätelavat, joihin purkujätteet lajiteltiin ja poistettiin suunnitelmien mukaisesti. Huolellinen purkutyö mahdollisti rakennuksen siirron ja myöhempien työvaiheiden sujuvan toteuttamisen.
Samanaikaisesti Venejoella Suurhiekan rannassa valmisteltiin tulevaa rakennuspaikkaa. Alueella toteutettiin talkoovoimin raivaus-, kaato- ja kantojentöitä urakoitsijan työn tueksi. Työmaan turvallisuuteen kiinnitettiin erityistä huomiota, sillä alueella sijaitsee kylän yleinen uimaranta ja alueella liikkuu eri-ikäisiä käyttäjiä. Työmaa rajattiin selkeästi ja työvaiheista tiedotettiin kyläläisiä etukäteen.
Urakoitsijan toteutettua rakennuksen hirsikehikon siirron aloitettiin rakennuksen ulkopintojen kunnostus. Vanhan maalipinnan poisto osoittautui ennakoitua työläämmäksi ja vei suunniteltua enemmän aikaa. Tästä huolimatta rakennuksen ulkomaalaus saatiin pääosin toteutettua ennen talvikauden alkamista. Rakennuksen sisäkaton käsittely sekä osa viimeistelytöistä siirrettiin keväälle 2025 sääolosuhteiden vuoksi.
Hankkeen aikana rakennukseen lisättiin rakennusvalvonnan edellyttämät lumistopparit, sadevesirännit ja kaiteet, jotka eivät sisältyneet alkuperäiseen urakointisopimukseen. Lisäksi rakennukseen toteutettiin varastotila kylän yhteisessä tapahtuma- ja talkootoiminnassa käytettävälle välineistölle, jolle ei aiemmin ollut asianmukaista säilytystilaa.

Aikataulu
Hanke käynnistettiin osittain omalla riskillä ennen varsinaista rahoituspäätöstä, sillä hankkeen suunnittelu, lupaprosessit ja taustatyö olivat jo pitkällä. Samanaikaisesti neuvoteltiin Kontiolahden kunnan kanssa maankäyttöön, rakennuksen purkuun ja lupiin liittyvistä sopimuksista.
Alkuperäisen aikataulun mukaisesti suurin osa ulkotöistä pyrittiin toteuttamaan vuoden 2024 aikana. Talvi- ja pakkasolosuhteet hidastivat erityisesti talkoovoimin toteutettavia maalaus- ja viimeistelytöitä. Lisäksi rahoituspäätösten varmistuminen ja työvaiheiden yhteensovittaminen aiheuttivat tarvetta lisäajalle. Talkootyön toteuttajia oli kuitenkin lopulta aika pieni joukko, mikä hieman vaikutti hankkeen kestoon. Hankkeelle haettiin ja myönnettiin lisäaikaa kesään 2025, ja edelleen kevääseen 2026 asti jotta kaikki suunnitellut työvaiheet voitiin toteuttaa.

Resurssit
Hankesuunnittelussa arvioitiin talkootyön määrä realistisesti suhteessa hankkeen laajuuteen ja kyläyhteisön käytettävissä oleviin voimavaroihin. Talkootyötä toteutettiin useissa erissä hankkeen eri vaiheissa, ja siihen osallistui kyläläisiä sekä muita vapaaehtoisia. Talkootyö vahvisti merkittävästi jo ennalta yhteisöllisen kylän toimintaa.
Rahoituksen riittävyyden varmistamiseksi hankkeesta karsittiin alkuvaiheessa irtaimistoon ja tulevaan käyttöön liittyviä hankintoja. Venejoen kyläyhdistyksellä oli käytettävissään myös omia säästöjä, joiden avulla saatiin joustovaraa hankkeen toteutukseen ja voitiin edetä myös tilanteissa, joissa ulkopuolinen rahoitus ei ollut vielä kokonaisuudessaan käytettävissä.

Kustannukset ja rahoitus
Rakennuksen pohjatöiden kustannukset nousivat alkuperäisestä arviosta rakennussuunnittelijan vaatimusten vuoksi, kun perustuksia jouduttiin laajentamaan ja kohteeseen toteutettiin suunniteltua suuremmat salaojakaivot. Lisäksi alkuperäinen pohjatöiden urakoitsija sairastui eikä pystynyt toteuttamaan työtä sovitusti. Tämän seurauksena osa työvaiheista siirtyi Kontiolahden Putki ja Remppa -yrityksen toteutettavaksi aiemmin sovitun mukaisesti.
Hanke rahoitettiin Leader-tuella, Kontiolahden kunnan myöntämällä hankeaikaisella lainalla sekä Venejoen kyläyhdistyksen omilla varoilla. Talkootyön osuus oli merkittävä ja sillä oli keskeinen vaikutus hankkeen kokonaiskustannusten hallintaan.
Kyläyhdistyksen hallituksen kokouksessa 15.12.2025 todettiin, että rakentamiseen varatusta budjetista oli jäänyt käyttämätöntä tukisummaa. Tämä johtui siitä, että aurinkopaneelijärjestelmän sekä sadevesirännien toteutuneet kustannukset jäivät arvioitua pienemmiksi. Vapautuneen rahoitusosuuden perusteella päätettiin hakea hankkeeseen muutos, jossa osa rakentamiseen varatusta tuesta kohdennetaan takaisin kalusteiden ja varustelun hankintaan.
Kalusteet ja varustelu olivat mukana hankkeen alkuperäisessä suunnitelmassa, mutta ne poistettiin hankkeen alkuvaiheessa kustannusten järkevöittämiseksi. Rakentamisen valmistuttua todettiin, että kylätalo on toistaiseksi kokonaan ilman sisä- ja ulkokalusteita, mikä rajoittaa tilan käyttöönottoa ja tapahtumatoiminnan käynnistämistä. Muutoshakemuksella esitettiin hankittavaksi säilytyskaapisto, pöytäryhmä ja lisätuolit, säänkestävä sohvaryhmä, penkit ja säilytysratkaisut, aggregaatti ja siihen liittyvä johto, kaasuliesi, kaasulämmitin sekä terassille soveltuvat ulkokalusteet. Lisäksi huomioitiin toimitus- ja hintamuutoksiin liittyvät kulut. Kalustehankintojen kokonaiskustannus on 3 900 euroa.

Raportointi ja seuranta
Hankkeen seurantaa ja raportointia toteuttivat Venejoen kyläyhdistyksen puheenjohtaja Terhi Holopainen ja sihteeri Maija Nuutinen. Talkootunneista ja talkoolaisista pidettiin kirjaa, ja työvaiheita dokumentoitiin aktiivisesti valokuvaamalla. Mikäli virallinen talkoolista ei ollut aina työmaalla käytettävissä, kirjaamista täydennettiin WhatsApp-ryhmän avulla.
Hankkeen taloushallintoa varten yhdistys palkkasi kirjanpitäjä Mari Nevalaisen vastaamaan kulujen dokumentoinnista ja talousraportoinnista. Järjestelmällinen seuranta mahdollisti hankkeen etenemisen arvioinnin ja reagoinnin muutoksiin oikea-aikaisesti.
Kalusteiden ja varusteiden hankintaan liittyen haettiin lisäksi muutos talkootyön kirjaamiseen. Talkootyölistaan esitettiin sisällytettäväksi 60 tuntia kalusteiden kokoamiseen ja asennukseen liittyvää talkootyötä. Hankittavia kaappeja ja kalusteita on useita, ja ne edellyttävät kokoamista sekä paikoilleen asennusta.

Toteutus ja riskit
Hankkeen keskeisin riski liittyi talkootyön aikataulujen yhteensovittamiseen. Kyläläiset ja muut osallistujat osoittivat kuitenkin hyvää sitoutumista ja joustavuutta, eikä tämä riski realisoitunut hanketta merkittävästi viivästyttävällä tavalla. Sääolosuhteet, erityisesti talvi ja pakkaset, hidastivat osaa työvaiheista, mutta viivästykset pystyttiin hallitsemaan aikataulumuutoksilla ja myönnetyillä lisäajoilla.
Hankkeen loppuvaiheessa viimeiset varat kohdennettiin muutoshakemuksen mukaisesti kalusteiden hankintaan. Kalusteiden toimituksiin ja laskutusjärjestelyihin liittyi jonkin verran viiveitä, mutta ne eivät vaarantaneet hankkeen kokonaisonnistumista. Kokonaisuutena hanke eteni jokseenkin hallitusti ja saavutti sille asetetut tavoitteet.

Resultat

Venejoen kylätalohankkeen keskeisin tulos on Venejoen kylälle ja ympäröiville pohjoisille kylille syntynyt uusi, ympärivuotiseen käyttöön soveltuva kokoontumis- ja toimintatila. Kylätalo on konkreettinen ja pysyvä parannus alueen toimintaympäristöön, sillä ennen hanketta Venejoella ei ollut lainkaan sisätilaa, jossa kyläläiset voisivat kokoontua säännöllisesti, järjestää tapahtumia tai harjoittaa yhdistystoimintaa sääolosuhteista riippumatta. Tämä on merkittävä muutos kylän arkeen ja mahdollistaa uudenlaisen toiminnan suunnittelun ja toteutuksen.
Rakennuksen siirtäminen, kunnostaminen ja varustelu toteutettiin suunnitellusti, ja hanke eteni kokonaisuutena hallitusti. Talkootyö oli keskeinen osa hankkeen toteutusta ja tuloksia. Kyläläiset osallistuivat laajasti purku-, raivaus-, kunnostus- ja viimeistelytöihin. Tämä ei ainoastaan pienentänyt hankkeen kustannuksia, vaan lisäsi myös yhteisöllisyyttä ja osallisuuden tunnetta jo hankkeen toteutusvaiheessa. Talkootyö sitoutti kyläläisiä kylätaloon ja loi vahvan pohjan sen tulevalle käytölle.
Hankkeen aikana kyläläisten välinen yhteistyö vahvistui ja uusia toimijoita saatiin mukaan kyläyhdistyksen toimintaan. Erityisesti hankkeen näkyvyys ja avoin tiedottaminen lisäsivät kiinnostusta kylän yhteisiin asioihin. Hankkeen valmisteluun ja toteutukseen liittyvät keskustelut kyläilloissa ja kyläyhdistyksen kokouksissa loivat avoimen vuorovaikutuksen mallin, joka tukee kylän kehittämistä myös tulevaisuudessa.
Hankkeen tulokset ulottuvat Venejoen kylää laajemmalle alueelle. Kylätalo on tarkoitettu myös Varparannan, Romppalan ja Rantakylän asukkaiden käyttöön, ja sitä voidaan hyödyntää yhteisissä tapahtumissa ja kylien välisessä yhteistyössä. Näissä kylissä toimii aktiivisia yhdistyksiä, ja kylätalon nähdään täydentävän alueen olemassa olevaa toimintaverkostoa. Yhteinen kokoontumistila tukee kylien välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa suurempien tapahtumien järjestämisen yhteistyössä. Tämä madaltaa osallistumiskynnystä erityisesti iäkkäämmille kyläläisille ja niille, joilla ei ole mahdollisuutta liikkua pitkiä matkoja.
Kesäaikaan kylätalon merkitys korostuu entisestään mökkiläisten ja vapaa-ajan asukkaiden myötä. Kaikki pohjoiset kylät rajautuvat Höytiäiseen, ja kesäisin alueen väkimäärä kasvaa merkittävästi. Monet mökkiläiset ovat alun perin alueelta lähtöisin olevia henkilöitä, joilla on vahva tunneside seutuun. Kylätalo tarjoaa heille luontevan paikan osallistua kylän toimintaan ja ylläpitää yhteyttä paikallisyhteisöön.
Hankkeen toisena tuloksena kylälle on syntynyt myös asianmukaiset säilytystilat kylän yhteiselle välineistölle. Aiemmin tapahtuma- ja talkootoiminnassa käytettyjä tarvikkeita jouduttiin säilyttämään hajautetusti asukkaiden nurkissa, mikä vaikeutti niiden käyttöä ja huoltoa. Nyt välineistö on keskitetty kylätalolle, mikä tehostaa toimintaa ja helpottaa tapahtumien järjestämistä.
Kalusteiden ja varustelun hankinta täydentää hankkeen tuloksia. Sisä- ja ulkokalusteet, säilytysratkaisut sekä energia- ja lämmitysratkaisut mahdollistavat monipuolisen käytön eri vuodenaikoina. Aggregaatti ja kaasulaitteet lisäävät toimintavarmuutta erityisesti tapahtumissa ja poikkeustilanteissa.
Kokonaisuutena hankkeen tulokset vastaavat hyvin asetettuja tavoitteita. Venejoen kylälle on syntynyt pysyvä, toimiva ja yhteisöllisyyttä tukeva kokoontumispaikka, joka palvelee laajaa käyttäjäjoukkoa ja luo edellytykset aktiiviselle kylätoiminnalle pitkälle tulevaisuuteen.

Effekter och framtidsplaner

Venejoen kylätalohankkeen vaikutukset kohdistuvat sekä kylän fyysiseen toimintaympäristöön että sosiaaliseen ja yhteisölliseen hyvinvointiin. Kylätalon valmistuminen parantaa merkittävästi Venejoen kylän vetovoimaa ja elinvoimaisuutta erityisesti pienen kylän näkökulmasta. Ympärivuotinen kokoontumistila tukee kylän säilymistä elävänä ja toimivana myös tulevaisuudessa.
Keskeinen vaikutus on yhteisöllisyyden vahvistuminen. Kokoontumistilan puute on aiemmin rajoittanut kyläläisten mahdollisuuksia tavata toisiaan säännöllisesti ja järjestää yhteistä toimintaa. Kylätalon myötä kyläläisten kohtaamiset lisääntyvät, mikä vähentää yksinäisyyttä ja tukee sosiaalista hyvinvointia erityisesti ikääntyneiden asukkaiden keskuudessa. Samalla tila tarjoaa lapsille ja nuorille mahdollisuuksia osallistua kylän toimintaan ja kokea olevansa osa yhteisöä.
Hankkeen vaikutusalue on laaja. Venejoen noin 60 vakituisen asukkaan lisäksi kylätalo palvelee ympäröivien kylien asukkaita, mökkiläisiä sekä muita alueella liikkuvia. Hyödynsaajien määrä nousee yli tuhannen henkilön, mikä tekee hankkeesta merkittävän koko pohjoisen Höytiäisen alueen kannalta. Kylätalo toimii alueellisena kohtaamispaikkana ja tukee kylien välistä yhteistyötä.
Pitkällä aikavälillä kylätalon odotetaan tukevan myös alueen houkuttelevuutta uusille asukkaille ja nuoremmille sukupolville. Toimiva kyläyhteisö ja käytettävissä olevat yhteiset tilat ovat tärkeitä tekijöitä asuinpaikan valinnassa. Kylätalo viestii aktiivisesta ja elinvoimaisesta kylästä, jossa yhteisöllisyys on arvostettua.
Venejoen kyläyhdistys vastaa kylätalon ylläpidosta, huolloista ja kiinteistön kuluista. Ylläpitoa varten laaditaan erillinen suunnitelma, jossa määritellään vastuut, käyttöehdot ja kylätalon säännöt kaikille käyttäjille. Kylätalon ylläpitokustannukset sisällytetään kyläyhdistyksen vuosittaiseen talousarvioon, mikä varmistaa toiminnan taloudellisen kestävyyden.
Jatkossa kylätalolla tullaan järjestämään säännöllisiä kyläiltoja, yhdistyksen kokouksia, talkoita ja erilaisia tapahtumia. Lisäksi tilaa voidaan käyttää yhteistyössä muiden kylien ja yhdistysten kanssa. Kyläyhdistys kehittää toimintaa käyttäjien tarpeiden ja kokemusten pohjalta, ja kylätalon käyttöä arvioidaan säännöllisesti.
Kylätalo luo myös mahdollisuuksia uusille hankkeille ja kehittämistoimille. Tulevaisuudessa voidaan harkita esimerkiksi tapahtumien laajentamista, palveluiden kokeiluja tai muita yhteisöllisiä kehittämishankkeita, jotka hyödyntävät kylätalon tarjoamaa infrastruktuuria.
Yhteenvetona voidaan todeta, että Venejoen kylätalohanke on luonut kestävän perustan kylän ja ympäröivän alueen yhteisölliselle toiminnalle. Hankkeen vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja tukevat Venejoen kylän elinvoimaa, hyvinvointia ja houkuttelevuutta myös tuleville sukupolville.