Projekt
Investeringsprojekt - 271587

Lanterin tuulimyllyn kunnostus

Vasankarin kyläseura ry

- 14.02.2025

Avslutat

Offentlig projektbeskrivning

Vasankarin kyläseura ry kunnostaa Kalajoen Vasankarissa sijaitsevan vuonna 1860-luvulla rakennetun Lanterin tuulimyllyn. Vanhan tuulimyllyn säilyttäminen on kulttuuriteko: säilyttää alueella vanhaa arkkitehtuuria, lisää ympäristön viihtyisyyttä, luo yhteisöllisyyttä ja kasvattaa vasankarilaista identiteettiä. Vaikutukset: yhteinen tekeminen, kylätapahtumat myllyllä, vanhan energiatuotannon tekeminen tutuksi esim. koululaisille ja asukkaille, matkailukohde, komea maamerkki Vasankarin kylälle, tuulimyllyn tuotteistaminen

Sammanfattning av projektet

Vasankarin vanha Lanterin tuulimylly oli romahtamispisteessä ja se kunnostettiin korjaamalla jalusta, vaihtamalla seinähirsiä ja uusimalla siivet. Nyt mylly seisoo taas ryhdikkäänä paikallaan Vasankarin kylän maamerkkinä ja muistona vanhasta rakennuskulttuurista....

Mer information

Program/Fond

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Projektnummer

271587

Slutdatum

14.02.2025

Är det ett Leader-projekt?

kyllä

Typ av landsbygd

Kärnlandsbygd

Åtgärd

Investeringsprojekt

Underåtgärd

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Typ av åtgärd

Investeringar i utvecklingen av landsbygdens verksamhetsmiljö

Åtgärdens specifierare

Allmännyttiga investeringar i utveckling av landsbygdens verksamhetsmiljö

Projektkaraktär

Lokal/Regional

Målområde

SO8

Sammanfattning av projektet

Vasankarin vanha Lanterin tuulimylly oli romahtamispisteessä ja se kunnostettiin korjaamalla jalusta, vaihtamalla seinähirsiä ja uusimalla siivet. Nyt mylly seisoo taas ryhdikkäänä paikallaan Vasankarin kylän maamerkkinä ja muistona vanhasta rakennuskulttuurista.

Toteutus

Myllyn korjaamiseen saatiin Leader-tukea 50 % kustannusarviosta eli 12000 €. Yksityistä tukea saatiin 5800 €.

Kyläläiset kaatoivat keväällä talkoolla lahjoituksena saadut hirret, osa hirsistä saatiin Junnikkalan sahalta ilmaiseksi. Palkattuna kirvesmiehenä työskenteli Riku Halmeenpää, jolla on oma restaurointiyritys ja kokemusta vanhojen rakennusten kunnostustöistä. Talkoissa oli muutama kylän asukas, Heikki Myllylahti teki töitä talkoolaisena myllyllä koko rakentamisen ajan.

Aluksi tuulimyllyrakennus nostettiin Helaakosken isolla autonosturilla pois napatukilta ja myllyn jalustalta. Jalustaan vaihdettiin pitkät varvashirret, ja jalusta ja napatukki tuettiin hyvin kivillä. Myllyrakennukseen vaihdettiin 9 seinähirttä. Oven ala- ja yläpuoliset hirret piti vaihtaa, koska osa hirsistä oli kaartunut ratkeamispisteeseen. Muitakin pahiten lahonneita hirsiä vaihdettiin.

Myllyrakennuksen alla olevat isot, pitkät kelkkahirret piti vaihtaa, koska ne olivat lahonneet sisältä päin lähes ontoksi, varsinkin päistä. Tervalla suojattiin uudet hirret. Terva saatiin lahjoituksena.

Siivet olivat lahot ja ne tehtiin kokonaan uudestaan. Laakeripeti piti myös uusia. Sisäpuolelta mylly siivottiin. Lopuksi Helaakosken autonosturi nosti myllyn takaisin napatukille jalustan päälle. Kelkkahirsien päälle oven eteen tehtiin kulkutasanne ja portaat.

Resultat

Tuulimylly on kunnostettu niin että romahtamisvaara on ohi. Alkuperäiseen tarkoitukseen eli jauhamiseenkin myllyä voisi periaatteessa käyttää, koska koneisto näyttää olevan kunnossa. Mutta se olisi liian riskialtista. Vanha rakennus ei taitaisi kestää kääntymistä tuulen mukana.

Mylly on muistomerkkinä vanhasta myllyperinteestä ja komea maamerkki kylässä 8-tien varressa. Kyläläiset ovat mielissään myllyn korjaustyöstä ja se on saanut paljon kiitosta. Myös kiinnostusta on ilmennyt, kauempaakin on tultu kuvaamaan myllyä.

Effekter och framtidsplaner

Myllystä voisi tehdä oheistuotteita (esim. paitoja), joiden myynnillä saataisiin tuloja kyläseuralle. Myllystä tehdään esite, jota voidaan jakaa esimerkiksi kouluille. Myllyllä järjestetään ensi kesänä avajaiset Kalajoki 500 -juhlavuoden yhtenä tapahtumana. Jatkossa järjestetään avoimien ovien päiviä ja kouluille mahdollisia tutustumiskäyntejä. 8-tien varteen yritetään saada nähtävyys-liikennemerkki.

Aktuellt om projektet

Projektets kontaktpersoner