Kyläväärtit

Sammanfattning av projektet

Kyläväärtit-hankkeen tavoitteena oli edistää kylien suunnitelmallista, kestävää ja kahdeksan vuodenajat huomioivaa kehittämistä tukemalla yhdistystoimintaa, innostamalla uusia toimijoita ja nuoria mukaan asuinalueiden kehittämistyöhön sekä kannustamalla etsimään ratkaisuja kylien elinmahdollisuuksien lisäämiseen, kuten palveluiden saatavuuteen, lasten ja nuorten palvelutarpeisiin, vähähiiliseen elämäntapaan ja ilmastonmuutoksen mukanaan tuomaan elinympäristön muutokseen.
Kyläväärtit-hankkeen järjestämillä tilaisuuksilla tavoitettiin 560 henkilöä. Alueen kylissä järjestettiin 21 kpl aktivointi- ja muuta työpajaa, joihin osallistui 380 henkilöä. Alueen kyläyhdistysten osaamista vahvistettiin yhdistyskoulutuksilla ja muilla tilaisuuksilla, joihin osallistui 125 henkilöä. Kylien toimintaa tuettiin myös tutustumismatkoilla, jotka mahdollistivat uusien ideoiden siirtymistä käytäntöön. Kylien talkootyön arvoa nostettiin tekemällä aiheesta video. Kyliin toteutettiin kyläsuunnitelmia, kylien turvallisuussuunnitelmia ja materiaaleja sellaisten tekemiseen omatoimisesti, älykäs kyläsuunnitelmapohja. Kylissä kartoitettiin alueiden haasteita ja etsittiin niihin ratkaisuja.

Toteutus

AKTIVOINTITYÖPAJAT
Hankkeessa järjestettiin 11 aktivointityöpajaa, joihin osallistui 138 henkilöä. Työpajoissa tunnistettiin haasteita ja mietittiin niihin ratkaisuja. Työpajojen tuloksista tehtiin yhteenveto, jossa vastattiin myös tilaisuudessa esitettyihin kysymyksiin. Lopuksi tilaisuuksissa sovittiin tulevista askelmerkeistä kylän kehittämisessä.
Työpajat pidettiin seuraavissa kylissä:
- Järvikylät
- Unarin-Luusua, tuloksena hanke
- Syväjärvi, kyläsuunnitelma ja turvallisuussuunnitelma
- Kukasjärvi, kyläsuunnitelma
- Lokka
- Siurunmaa
- Madetkoski, tuloksena hanke sekä kylä- ja turvallisuussuunnitelma
- Kaamanen, tuloksena hanke
- Inarin kirkonkylä, kartoitus yhteisen kokoontumistilan tarpeesta ja kylätalotyöryhmä
- Karingasniemi, aloitti kehittämissuunnittelun
- Saunavaara, aktivoitiin kylää, luotiin hankesuunnitelma (ei lopulta edennyt) ja kyläsuunnitelma
- Martti, aktivoitiin hanke, uusi yhdistys ja tehtiin kyläsuunnitelma
- Salmivaara
- Sassali, hankesuunnitelman laatiminen (ei edennyt)
- Puolakkavaara
- Hautaniemi, tuloksena hanke
- Vuojärvi, hankesuunnittelun aloitus ja ohjaus toisen hankkeen työpajoihin
- Sikovuono, hankesuunnitelma (ei edennyt rahoitukseen asti)
- Raajärvi, kyläyhdistyksen perustamisessa avustaminen

INARIN KIRKONKYLÄ - yhdistysaktivointi ja opintomatka
Alueen kyläväärti auttoi kyläyhdistystä innostamalla uusia aktiiveja mukaan yhdistystoimintaan. Kyläyhdistyksen toiminta on elpynyt ja yhdistys on aloittanut yhteisöllisyyden rakentamisen järjestämällä säännöllisesti tapahtumia ja jatkaa tilan etsimistä.
Inarin kylästä tehtiin kaksi tutustumismatkaa kylätaloihin. Utsjoen kylätalolla Giisassa käytiin 7.6.25 ja Koppelon kylätalolla 11.6.25. Tavoitteena oli selvittää erilaisia rahoitus- ja perustamisratkaisuja Inariin suunniteltavalle yhteisölliselle tilalle.

MARTTI - yhdistysaktivointi ja opintomatka
Alueen kyläväärti selvitti mahdollisuuksia vanhan kyläyhdistyksen elvyttämiseen ja sen käydessä vaikeaksi avusti uuden kyläyhdistyksen perustamisessa. Uuden kyläyhdistyksen tukemiseksi Martissa järjestettiin aktivointityöpaja 24.2.25, tilaisuuden päätteeksi kokousväki perusti uuden kyläyhdistyksen. Työpajassa ilmeni, että kylän tärkeimmät kehityskohteet, joihin voi hakea Leader-rahoitusta ovat sydäniskuri ja yhteisöllinen tila, lisäksi kylässä innostuttiin maisemanhoitotyöstä. Kyläväärtin vahvalla tuella kylässä haettiin ja saatiin Helmi-rahoitus maisemanhoitohankkeeseen, jossa ennallistetaan maakunnallisesti arvokas Isosaari.
Yhteisöllistä tilaa varten väärti on auttanut selvittämään mahdollisuutta ostaa, vuokrata tai rakentaa kokonaan uusi rakennus. Kylä päätyi hakemaan rahoitusta kyläkotaan. Sydäniskurin osalta Savukosken kunta aloitti hankkeen, jossa hankittiin iskurit useampaan kylään kerralla. Kyläväärti avusti hankkeessa mm. kartoittamalla kyliä, tekemällä tarjouspyyntöjä ja aloittamalla hankesuunnitelman kirjoittamisen.
Martista järjestettiin tutustumismatka Kemijärven Joutsijärvelle ja Pudasjärvelle Sarakylään avoimien kylien päivänä 14.6.25. Tavoitteena oli nähdä erilaisia kylätaloja ja niissä järjestettyä toimintaa sekä sen edellytyksiä.

Muut tilaisuudet ja kehittämistyö
Hanke osallistui Järvikylien vesistönkunnostusyhdistyksen perustamiseen.
Kyläväärtit-hanketta on esitelty Kemijärvellä Leader-infotilaisuudessa 22.4.24, Kostamossa kyläkokouksessa 5.5.24 ja Sodankylän kunnan järjestämässä kylien illassa 13.5.24.
Madetkosken huussihankkeen esittely kylätoimintapäivillä Äkäslompolossa 28.9.25 ja Koko kylän ympäristötekoja – Ideoita ja esimerkkejä kylien ympäristöhankkeista -tilaisuudessa Rovaniemellä 8.10.25. Lisäksi huussihanketta ja kylän muuta toimintaa esiteltiin Sodankylän kunnan matkailuväelle Madetkosken kyläkodalla 22.10.25.
Kyläyhdistyksille suunnattu Vauhtia varainhankintaan! -tilaisuus 13.5.25. Tavoitteena oli tuoda esille keinoja varainhankintaan.
Hankkeessa järjestettiin yhdistysklinikka Sallassa 24.10.25 yhteistyössä Save Salla -hankkeen ja Lappilaiset kylät ry:n kanssa. Lisäksi järjestettiin nettisivuklinikka Sodankylässä 11.11.25 yhteistyössä Järjestökeskus Kitisen ja Yhdistysavainpalvelun tuottajan, Vitec Avoine Oy:n kanssa. Nettisivuklinikan jatkotoimenpiteenä tarjottiin yksilöohjausta osallistujakylille, tämän myötä saatiin julkaistua nettisivut neljälle kylälle.
Turvaa ja valmiutta Kemijärvelle -älykäskylä yhteistyöhanke
Itä-Lapin kyläväärti osallistui Kemijärven kaupungin turvallisuushankkeen suunnitteluun. Hanketta valmisteltiin yhdessä kaupungin ja kylien kanssa. Suunnittelua tehtiin yhteisissä kyläilloissa. Hankkeeseen sitoutettiin mukaan Kemijärven Vapaaehtoinen Palokunta r.y., Suomen Punainen Risti Lapin piiri, Suomen Punainen Risti Kemijärven osasto sekä 11 kyläyhdistystä/muuta toimijaa. Hanke sai myönteisen rahoituspäätöksen 12.9.25. Hankkeessa huomioidaan erityisesti ikääntyvän väestön tarpeet kylien turvallisuussuunnitelmien laadinnassa.
Savukosken kunnalle esitys väliaikaisrahoituksesta
Savukoski on ainoa kunta Leader Pohjoisin Lappi ry:n alueella, joka ei myönnä väliaikaisrahoitusta yhdistyksille Leader-hankkeiden toteutuksen helpottamiseksi. Alueen kyläväärti teki Savukosken kunnanhallitukselle esityksen väliaikaisrahoituksen myöntämisestä. Kunnalle toimitettiin pyynnöstä tietoa muiden kuntien toimintamalleista.

Turvallisuustyöpajat Itä-Lapissa
Hanke suunnitteli ja testasi Pelkosenniemen kunnan alueelle yhteistyössä maaseutuviranomaisen ja kunnan kanssa sitä, miten kylien omaehtoista varautumista häiriö- ja kriisitilanteissa voidaan vahvistaa, miten kylien ja kunnan turvallisuussuunnittelu voidaan yhdistää sekä yhteensovitettiin harjoituksella kokonaisuuteen myös maataloudenvalmiusryhmä. Hankkeessa valmisteltiin Suomen kylien kyläturvallisuuskartoituksen pohjalta laajempi asiakirja, jolla selvitetään kylän resurssit ja osaaminen mahdollisia häiriö- ja kriisitilanteita varten. Pelkosenniemen kylät jaettiin kyläalueisiin ja jokaiselle kyläalueelle järjestettiin turvallisuustilaisuus yhteistyössä kunnan ja maaseutuasiamiehen kanssa. Tilaisuuksien tavoitteena oli saada jokaiselle kylälle alustava turvallisuussuunnitelma. Työtä jatkettiin kyläalueille järjestettävillä turvallisuusharjoituksilla. Samalla koostettiin yksi yhteinen turvallisuuteen ja varautumiseen liittyvä investointi- ja kehittämishanke.
• Pelkosenniemi, Kairala, Luiro-. Aapajärvi kylät 21.5.25, työpaja 20hlö
• Pelkosenniemi, Pelkosenniemen kirkonkylä, Perälä, Vasaniemi 30.9.25, työpaja 29hlö
• Pelkosenniemi, Saukkoaavan kylä 1.10.25, työpaja 9hlö
• Pelkosenniemi, Luiro, Aapajärvi, Kairala, Härkäjoki 9.10.25 työpaja 22 hlö
• Arvospuolen, Pelkosenniemen kirkonkylän, Saukkoaavan, Suvannon, Saunavaaran ja Pyhä 4.12. Turvallisuusharjoitus yhteistyössä maataloudenvalmiusryhmän kanssa 25hlö

Yhdistyskoulutus
Hanke järjesti keväällä 2025 yhdistyskoulutusten sarjan. Koulutuksiin osallistui yhteensä 125 henkilöä. Yhdistyskoulutukset järjestettiin etätilaisuuksina Teamsissa, millä taattiin samanarvoinen osallistumismahdollisuus koko seitsemän kuntaa käsittävältä toiminta-alueelta.
• Yhdistystoiminnan tarkoitus ke 29.1.25 klo 17.30–20
• Hallitus & kokoukset to 6.2.25 klo 18–20
• Asiakirjat to 20.2.25 klo 18–20
• Google Drive, alkeet ke 19.3.25 klo 17.30–20
• Canva, alkeet ke 26.3.25 klo 17.30–20
• Taloushallinto ke 7.5.25 klo 18–21
Leaderin kotisivuille jäi käyttöön koulutuksen materiaaleja, joihin saatiin julkaisulupa.

Nuorisoväärtit
Hankkeen tilaisuuksien ohessa etsittiin kyliin nuorisoyhteyshenkilöitä, nuorisoväärtejä. Nuorisoväärtien oli tarkoitus olla kyliensä nuorten tukena ja äänitorvena kylien kehittämistyössä sekä auttaa nuoria esim. NuorisoLeader-rahoitusten hakemisessa, yhdistysten perustamisessa, jne. Nuorisoväärteille pidettiin perehdytystilaisuus ma 3.2.25.

Kylät nuorille! -kysely
Hankkeessa toteutettiin nuorille suunnattu digitaalinen kysely keväällä 2025. Linkkiä kyselyyn jaettiin sosiaalisessa mediassa Leaderin ja NuorisoLeaderin kanavilla, kyselystä tulostettiin QR-koodilla varustettuja julisteita nuorisotiloihin. Lisäksi otettiin yhteyttä alueen kouluihin, jotta siellä voitaisiin antaa oppilaille ohjattu hetki kyselyn täyttämiseen tai lähettää kysely Wilma-viestinä oppilaille tai koteihin. Osa kouluista toteutti kyselyn ja parhaiten vastauksia saatiin sellaisesta koulusta, jossa oppilaat täyttivät kyselyn oppitunnilla.
Kyselyn tulosten perusteella valittiin koulu, jossa toteutettiin työpaja tarkempien kehitysideoiden saamiseksi. Lisäksi tuloksista tuotettiin kooste, joka toimitettiin kunkin alueen kuntien nuorisotyöntekijöille sekä kyläyhdistyksille.

Nuorisotyöpaja
Sodankylässä Syväjärvellä Järvikylien koululla järjestettiin 27.5.25 työpaja, jossa lapset ja nuoret keksivät ideoita miten omalla kylällä voisi viihtyä paremmin. Tilaisuuden tarkoituksena oli saada nuorilta ideoita oman kotiseudun kehittämiseen ja samalla innostaa heitä Nuoriso-Leader-rahoituksen hakemiseen.
Tilaisuudessa oli paikalla 24 nuorta. Lisäksi paikalla oli paikallisesta kyläseurasta 3 henkilöä avustamassa ja tukemassa nuoria.
Tilaisuuden ja muun innostamistyön tuloksena Järvikylillä kolmen naapurikylän, Riipin, Syväjärven ja Sassalin kyläyhdistykset aktivoituivat tukemaan alueen nuoria NuorisoLeader-projektien maksuliikenteessä tarjoamalla jatkossa yhdistyksen tilin käytettäväksi rahoitusta varten. Syväjärven lisäksi myös kaksi muuta alueen kyläyhdistystä aktivoituivat tarjoamaan tulevaisuudessa varastointitilat NuorisoLeader-tuella hankituille välineille.

NuorisoLeader-työpaja Riipissä
Jatkotoimenpiteenä alueen nuorille järjestettiin Riipissä 27.6.25 NuorisoLeader-työpaja. Tilaisuudessa oli 6 nuorta. Lisäksi Riipin ja Sassalin kyläyhdistysten edustajat avustivat kyläväärtin kanssa nuoria avustushakemuksen täyttämisessä.
Tavoitteena oli auttaa nuoria täyttämään NuorisoLeader-tukihakemus joko aiemmassa työpajassa esille tulleeseen ideaan tai tilaisuudessa ilmenneeseen uuteen ideaan. Työpajan tuloksena nuoret hakivat rahoituksen vesitrampoliiniin Hopeapohjalammelle Riipin kylän läheisyyteen.

Resultat

Syntyneet hankkeet
Kaamasen kylä Inarissa on suunnitelmien mukaisesti haettu hankerahoitusta luontopolkuun ja kylttiin ja siihen on saatu myönteinen päätös.

Madetkosken kylä Sodankylässä haki ja sai Leaderilta rahoituksen isoon esteettömään biokäymälään, joka kestää kasvavan matkailupaineen kyläkodan alueella. Hanke edistää asukkaiden osallistumista kylän tilaisuuksiin ja säästää luontoa tarjotessaan matkailijoille käymälän.

Martin maisemanhoito, sydäniskuri ja yhteisöllinen tila
Sydäniskuri tulee Martin lisäksi useampaan kylään Savukosken kunnan hallinnoimalla hankkeella, jota alueen kyläväärti oli työpanoksellaan edesauttamassa.
Martissa haettiin ja saatiin ELY-keskukselta Helmi-rahoitus hankkeeseen, jossa ennallistetaan kyläyhdistyksen toimesta maakunnallisesti arvokas Isosaari. Hanke on kylän ensimmäinen yhteisöllisesti toteutettu toimenpide, ja sen aikana kyläläiset pääsivät tutustumaan toisiinsa, samalla kyläyhdistykselle kertyi pääomaa, mikä helpottaa yhdistystoiminnan jatkamista.
Marttiin ollaan paraikaa aloittamassa hanketta yhteisöllisen tilan saamiseksi. Kartoitustyö on tehty ja rahoitushakemusta kirjataan parhaillaan.

Unarin kylätalon remontti
Unarin kyläseura Sodankylässä on hakenut ja saanut Leaderilta rahoitusta kylätalon remonttiin.

Turvaa ja valmiutta Kemijärvelle! älykäskylä yhteistyöhanke
Kemijärven kaupunki haki ja sai rahoituksen aiemmin mainittuun turvallisuushankkeeseen. Hankkeen aikana kylien kylä- ja turvallisuussuunnitelman tekoprosessi suunnitellaan ja pilotoidaan Kemijärven alueella ja siitä saatavat tulokset ovat hyödynnettävissä laajemminkin koko Itä-Lapin alueella.

Mahdolliset tulevat hankkeet
Koska kylien kehittämistyö on hidasta ja kylien resurssit ovat monesti vähäiset, on kylistä tullut ilmi useita hankeideoita, joita ei ole vielä toteutettu, mutta niillä on mahdollisuus edetä konkretiaksi. Tällaisia hankkeita ovat mm. Vuojärven kylätalon inva-WC, Kieringin veneenlaskupaikka, Inarin radio, Puolakkavaaran kylätaloremontti, Siurunmaan maisemanhoito, Saunavaaran tulistelupaikka, Partakon kyläkota/mökki, Inarin yhteisöllinen tila.

Kyläyhdistykset
Marttiin Savukoskelle perustettiin kyläyhdistys kyläväärtin runsaalla myötävaikutuksella. Myös Sodankylän Kukasjärvelle perustettiin hankkeen aikana kyläyhdistys, jonka alkumetreillä kyläväärtit-hanke avusti toiminnan käynnistämisessä sekä suunnitelmallisen toiminnan aloittamisessa.
Inarin kirkonkylän kyläyhdistyksen toiminta oli hiipunut. Kylässä järjestettyjen kylätalotilaisuuksien vaikutuksesta yhdistyksen hallitukseen ilmoittautui uusia toimijoita, minkä vuoksi kylätoiminta virkistyi merkittävästi. Toimiva kyläyhdistys pystyy jatkamaan kylätalohaaveen edistämistä ja lisätä yhteisöllisyyttä.

Kyläsuunnitelmat, kyläturvallisuussuunnitelmat sekä nettisivut
Hankkeen aikana toteutettiin kyläsuunnitelmat neljälle kylälle sekä kyläturvallisuussuunnitelmat Pelkosenniemen alueen kylissä. Hankkeessa tehty turvallisuussuunnitelmapohja jää alueen toimijoiden hyödynnettäväksi. Lisäksi hankkeessa tuotettiin nettisivut neljälle kylälle työpajan ja yksilöohjauksen avulla.

Nuoret
Kylät nuorille! -kyselyn tuloksista tuotettu kooste on kunkin alueen kuntien nuorisotyön ja kyläyhdistysten käytettävissä.
Hankkeen aikana tuotettiin esite, video, kynät, vihko, älykäs kyläsuunnitelmapohja, kyläturvallisuussuunnitelman pohja, materiaalia yhdistysten tietopankkiin.

Video
Hankkeessa tuotettiin video, jonka tavoitteena oli tuoda kylien talkootyön arvoa esille. Alun perin mukaan oli tarkoitus tulla videomateriaalia Kersilön, Martin ja Madetkosken talkoista. Ajatuksena oli, että osa materiaalista olisi kylien itsensä ja osa ammattilaisen kuvaamaa. Videolla esitetään vastakkainasetteluna, kuinka kaupunkilaiset voivat viettää vapaa-aikaa valmiissa puitteissa, kun maaseudulla kyläläiset joutuvat ensin järjestämään talkoita saadakseen samankaltaisia puitteita. Kylistä saatu videomateriaali ohjasi hiukan videon asetelmaa ja asetti raameja materiaalin käyttömahdollisuuksille. Lopullisessa versiossa oleva talkootyö onkin lopulta kuvattu Madetkoskella huussitalkoista.

Esite
Hankkeessa toteutettiin esite yhdessä TR5-tiedotuskampanjan kanssa. Esite sisältää tietoa yleishyödyllisistä rahoituksista ja esimerkkejä onnistuneista hankkeista. Tavoitteena oli tuottaa kansantajuista sisältöä, joka hanketiedon jakamisen lisäksi kannustaisi ja madaltaisi kynnystä hankerahoituksen hakemiseen Leaderilta.
Tavoitteena oli luoda sellainen esite, josta jää pitkäaikainen hyöty paikallisen Leader-toiminnan tueksi. Tämän vuoksi esite on A5-kokoiseksi vihoksi taitettu A4-paperi, sen voi nitoa TR5-tiedotuskampanjassa hankitulla vihkonitojalla.
Vihkoa voi tulostaa tarpeellisen määrän kuhunkin tilaisuuteen, ne eivät siis lopu kesken kuten muuten kävisi painoksen loputtua. Lisäksi vihon taittotyö suunniteltiin Canvaan sopivaksi, mikä mahdollistaa esitteen päivittämisen tulevaisuudessa. Vihon sisältö ei siis vanhene Kyläväärtit-hankkeen päätyttyä, kuten printtituotteille usein käy.

Älykäs kyläsuunnitelmapohja
Hankkeen erityistavoitteena oli edistää Älykkäät kylät yhteistyöhankkeiden syntymistä Leader Pohjoisin Lappi ry:n alueelle. Älykkäät kylät ovat Euroopan komission huhtikuussa 2017 käynnistämä aloite. Ohjelmakaudella 2023–2027 on mahdollista hakea rahoitusta Älykäskylä hankkeen valmisteluun ja Älykäskylä -yhteistyöhankkeisiin. Hankkeille ei ole asetettu selkeitä raameja, mutta tavoite on kylien kehittäminen suunnitelmallisesti innovatiivisia ratkaisuja ja paikallisia resursseja hyödyntäen. Älykäskylä hankkeilla haetaan uusia ratkaisuja maaseudun kehittämistyöhön ja olennaista on eri toimijoiden yhteistyö.

Älykäskylä yhteistyöhankkeet ovat uusi hankemuoto ja hankkeiden suunnittelun käynnistyminen etenee hitaasti. Kylien tarpeet ovat usein selkeitä ja konkreettisia, eivätkä vastaa Älykäskylä yhteistyöhankemuodon tavoitteisiin. Hankeaikana lisättiin tietoutta rahoitusmahdollisuudesta ja laadittiin Älykäs kyläsuunnitelmapohja, jonka tavoitteena on herättää kyliä miettimään laajemmin kehittämismahdollisuuksia. Kyläsuunnitelmapohjaan nostettiin sellaisia teemoja, jotka tukevat Älykkäät kylät aloitetta. Laadittu kyläsuunnitelmapohja on kylien hyödynnettävissä.

Kynät ja muistiinpanovihko
Hankkeessa painatettiin yhteistyössä Ytyä yrittäjyyteen – nuoret voimavaraksi -hankkeen kanssa erilaisissa tilaisuuksissa jaettavaksi sopiva vihko. Vihon sisäsivut ovat tyhjät muistiinpanoja varten, sisäkansiin koostettiin tietoa Leader-rahoituksen mahdollisuuksista. Lisäksi tilaisuuksiin jaettavaksi tilattiin kuulakärkikyniä Kyläväärtit-painatuksella.

Effekter och framtidsplaner

Kyläväärtit-hankkeen toiminta-alueella on nähtävissä, että kylät tarvitsevat apua ja tukea alueidensa kehittämiseen. Kyläväärtitoiminnalla on saatu edistettyä useiden kylien yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa sekä vahvistettua suunnitelmallista kehittämistä ja yhdistystoimintaa.

Pidemmän aikavälin vaikutukset
Hanke on vahvistanut yhdistystoimintaa monissa kylissä, erityisesti perustetut uudet kyläyhdistykset Kukasrantaan ja Marttiin vaikuttavat positiivisesti alueiden kehittymiseen pitkään myös tulevaisuudessa. Samaten virkistynyt kylätoiminta Inarin kylässä ja Siurunmaalla voi vaikuttaa kauan.

Hankkeen vaikutuksesta alkaneiden ja toteutuneiden kylien omien hankkeiden tulokset, yhdistyskoulutuksista saadut opit, verkostot ja nettisivut jäävät hyödyntämään alueita pitkäksi aikaa.

Hankkeen tulosten hyödyntäminen hankeajan päättymisen jälkeen
Nuorisokyselyn tuloksista koostettuja raportteja voidaan hyödyntää kunnissa ja kylien toimijoiden kesken hankeajan päätyttyäkin. Kylätasolla hankkeen tuella laaditut kyläsuunnitelmat ja kylien turvallisuussuunnitelmat tukevat kylien suunnitelmallista toimintaa vielä vuosien ajan.

Hankkeessa etsittiin ja tuotettiin kylien tueksi monia materiaaleja, jotka jäävät Leader Pohjoisin Lappi ry:n internetsivustolle kylien käyttöön. Tällaisia materiaaleja ovat mm. jäsenrekisterin mallipohja, kokousasiakirjat, kyläsuunnitelman pohja, laskupohja viitenumeroilla, tietosuojaselosteen malli ja ohjeet sääntömuutoksen tekemiselle sekä älykäs kyläsuunnitelmapohja ja kyläturvallisuussuunnitelman materiaali.

Hankkeessa osin suunniteltu ja tuotettu yleishyödyllisten tukien esite on aina ajankohtainen, sen painos ei lopu kesken, eikä sitä jää yli. Esite ei vanhene, sillä sitä voi päivittää tarpeen mukaan ja tulostaa Leader Pohjoisin Lappi ry:n toimistolla sopivia eriä. Tämä säästää luontoa, kun ei tarvitse ottaa isoja painoksia esitteistä, joissa informaatio saattaa vanheta ennen painoksen loppumista. Esitteet eivät myöskään lopu kesken, sillä niitä voi tulostaa aina lisää sitä mukaa kun niitä kuluu.

Esitykset jatkotoimenpiteiksi
Hankkeen aikana on havaittu, että vastaavalle kylien aktivointihankkeelle on tarvetta jatkossakin. Kylätoiminta on usein yhdistyspohjaista, minkä vuoksi vastuuhenkilöt vaihtuvat aika-ajoin. Vastuuhenkilöille kertynyt tieto ja kokemus kylien kehittämistyöstä katoaa helposti vastuun siirtyessä uudelle henkilölle. Kylissä väki ikääntyy ja vähenee, jolloin kylätoiminnan ylläpito jää yhä harvempien vastuulle ja aikaa kylien hankkeille jää entistä vähemmän.

Kylien kehitystyö ja aktiiviset toimijat
Koska yhdistyspohjainen kylätoiminta on demokraattista ja tapahtuu kyläaktiivien vapaa-ajalla, vie päätöksenteko aikaa. Usein ulkopuolisen järjestämä kylän kehittämistilaisuus tuo esiin uusia ideoita ja luo uutta intoa uusien ja vanhojen ideoiden toteuttamiseen. Hankkeen myötä on havaittu, että kylissä tarvitaan tukea mm. yhdistystoiminnassa, IT-taidoissa, uusien kyläaktiivien houkuttelemisessa ja kehitystilaisuuksien järjestämisessä. Usein ulkopuolista kehitysapua tarvitsevat eniten sellaiset kylät, joita on vaikea tavoittaa tai saada osallistumaan tilaisuuksiin.
Vastaavia kylien aktivointihankkeita tarvitaan myös jatkossa, jotta harvaan asutun alueen kylät saisivat tukea kotiseutunsa kehittämiseen. Väestön ikääntyessä ja vähetessä tuen tarve on kasvava.

Lapin kylät ja matkailu
Lapin pitkät etäisyydet ja keliolosuhteet tulevat useille matkailijoille yllätyksenä. Kunta- ja matkailukeskusten ulkopuolella on hyvin vähän palveluita, eikä levähdyspaikoilla ole enää käymälöitä tai roska-astioita. Kesäisen omatoimimatkailun lisääntyessä, myös matkailun haitat kylissä lisääntyvät.

Matkailu aiheuttaa kyliin haittoja, mutta kylät ovat harvoin kuitenkaan matkailusta saatavien tulojen kohteena. Haittoja kohdistuu useimmiten sellaisille kylille, jotka sijaitsevat isojen kulkureittien kupeessa. Haittoja ovat mm. roskat ja käymäläjätteet luonnossa, lisääntynyt liikenne, turisti pulassa -ilmiö, matkailijoiden erilaiset käytöskoodit esim. metsästystilanteissa, asuntopula, nousevat hinnat, jne. Kylille koituu usein ylimääräistä talkootyötä tai kustannuksia haittojen vuoksi. Toisaalta monissa kylissä, suosituimpien matkailijoiden käyttämien kulkureittien ulkopuolella, toivotaan enemmän matkailijoita lisäansion lähteeksi.

Matkailua kehittävien organisaatioiden ja kuntien tulisi kiinnittää enemmän huomiota ja lisätä panostusta matkailun aiheuttamien haittojen vähentämiseen myös kuntakeskusten ja matkailualueiden ulkopuolella, vaikka investointi ei näy suoranaisena matkailun kasvuna, lisää se matkailun sosiaalista hyväksyntää kyläyhteisöissä.
Haja-asutusalueille rakennettavat matkailusta syntyvää kuormitusta vähentävät rakenteet tulisi nähdä tärkeänä osana Lapissa tehtävää ilmasto- ja ympäristötyötä ja niihin tulisi suunnata myös hankerahoitusta.
Sosiaalisen hyväksyttävyyden lisäämiseksi olisi hyvä tukea kyliä myös matkailuun liittyvän liiketoiminnan kehittämisessä. Valtaosalla kylistä on jo valmiiksi olemassa rakenteita, joita voisi pienellä lisätuella hyödyntää matkailuun liittyvässä liiketoiminnassa. Tämä edellyttäisi ulkopuolisen tahon järjestämiä ideointitilaisuuksia, jotta kyläläiset ymmärtäisivät matkailijoiden tarpeet ja näkisivät oman kylänsä potentiaalin tarpeen täyttäjänä.

Yhteisöllinen tila
Aktiivinen kylätoiminta on vaikeaa, jos kylässä ei ole käytettävissä yhteisöllistä tilaa. Toisaalta monet kylät ovat kohdanneet isojakin taloudellisia haasteita ylläpitäessään suuria kylätaloja sähkön ja remontointitarvikkeiden hintojen heilahdeltua rajusti. Kylät, joissa vasta suunnitellaan yhteisöllistä tilaa, etsivät vaihtoehtoja isokokoisille ja isoja kuluja aiheuttaville kylätaloille. Toisaalta etsitään keinoja saada kylätalo kattamaan aiheuttamansa kulut.

Koska kylien väestö pääsääntöisesti vanhentuu ja vähenee, voivat isojen kylätalojen ylläpito ja sen aiheuttamat kulut käydä lopulta ylivoimaisiksi. Pahimmillaan kylätalo vie kyläaktiivien kaikki resurssit. Kylän suunnitellessa kokoontumistilaa on tärkeä kartoittaa kaikki vaihtoehdot ja katsoa myös tulevaisuuteen, jotta kylätaloratkaisu kestää aikaa. Suunnitteluvaiheessa kylän olisi tärkeää saada ulkopuolista apua. Tilan tarve, käyttötarkoitus ja eri vaihtoehtojen vuotuiset ylläpitokulut olisi hyvä kartoittaa hyödyntäen ulkopuolista asiantuntijaa. Suunnitteluvaiheessa olisi tärkeä osallistaa kaikenikäiset kyläläiset, jotta tilassa tulisi huomioitua myös lapset, nuoret ja ikäihmiset.

Älykäs kylä
Älykäs kylä -hankkeiden edistäminen koettiin kylissä haastavaksi. Älykäs kylä teema koetaan vaikeasti ymmärrettäväksi ja liian pitkäksi aikaa sitovaksi. Älykäs kylä -mallia tulisi yksinkertaistaa ja mahdollistaa teeman mukaiset investoinnit myös ilman edeltävää älykäs kylä -yhteistyöhanketta.