Laulujen laineilla

Sammanfattning av projektet

”Laulujen laineilla” on Sisä-Savon Sävelet ry:n organisoima Leader-hanke, jossa toteutettiin luovan toiminnan biisileiri kesällä 2025 Törmälässä, Etelä-Konneveden kansallispuiston maisemissa. Biisileiri suunnattiin kaikille yli 18-vuotiaille musiikin tekemisestä kiinnostuneille, jotka kaipasivat apuja omien sävellysten ja/tai sanoitusten kanssa. Musiikkia työstettiin musiikkialan ammattilaisten avustuksella ja lopuksi sävellykset nauhoitettiin, nuotinnettiin, esitettiin livekonsertissa Rautalammilla sekä julkaistiin Sisä-Savon Sävelten YouTube-kanavalla.

Biisileirillä jokaiselta osallistujalta syntyi vähintään yksi laulu, osalla useampiakin. Monilla leiri innosti ja kannusti säveltämistyöhön ja uusia lauluja on syntynyt osallistujilta paljon leirin jälkeenkin. Hienoa oli myös se, että leirillä sävellys- ja sanoitustöitä tehtiin yhdessä toisen vahvuuksia ja mielipiteitä vaihtaen. Leirillä syntyi erittäin hyvä, vapautunut ja välitön tunnelma, vaikka kukaan ei tuntenut toisiaan entuudestaan.

Hankeen toimijat saivat hyvää palautetta leiriläisiltä; osallistujat kertoivat saaneensa apuja mm. esiintymisjännitykseen, tunteiden jakamiseen ja tulkitsemiseen, rohkaistumiseen, inspiraatiota luovaan toimintaan sekä tietenkin itse musiikin tekemiseen, sovittamiseen ja jakamiseen. Parasta osallistujien mielestä leirillä oli mm. turvallinen ja luovuusmyönteinen ilmapiiri, ammattitaitoiset ohjaajat sekä flow-tila.

Toteutus

ALKUVALMISTELUT
Hanke käynnistyi helmi-maaliskuussa, kun hankehakemus oli käsitelty ja sen jälkeen teimme mm. lehdistö- ja sometiedotteita, aikataulu- ja sisältösuunnitelmat sekä ilmoittautumislomakkeen, joka julkaistiin 12.3.2025. Viestintää suunnitellessa keskityimme ulkoiseen ja sisäiseen viestintään. Sisäistä viestintää oli helpointa toteuttaa WhatsApp-ryhmässä ja sähköpostein, mutta myös muita alustoja. (Liitteenä hakuilmoitus)

Lehdistö noteerasi hyvin hankkeen, sillä projektista tehtiin yhteensä kuusi lehtijuttua (Savon Sanomat, Paikallislehti Sisä-Savo, Suonenjokilehti ja Rautalampilehden Viikkolehti). Sosiaalisen median päivityksissä (Facebook ja Instagram) käytettin yhteistyötahojen ja osallistujien merkintää (tägäämistä @), jolloin tahot olivat tietoisia päivityksistä ja pystyivät jakamaan hanketiedotuksia halutessaan. Mystoryista luotiin kohokohta “Biisileiri”, jossa on edelleen nähtävillä päivittäin tehtyjä storyja leiriltä ja hankkeen vaiheista. Osallistujat olivat itsekin aktiivisia tekemään päivitystä ja heidän kauttaan Sisä-Savon Sävelet ry. ja Kehittämisyhdistys Mansikka saivat lisätietoisuutta ja näkyvyyttä. (Liitteenä lehtijuttuja)

Toukokuun alussa valitsimme 10 biisileiriläistä n. 20 hakemuksen joukosta. Ensimmäisessä ryhmätapaamisessa 10.5. kerroimme ja keskustelimme sävellysprosessista, tavoitteista, tunteista, musiikin tekemisestä, opiskelusta, hieman myös teoreettisistä lähtökohdista ja mm. tekijänoikeuksista sekä jakelukanavista. Biisileiriläiset pääsivät ryhmäytymään, tutustumaan toisiinsa ja perehtymään hankkeeseen ja ideoimaan omia sävellyksiä ja sanoituksia. Ennen ensitapaamista leiriläisiltä pyydettiin ennakkotehtävä, joka auttoi ohjaajia ja leiriläisiä fokusoitumaan hankkeeseen ja luovaan työhön.

Ensitapaamisten jälkeen osallistujat jatkoivat sävellystyötä itsenäisesti, mutta siten, että heidän kanssaan sovittiin yksilö- ja pienryhmätapaamisia, joissa käytiin sävellyksiä ja sanoituksia läpi yhdessä ohjaajien kanssa. Aikataulukyselyt tehtiin WhatsApin kysely-toiminnolla, joka osoittautui käteväksi kaikkien käyttää. Kouluttajat avustivat myös sovitusten tekemisissä ja äänitykseen valmistautumisessa, mutta varsinaiseen soiton- tai laulunopetukseen kyseisellä leirillä ei ollut aikaa. Ennen leiriä Anneli oli tehnyt jo lähes kaikista sävellyksistä notaatiot, joita sitten hiottiin ja työstettiin leirillä eteenpäin. Jo tässä vaiheessa leiriläiset viestivät ahkerasti ohjaajien kanssa sekä vaihtoivat mielipiteitä jo omista sävellyksistä ja sanoituksista. Syntyi myös yhteistuotantoja, kun joku leiriläisistä lähetti sävellyksen ja toivoi siihen sanoituksia toisilta. Biisileirin lähestyessä osallistujille lähetettiin infokirje ja leiriaikataulut (liitteenä).

BIISILEIRI
Kevään henkilökohtaisten tapaamisten jälkeen 16.-18.6.2025 leirin osallistujat kokoontuivat Törmälään. Leiripäivät koostuivat mm. yksilöohjauksista, ryhmätyöskentelyistä, omatoimisesta syventymisestä sävellystyöhön sekä yhteisistä ruokailu- ja musiikkihetkistä. Koska osallistujilla oli jo lähes valmista laulumateriaalia, niistä äänitettiin jo hieman leirin aikana, jolloin saatiin sävellysten ideat talteen myös soivaan muotoon. Pääpaino äänitystyölle oli vasta syksyllä, koska studiotyöskentely vaatii paljon aikaa ja silloin sävellysten piti olla jo lopullisessa muodossa nuotinnettuna studiomuusikoitakin varten. Leirin valmisteluista (soittimet, äänityslaitteistot, tilajärjestelyt jne.) vastasivat Hytönen ja Jämsen, mutta muu palvelu ostetaan suoraan Törmälästä (majoitus, ruokailut ja siivoukset). Leiriä edeltävänä päivinä valmisteltiin Törmälään studiota ja muita tiloja. Sisä-Savon Sävelten kesätyöntekijä Eeva Paananen avusti mm. tavaroiden kuljetuksissa ja studion rakentamisessa.

Leiri aloitettiin tutustumisella ja aloitusinfoilla, jonka jälkeen osallistujat jaettiin kolmeen pienryhmään. Ohjaajat Wesku Jämsen, Anneli Hytönen ja Tiia Schwartz jakaantuivat pienryhmiin ohjaamaan pienryhmätyöskentelyä. Biisileiriläiset esittivät omat sävellykset toisilleen ja niistä alkoi luontevat keskustelut ja ideoiden vaihdot heti alkuvaiheessa. Leiriläisiltä tuli palautetta, että pienryhmät toivat turvallisen ilmapiirin laulujen näyttämiseen ja ohjaajat läsnäolollaan avustivat keskusteluissa ja ongelmissa. Pienryhmissä aikaa riitti myös kaikkien laulujen läpikäymiseen ja pohdintoihin. Pienryhmätyöskentelyjen jälkeen osa lähti jo nauhoittamaan ideoita studioon Weskun ja Annelin kanssa, kun Tiia jatkoi laulujen hiomista osallistujien kanssa. Tässä vaiheessa leiriläisillä oli luovuus jo päässyt niin valloilleen, että osa jatkoi laulujen tekemistä uusissa tuttavuuksien kanssa, osa pienryhmässä tutustuneiden henkilöiden kanssa. Iltapalalle ja saunaan ei näyttänyt olevan kellään kiirettä… Sauna kuitenkin lämpeni ja äänityksiä studiossa tehtiin yön pikkutunneille asti. Wesku hoiti äänitykset, Anneli pääosien pianoäänityksiä ja Tiia kiersi avustamassa sävellysten ja sanoitusten kanssa. Studioon tehtiin aikatauluvarauskalenteri WhasApin kautta, jotta jokainen pystyi aikatauluttamaan omaa sävellys/sanoitustyötään studioajan ympärille. Jokaisen kanssa saatiin äänitettyä demoversioita talteen, jotta syksyn studioäänityksiin olisi asioita muistissa. Törmälässä oli monia rakennuksia soitinten kera, jonne sai vetäytyä yksin tai pienryhmissä työstämään lauluja. Osa kävi välillä kansallispuistossa retkeilemässä, joka osaltaan inspiroi ja auttoi luovaan työhön.

Leiripäivät sujuivat joutuisasti ruokailujen ja studioaikataulujen ympärillä, kunnes tiistai-iltana oli luvassa juhlavampi yhteisillallinen. Siellä kuultiin leirin aikana syntyneitä sävellyksiä erilaisin kokoonpanoin esitettynä versioina. Ilta oli ikimuistoinen hyvin tunteikas. Oli upeaa nähdä niin suurta intoa, iloa, luovuutta ja yhteisöllisyyttä, mitä leiri lyhyessä ajassa toikaan.
Viimeinen leiripäivä käynnistyi aamiaisen jälkeen toimittajan vierailulla ja haastatteluilla. Leirille yllätysvieraaksi saapui myös tuottaja-säveltäjä-muusikko Valtteri Tynkkynen kertoi mm. säveltäjän ja sanoittajan työstä, tekijänoikeuksista ja kaupallisen kilpailun taustatekijöistä.
Lähtölounaan yhteydessä keskustelut jatkui ja lopuksi käytiin myös palautekeskustelua ja tiedotusta hankkeen jatkoaikatauluista jne. Leiriläisiä oli pyydetty myös kirjoittamaan kirje hanketyöntekijöille, jossa he saivat anonyymisti purkaa leirin fiiliksiä, tunteita ja kokemuksia. (Liitteenä kirjeitä leiriläisiltä)

Leiriläisten lähdettyä kotiin hanketyöntekijät jäivät siivoamaan Törmälässä eri leiritiloja, purkamaan studiota ja palauttamaan tavaroita ja soittimia, jotka oli tuotu biisileiriä varten Törmälään. Leirin jälkeen oli tarkoitus hetken hengähtää ennen studioäänityksiä, mutta leiriläisillä oli niin paljon tunteita, ajatuksia ja inspiraatiota, että somekeskustelut jatkuivat vilkkaana vielä pitkään leirin jälkeen.

STUDIOÄÄNITYSTEN VALMISTELUT
Heinäkuun helteiden jälkeen sovittiin osallistujien kanssa yksilöaikoja laulujen hiomisiin ja äänitysajat loppukesän ja alkusyksyn äänityksiin. Nuotinnukset Anneli teki Sibelius-nuotinnusohjelmalla, jolloin notaatio oli heti painokelpoista. Studiossa tehtiin ensin instrumenttitaustat kesädemojen ja nuotinnusten pohjalta, joita oli soittamassa Antti Haapamaa, Anneli Hytönen, Veeti ja Vesa Jämsen sekä Valtteri Tynkkynen. Vesa työsti suurimman osan studiosovituksista ja käytti valtavasti aikaa laulujen äänitykseen ja työstämiseen. Koska suurelle osalle leiriläisistä musiikin tekeminen oli aivan uutta, aikaa kului osallistujien rohkaistamiseen ja äänen vapauttamiseen äänitysteilanteissa. Osa leiriläisistä ei päässyt aikatauluongelmien vuoksi studioäänityksiin ollenkaan, niin silloin hyödynnettiin tuttavien apukäsiä toisilla paikkakunnilla ja Törmälän äänityksiä parhaan mukaan. Pääsääntöisesti Anneli oli mukana laulumentorina äänityksissä.

KONSERTTI
Äänitysten ja miksausten jälkeen päästiin suunnittelemaan ja valmistelemaan konserttia. Konsertin tiedotus- ja valmistelutyöt aloitettiin jo hyvissä ajoin alkusyksystä. Laulujen laineilla -konsertissa esitettiin leirillä työstettyjä lauluja, mutta myös leiriläisten muita sävellyksiä hankkeeseen osallistujilta, jotta konsertti saatiin sopivan pituiseksi.
Anneli Hytösen työpanos konserttiin oli suunniteltua vähäisempi tulehtuneen käden takia. Lauluja esittivät osa leiriläisistä, sillä kaikki eivät päässeet paikalle ja osa leiriläisistä oli lähinnä tekstinkirjoittajia. Konsertin kahviotoiminta ulkoistettiin, sillä Anneli kärsi tulehtuneen ruusukäden kivuista ja oman kahvion pitäminen ei ollut järkevää itse hoitaa. Rautalammin lukion opiskelijoita tuli avustamaan lipunmyynnissä, kuvaustehtävissä ja järjestelyasioissa. Muutoin hanketyöntekijät hoitivat konsertin järjestelyt, markkinoinnin, mainonnan, nettilipunmyynnit, tilajärjestelyt, lavastukset yms. tapahtumajärjestäjän tehtävät ja velvollisuudet. Konsertin introksi valittiin Anneli Hytösen sävellys Päivän laskiessa, johon Kari Ylönen teki runon, jonka haluttiin kuvaavan luovaa prosessia ja tämän hankkeen tunnelmaa. (Konsertin käsiohjelma litteenä)

Konsertin jälkeen sosiaalisessa mediassa julkaistiin tapahtumakuvia ja videokoosteita konsertista. Leiriläisillä oli pilvipalveluiden kautta koko ajan mahdollista ladata itselleen valokuvia, videoita, nuotteja, äänitteitä jne. hankkeen materiaalia.

Loppuvuodesta työstettiin mm. loppuraporttia, julkaistiin videoita ja kuvapäivityksiä someen, tehtiin kirjanpitoa, analysoitiin palautteita ja suunniteltiin jatkoa leiri- ja yritystoiminnalle. Loppuraporttia helpotettiin koko hankkeen aikana tehdyillä muistiinpanoilla, materiaalipankeilla ja kuvakansioilla. Kirjanpidosta pyydettiin loppukesällä väliraporttia, jotta budjetti pysyisi hyvin kurissa.

Resultat

Hankkeen tuloksia olivat konkreettiset sävellykset, jotka nuotitettiin, äänitettiin, esitettiin livekonsertissa sekä julkaistiin yhdistyksen YouTube-kanavalla, josta videoita jaettiin eteenpäin eri sosiaalisen median kanavissa.
Hanke ei ollut vain konkretiaa jaettavaksi, vaan myös mm. biisileiriläisten henkistä kasvua ja sävellysprosessissa kehittymistä, verkostoitumista, rohkeutta, uusia kokemuksia ja suuria tunteita. Näitä “aineettomia, henkisiä voimavaroja ja tuotoksia” on vaikeampi mitata kvantitatiivisin menetelmin, mutta osallistujien palautteet kertovat jo paljon hankkeen onnistumisesta. Tärkeää oli myös saada palautetta, jotta mahdollisia tulevien vuosien biisileirejä pystyy kehittämään vielä paremmiksi konsepteiksi. (Liitteenä palautteita leiriläisiltä)

Effekter och framtidsplaner

VAIKUTUKSET
Hankkeessa haluttiin luoda mahdollisuuksia paikalliseen luovaan toimintaan ja tunteiden ilmaisuun. Ammattilaisten avustuksella musiikin harrastajlle tarjottiin mahdollisuus saada apuja sävellys- ja sanoitustyöhön sekä ideoiden valmiiksi saattamiseen jopa demoäänityksenä ja live-esityksinä. Suurimpia vaikutuksia hankkeessa oli varmasti osallistujien henkisten voimavarojen vapautuminen, tunteiden käsittely ja purku. Hanke herätti ja rohkaisi luovaan toimintaan osallistujia ja kuulijat pääsivät nauttimaan, aistimaan ja kokemaan näitä ”tunteidenpurkauksia” livekonsertissa sekä taltiointeja kuunnellessa. Hanke ei siis koskettanut vain leiriläisiä, vaan myös lähipiiriä, konserttiyleisöä, äänitteiden kuulijoita ja tulevaisuudessa muitakin, jotka haluavat tutustua biisileirin lauluihin nuottien tai äänitysten kautta.

Biisileirillä osallistujat verkostoituivat ja saivat tukea ja uusia näkökulmia toisiltaan sekä kouluttajilta luovassa toiminnassa. Monet leiriläiset ovat jatkaneet musisointia ja luovaa toimintaa hankkeen jälkeen yhdessä ja erikseen. Se on rikastuttanut paikkakunnan kulttuurielämää jo sinällään!
Prosessin eri vaiheissa alan ammattilaiset olivat avustamassa laulun ensiajatuksista levytyksen eri vaiheisiin. Syksyn konsertissa osallistujien oli mahdollista olla itse esiintymässä ammattilaismuusikoiden kanssa, joka oli monille aivan uusi kokemus! Turvallisessa ympäristössä ja ammattilaisten kanssa esiintyjät selvisivät peloistaan ja voittivat esiintymisjännityksen niin, että konsertti onnistui hienosti.

Koko hankkeen tavoitteena on luoda turvallinen ilmapiiri luovalle toiminnalle. Kansallispuiston rauha ja hektisestä elämästä “poishyppääminen” antoivat mahdollisuuden itsetutkiskeluun, rauhoittumiseen ja oman luovuuden löytämiseen. Leiriläiset kuvasivatkin Törmälässä oloa “omaksi kuplaksi”, jossa luovuus pääsi valloilleen ja ulkomaailman huolet unohtuivat. Samanhenkiset ihmiset inspiroivat toinen toistaan ja oli onni, että leirille löytyi hyvä henkilökemia. Palautekyselyssä nousi esille, että leiriaika olisi voinut olla vielä pidempikin ja välillä oli hieman kiireinen aikataulu, sillä jokaisen laulun tekeminen vaati kuitenkin paljon aikaa.
Laulujen laineilla -hankkeen avulla saatiin Rautalammille luotua imagollisesti positiivista ja luovaa mielikuvaa. Leiriläiset kokivat, että maaseudun rauhassa ihmisillä oli hyvä olla ja rauhallinen ilmapiiri mahdollistaa heittäytymisen luovaan toimintaan. Lehtijuttujen ja somepäivitysten myötä myös yhdistys ja Mansikka ry saivat lisätunnettavuutta valtakunnallisestikin.

TULEVAISUUS
Mikäli hankkeessa mukanaolevien työntekijöiden terveydelliset tilanteet sallivat, vastaavanlaista biisileiritoimintaa halutaan järjestää jatkossakin. Alueen tunnettavuuden esillenostamisen lisäksi halutaan kehittää kulttuuritoimintaa, sillä yhteiskunnallinen tilanne on hallituksen säästöpaineiden vuoksi epävakaa. Toivomme, että tämä pilottihanke toisi jatkossa kulttuurisia toimintaa alueelle ja tunnettavuutta mediankin kautta. Tällaista konseptia ei ole joka pitäjässä tarjolla! Tällaista konseptia olisi mahdollista kopioida myös eri paikkakunnille sitä voisi varioida vaikka eri taiteidenkin aloille. Tämä pilottikokeilu antoi hyviä kokemuksia ja kehittämisideoita tulevaisuuteen, mutta ensin on hieman ”vedettävä henkeä”, sillä hanke vaati kunnianhimoisine tavoitteineen paljon aikaa ja ohjaajilta myös henkisiä voimavaroja.

KEHITETTÄVÄÄ
Leiriläiset toivoivat pidempää leiriaikaa ja enemmän ohjattua toimintaa, vaikka leirillä oli mentoreita koko ajan saatavilla. Myös studion demoäänitysten työstämiseen ja kommentoimiseen toivottiin enemmän aikaa ja yhteistyötä, mutta rajallisen ajan ja suuren työmäärän vuoksi päätettiin demotyöskentely rajata äänittäjä/miksaajan ja studiotyöryhmän vastuulle pääosin, vaikka leiriläiset olivatkin mukana koko prosessin ajan. Leirin jälkeisestä aikataulusta tuli myös palautetta, että aikataulu tuntui hätäiseltä ja tiedotus ”hataralta”, sillä kesähelteiden vuoksi tarkkoja äänityspäiviä ei voitu loppukesälle vielä antaa.

Ensimmäiseen ennakkokyselyyn hankkeen kiinnostavuudesta olisi pitänyt laittaa yhteystietokysely myös, koska ensimmäinen kysely oli anonyymina, eikä ehkä kaikkia kiinnostuneita saatu tavoitettua sosiaalisen median tai lehtijuttujen kautta.

Tulevaisuuden biisileirejä pitäisi supistaa, sillä työmäärä oli valtava nuotitusten, studioäänitysten ja konsertin vuoksi. Työtunnit eivät riittäneet hankkeeseen ja sairastapaukset toivat kiireen tuntua hankkeen loppuvaiheessa. Eli jatkossa itse leiri voisi olla ehkä yhden päivän pidempi ja äänitykset toteutettaisiin vain leirillä yksinkertaisimpia muistiinpanoja tehden, eikä lauluista tehtäisi painokelpoisia nuotteja. Myös leiriosallistujien määrä voisi olla vähän pienempi, mutta osallistumismaksun suurempi.