Liperin pohjois- ja keskiosan vesihuollon varmistaminen ja automaation hyödyntäminen vesihuollossa.

Sammanfattning av projektet

1. Hankehakemus jätettiin ELY Pohjois-Karjalalle 15.9.2023.
Usean selvityksen ja muutoshakemuksen sekä muutoksen peruutuksen jälkeen hanke todettiin vesihuoltohankkeeksi -> eri vaiheiden kilpailutusta ei edellytetä etukäteen.
2. Marraskuussa 2023 Ritukaan valmistui uusi (3.) siiviläputkikaivo.
3. Saimme avustuspäätöksen 27.6.2024.
4. Lähes vuoden kestänyt hakemuksemme käsittely näkyi varovaisuutena toteutuksemme käynnistämisessä ennen päätöstä. Toteutuksen aloitus lomakautena oli hidasta. Tarjouksia saimme vasta syksyllä. Ongelmana oli, että toimittajat olivat jo myyneet kapasiteettinsa syksyn ajalle.
5. Työt käynnistyivät marras-joulukuussa 2024. Hyvää oli, että talvikaudella ja rajallisissa tiloissa ei ollut monia toimijoita. Toinen vaihe käsitti ottamon laajentamisen. Suunnitelmana oli sijoittaa laajennusosaan varavoima ja soodan käsittely.
6. Hankkeen ulkopuolella toteutimme rakennuksen vanhan osan sisä- ja ulkopuolisen saneerauksen vesikatteineen.
7. Samanaikaisesti käynnistyivät sähköjärjestelmän saneeraus- ja uusimistyöt, veden mittauksen, laadun valvonnan sekä automaation ja etävalvonnan käyttöönotto.
8. Sähkövaraston sijoittaminen sisä- tai ulkotiloihin pohjavesialueella estyi palonesteiden ja sammutusvesien hallitsemattomuudesta. Akusto sijoitettiin vedenpitävän pohja-altaan käsittävän rakennuksen pohjalle.
9. Viimeisenä toteutettiin kamera- ja kulunvalvontaan sekä lukituksiin kuuluvat hankinnat.
10. Kaikki hankkeen osat olivat käytössä 31.12.2025.

Toteutus

1. Uusi siiviläputkikaivo.
Loppukesästä 2022 tapahtui kahden aikaisemmin rakennetun siiviläputkikaivon huuhtelu.
Toimenpiteen yhteydessä selvitettiin uuden kaivon rakentamismahdollisuus pohjaveden riittämiseksi jatkossakin. Kiinteistöltämme ei löytynyt riittävän laajaa pohjavesiesiintymää. Erinomainen kaivon paikka löytyi aivan tonttimme tuntumasta ja syksyllä 2023 toteutettiin hankkeen ensimmäinen vaihe, rakennettiin uusi (3.) siiviläputkikaivo.
Ennen kaivon rakentamista vuokramaalle teimme pitkäaikaisen vuokrasopimuksen ja neuvottelimme myös maa-alueen ostamisesta. Tavoitteena on vuokratun alueen hankinta, jos vuokranantajan koko kiinteistö tulee jatkossa myyntiin.
Uusi kaivo mahdollistaa yksin nykyisen koko toimituksemme kaksinkertaistamisen. Kaivo takaa kapasiteettimme vuosikymmeniksi eteenpäin ja sallii huomattavan kysynnän kasvun. Kuuma ja kuiva kesä 2025 paljasti aikaisempien kaivojen tuoton rajallisuuden ja uusi kaivo oli oikea ratkaisu tuoden yhdessä aikaisempien kanssa varmuutta toimitukseemme.
2. Ottamorakennuksen laajennus.
Yksi hankkeen päätavoitteista oli sähkön katkottoman saannin varmistaminen, vaikka syöttö tapahtuukin nykyisin maakaapelilla. Selvitimme sähkön keskeytymättömän saannin sekä aggregaatti- että sähkövarastovaihtoehdoilla. Kumpikin vaihtoehto edellyttää hyvää varautumista pohjavesialueella toimittaessa. Päätyminen akuilla varmistettuun 4 - 5 tunnin pituiseen sähkön saantiin katkosten aikana vaikuttaa ensimmäisen puolen vuoden kokemuksen perusteella onnistuneelta. Ratkaisua tehtäessä tiedossamme ei vielä ollut paikkakunnallamme toimineen TB-huoltamon sulkeutumista. Laajennusta suunniteltaessa kaavailimme sähkövaraston sijoittuvan laajennusosaan. Selvittäessämme akkujen turvallisuusriskejä ilmeni, että mahdollisen akkupalon sattuessa sammuttaminen olisi vaikeaa ja sekä palamisnesteet että sammutusvedet valuisivat pohjavesialueen maaperään. Pahimmassa tapauksessa koko vedenottamon toiminta olisi vaarassa. Alkuperäistä suunnitelmaa ei tukenut vakuutusyhtiömme lausuntokaan, joten jouduimme muuttamaan suunnitelmaamme. Laajennusosaan sijoitimme alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vain soodan käsittelyn ja varastoinnin.
3. Erillinen sähkövarasto.
Tekemämme selvityksen perusteella päätimme rakentaa akkutilan vedenpitävään pohjarakenteeseen maanpinnan alapuolelle, jolloin mahdollisessa palotilanteessa vedenpitävä rakenne voidaan täyttää vedellä (palo tukahdutetaan) ja tyhjentää myöhemmin turvallisesti. Talven lähestyessä pohjarakenne tilattiin valmiina ja n. 13 tonnin painoinen pohja kuljetettiin valmiina rakennuspaikalleen. Erikoisrakenteinen sähkövarasto maksoi suunnitteluineen n. 40.000 €; sähkövarasto ei ole jatkossa riski toiminnallemme.
4. Automaatio- ja ohjausjärjestelmät.
Hankkeen päätavoitteita oli myös ottamotoiminnan ohjauksen ja valvonnan päivittäminen ajanmukaiseksi. Toteuttajaksi valikoitui sama toimittaja kuin Liperin vesihuoltolaitoksella, Schneider Electric Finland. Toteutuksella siirryimme kokonaan uuteen aikakauteen aikaisemmasta vedenottamonhoitajaan sidotusta valvonnasta ja arvioihin perustuvasta ohjauksesta. Toki henkilöiden kautta kaikki toimenpiteet nykyisinkin päätetään ja tehdään etänä.
5. Kiinteistöturvallisuus ja kameravalvonta.
Toteutuksessa uusittiin molempien vedenottamoiden kaivojen seuranta ja kameravalvonta. Lukitukset uusittiin ympärysaidoista Ritukan ulkopuolisten liikkumista rajoittavaan puomiin saakka. Vedenottamoihin eikä kiinteistöille ei ole ulkopuolisilla pääsyä huomaamatta.
6. Ritukan sähköjärjestelmät.
Ritukan yli neljäkymmentä vuotta käytössä olleet sähköasennukset uusittiin hankesuunnitelman mukaisesti viimeistä kaivoon menevää johdinta myöten. Kummankin vedenottamon UV-sädetyslaitteet jätettiin toimivina ennalleen ja Koukeloon asennettiin vain automaation ja kiinteistöturvallisuuden edellyttämät lisäykset. Sähköjärjestelmien uusiminen oli hankkeen pitkäkestoisin toimenpide, joka eteni muiden hankkeiden sanelemalla aikataululla. Sähköyhteyksien rinnalla otettiin käyttöön valokuituyhteydet molemmilla ottamoilla ja toimitilaamme hankittiin IT-kalustoa uusittujen järjestelmien hyödyntämiseksi.
7. Suunnittelu ja valvonta sekä asiantuntija- ja oma työ.
Rkm Eero Liimatta vastasi palkattuna osakokonaisuuksien (sähkötöitä lukuun ottamatta) suunnittelusta, ohjauksesta ja valvonnasta pitämällä aktiivisesti yhteyttä rakennuttajaan ja eri toimittajiin hankkeen edetessä. Ostopalveluna hankittiin Rambollilta hanke- ja sähkösuunnitelmat, Tili- ja Talouspalvelu Mustonen avusti hankehakemuksen teossa, käytännön asiantuntijana toteutuksissa sekä loppuraportin teossa, Monitoimipalvelut MTP oli mukana automaation tarjouskyselyn laadinnassa ja Insinööritoimisto M-Plan suunnitteli sähkövaraston pohjarakenteen.
Osuuskunnan henkilöstöstä hallituksen jäsen Pekka Sorsa toimi korvausta vastaan paikalla olevana rakennuttajan edustajana pitäen yhteyttä eri toimijoihin ja sopien, päättäen ja valvoen eri vaiheiden toteutusta. Sähkötöiden valvonnassa tukeuduttiin viranomaisvalvontaan. Puheenjohtaja Jaakko Hirvonen vastasi hankkeen kokonaisetenemisestä, osatehtävien sekä -toimitusten kilpailutuksesta, urakkasopimusten ja vastaanottopöytäkirjojen laadinnasta sekä työmaakokousten järjestämisestä pöytäkirjoineen. Hirvoselle kuului myös yhteydenpito eri viranomaisiin.
Maanrakennustöitä ja soran toimitusta lukuun ottamatta pienistäkin hankkeen osista pyydettiin 2 - 8 tarjousta. Maanrakennus Eronen on verkostorakentamisen sopimuskumppani ja Maansiirto Karvisen murske- ja soratoimituksen matka on n. puoli kilometriä.

Resultat

Hankesuunnitelman kaikki tavoitteet olivat mukana toteutuksessa.
Hankkeessa ehdollisena mukana olleesta aurinkovoimalan rakentamisesta luovuttiin asiantuntijoiden lausuntojen ja sähkönhankinnan kustannusvertailun perusteella.
Vedenottamoiden käyttämä pörssihinnoiteltu sähkö on kustannuksiltaan pysynyt kohtuullisena, joten pienen aurinkovoimalan tuotolla ei investoinnista olisi saatu kannattavaa. Kaikkea oman aurinkovoimalan tuottamaa sähköä ei kesäaikana pystyttäisi itse hyödyntämään ja paikallisen toimittajan verkkoon luovutetulla sähköllä ei pimeänä ja kylmänä vuodenaikana tarvittavaa sähköä pystyttäisi hankkimaan.
Tehdyt ratkaisut mahdollistavat myöhemminkin aurinkovoimalan rakentamiseen, mikäli sähkön hinnoittelu nykyisestä oleellisesti muuttuu.
Sähkövarastoa on käynnistämisestä lähtien käytetty tasaamaan ostetun sähkön hinnoittelussa esiintyviä heilahteluja. Sähkön pörssihintaan kytketty järjestelmä varaa akkuja matalan hinnan aikana ja käyttää automaattisesti ottamon pumppuja kalliin sähkön aikana.
Huomattavan parannuksen aikaisempaan käytäntöömme saimme automaation käyttöönotossa. Ritukan kolmesta siiviläputkikaivosta voidaan ohjelmoidusti pumpata verkostoon vettä kaivojen tuotantokyky huomioiden. Jos pohjaveden korkeus ei salli ohjelmoidun määrän toimittamista, pumppausvuoro vaihtuu seuraavalle kaivolle.
Automaatio mahdollistaa myös vedenottamoiden keskinäisen pumppauksen ohjauksen.
Pystymme järjestelmästä seuraamaan ajantasaisesti etänä pumpatun veden määrää, lähtöpainetta ja pH-lukua. Järjestelmä ilmoittaa myös kaikista laitehäiriöistä.
Automaation hankintaan sisältyy myös palkkaamamme vedenottamoiden hoitajien tueksi ostopalveluna järjestelmätoimittajalta hankkimamme 24/7 päivystys mahdollisine toimenpide-esityksineen. Aikaisemmasta yhden vedenottamonhoitajan palkkaamisesta siirryimme henkilön ja ostopalveluna tapahtuvan hoitajan kuukausittaiseen vuorotteluun.
Vaikka vedenottamomme sijaitsevat toistaiseksi rauhallisissa ja hieman syrjäisissä paikoissa, kiinteistöturvallisuuteen ja kulunvalvontaan liittyvät asiat korostuvat koko ajan. Ilman lupaamme ottamoiden alueelle ja sisätiloihin pääsevät vain toiminnan kannalta sallitut henkilöt.
Viimeisen parin vuoden aikana vedenottamoiden kiinteistöturvallisuus on noussut varautumissuunnitelmissa uudelle tasolle ja asiaan on panostettava myös käytännössä.
Hankkeen etenemisestä on tiedotettu jokaisessa hallituksen kokouksessa sekä muutamalla Rituka-käynnillä ja järjestelmien esittelyllä. Suunnitelmien muutoksista ja kilpailutuksesta sekä hankinnoista päätökset ovat kirjattu hallituksen kokouksissa.
Ulkopuolisille hankkeen etenemisestä on kerrottu ottamoilla ja kotisivuillamme olevilla EU:n rahoituspäätöskylteillä. Raportissa eriteltyjen toimijoiden osalta ei ole edellytetty vaitioloa ja kunnan vesihuoltolaitos sekä naapuriosuuskunnat ovat tietoisia hankkeemme vaiheista.
Terveystarkastajamme Suvi Lahikainen on vieraillut useita kertoja hankkeemme toteutuksen aikana ottamoillamme. Käyntien yhteydessä olemme esitelleet käytännössä esille nousseita asioita ja tekemiämme ratkaisuja. Myös puhelin- ja s-postiyhteydellä asioista on kerrottu ja saatu ohjausta mm. uuden siiviläputkikaivon käyttöönotossa. Etelä-Savon Elinvoimakeskuksen Ville Väisänen vieraili ottamoillamme hankkeen aikana ja sai laajan esittelyn hankkeen etenemisestä.
Kerromme asiakkaillemme valmistuneesta projektistamme kesäkuun osuuskuntakokouksessamme ja kokouksen jälkeen ilmestyvässä kokoustiedotteessa kotisivuillamme. Tiedotusvälineille tiedotetaan hankkeemme onnistuneesta toteutuksesta loppuraporttimme hyväksymisen jälkeen. Ottamoilla käyntiä ei järjestetä.

Hankkeen etenemisestä eri vaiheissaan on otettu kymmeniä valokuvia, joista on kuvateksteineen on erillinen liite raportissamme.

Effekter och framtidsplaner

Laajan ja pitkäkestoisen hankkeemme onnistunut läpivieminen mahdollistaa jatkossa kokonaistoimintamme edelleen kehittämisen. Toteutuksen tuloksena tiedämme toimittamamme vesimäärän ja laadun tarvittaessa tunti- ja vuorokausikohtaisesti.
Tavoitteenamme on lisätä vesijohtoverkostomme solmukohtiin valvontajärjestelmään kuuluvia etäluettavia mittareita, joiden avulla pystymme seuraamaan toimialueemme eri puolille toimitetun veden määrää. Tämän vuoden aikana tavoitteenamme on aloittaa etäluettavien asiakasmittareiden asennukset. Asiakkaidemme mittauksien kautta pääsemme tarkentamaan mahdollisia vuotokohtia.
Valvontajärjestelmään lisätään tänä vuonna ensimmäiset jäteveden toimitusmäärää mittaavat etäluettava mittarit. Nykyisessä käytännössämme maksamme Liperin vesihuoltolaitokselle jätevedestä puhtaan veden toimituksemme mukaan.
Tämän vuoden hankkeisiimme sisältyy myös selvitys Komperon vesiosuuskunnan sulautumisesta osuuskuntaamme. Toteuttamamme ratkaisut parantavat edellytyksiä toimintamme mahdollisesti laajentuessa ja lisäävät yhteistyön edellytyksiä Liperin vesihuoltolaitoksen kanssa.
Osuuskuntamme on vuosikymmeniä hoidettu pääosin talkoovoimin. Kaikilla uudistuksilla varaudumme jatkossa asioiden hallintaan laajemmassa mittakaavassa laajentuvilla ostopalveluilla ja mahdollisilla oman henkilöstön palkkaamisella.