Luontoarvomarkkinoilta lisäarvoa Lappiin

Rahoittajana Maaseuturahasto ja Lapin Ely-keskus
Toteuttajana Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
Hankkeen kesto 2.2.2024-31.1.2025
Toteutusalueena Lappi
Yhteistyökumppaneina: Kemijärven Yhteismetsän Osakaskunta, Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi ry

Kohderyhmänä maanomistajat, luontoarvojen ostajat (yksityishenkilöt, yritykset, yhteisöt, järjestöt), kunnat, seurakunnat, metsäsektorin toimijat, suuri yleisö (viestinnän kohderyhmänä)

Kustannukset yhteensä 105 084,00 €, josta tuki 84 067,20 € ja oma rahoitus 21 016,80 €

Hankkeen tavoitteena oli kehittää menetelmä, jossa vapaaehtoisuuteen perustuvien luontoarvomarkkinoiden kautta parannetaan ilmaston, ympäristön ja vesien tilaa

Tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin yhteistyöryhmiä, testattiin Luontoarvot.fi-konseptia, mietittiin luontoarvojen tuotteistamista, verifiointia sekä luontoarvokauppaan sopivaa sopimusmallia.

Hankkeen toimesta järjestettiin 2 Lapin Luontoarvofoorumia, joiden tarkoituksena oli koota luontoarvoista kiinnostuneet tahot yhteen, luoda verkostoja sekä toimia hankkeen sparrausryhmänä.

Viestinnässä keskityttiin tuomaan tietoa Luontoarvot.fi palvelun kehittämiseksi ja tehdä alusta tunnetuksi. Viestinnän kautta myös kannustettiin maanomistajia, ammattihenkilöitä ja kansalaisia tunnistamaan luontoarvoja.

Hankkeen tavoitteita vietiin eteenpäin yhteistyöryhmien, Luontoarvofoorumien, hanke-esittelyiden, esimerkkikohteiden, maanomistajakyselyn sekä monikanavaisen viestinnän kautta.

Hankkeen keskeisimpinä toimenpiteitä olivat:
Yhteistyöryhmien perustaminen ja niiden toimiminen hankkeen aikana
Luontoarvo foorumit 2 kpl
Viestintä
Yhteistyöryhmät
Finnish Lapland Tourist Board ry

Ryhmä 2., Luontoarvot.fi -testaaminen ja Lapin luontoarvokohteet
Paliskuntainyhdistys
Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin Piiri
Kemijärven yhteismetsä
Lapin ELY-keskus
Kemijoki OY
Kemin kaupunki

Ryhmä 3., Sopimusmallit ja verifiointi
Lapin liitto
Metsähallitus
SYKE
MTK
Arvolex
Luontoarvofoorumit

Luontoarvofoorumien tavoitteena oli koota luontoarvoista kiinnostuneet tahot keskustelemaan aiheesta, luomaan verkostoja sekä toimimaan hankkeen sparrausryhmänä. Foorumien kautta siirtyi tietoa Luontoarvot.fi-palvelun tilanteesta sekä muista käynnissä olevista kehittämishankkeista. Foorumin kautta myös aiheen parissa toimivat yritykset saivat mahdollisuuden luoda kontakteja omaan liiketoimintaansa. Ensimmäinen Lapin luontoarvofoorumi järjestettiin Rovaniemellä 9.4.2024 hybriditapahtumana. Aiheena Lapin luontoarvofoorumissa oli Lapin erityspiirteet luontoarvojen kaupallistamisessa. Luontoarvofoorumissa oli kattava puhujakattaus ja foorumi oli tiivis puolenpäivän mittainen. Foorumiin osallistui paikan päällä 11 ihmistä ja etäyhteyksien päässä oli enimmillään 42 osallistujaa. Tapahtuman tallenne löytyy MTK:n Youtube –kanavalta (Lapin luontoarvofoorumi - 9.4.2024 - YouTube). Tallennetta on katseltu hankkeen loppuun mennessä 116 kertaa.

Toinen Lapin luontoarvofoorumi järjestettiin Inarissa 16.1.2024 webinaarina. Aiheena tilaisuudessa oli luonnonarvot ja niiden tarjoamat mahdollisuudet metsänomistajan, yritysvastuun sekä eri maankäyttömuotojen yhteensovittamisen näkökulmista. Luontoarvofoorumissa oli puhujina asiantuntijoita, jotka toimivat niin Lapissa kuin valtakunnallisesti.

Alkuperäinen suunnitelma koki viime hetkellä muutoksia, hybriditapahtuman sijaan tilaisuus toteutettiin webinaarina. Paikan päälle ilmoittautuneen yleisön vähäisestä määrästä johtuen tapahtuma muutettiin webinaariksi ja tiedotti esiintyjiä, että he voivat halutessaan pitää puheenvuoronsa etänä. Alkuperäinen tapahtumapaikka toimi tilaisuuden tukikohtana, puhujista 2 toteutti puheenvuoronsa tapahtumapaikalla ja 4 etänä. Paikan päällä osallistujia oli 1 ja etäyhteyksien päähän oli ilmoittautunut 55 osallistujaa. Tapahtumasta jää tallenne MTK:n Youtube-kanavalle (Lapin luontoarvofoorumi 16.1.2025 - YouTube) hankkeen loputtua. Tallenne on tekstitetty saavutettavuusdirektiivin mukaisesti. Tallennetta on hankkeen loppuun mennessä katsottu 166 kertaa.

Viestintävastuu kuului ensisijaisesti projektipäällikölle ja tämän lisäksi ohjausryhmälle. Hankkeen vuorovaikutuksen kannalta avainasemassa olivat ohjausryhmä sekä erilaiset asiantuntija- ja sparrausryhmät. Koko kehitystyön kannalta oli merkittävää, että tieto ajankohtaisista kehittämishankkeista, lainsäädännöstä ja muista tavoitteisiin pääsemisen kannalta merkittävistä asioista kulki monikanavaisesti eri suuntiin.

Tiedottamisessa hyödynnettiin monipuolisesti sosiaalista mediaa ja osallistettiin myös sidos- ja yhteistyöryhmiä viestintään. Viestinnässä, muun muassa viestintämateriaaleissa noudatettiin rahoittajan ohjeita ja velvoitteita. Viestintäkanavina toimivat MTK:n valtakunnalliset sekä alueelliset verkkosivut, Luontoarvot.fi ja sosiaalisen median kanavat.

Tiedotteita hankkeen aikana kaksi, jotka julkaistiin MTK:n nettisivuilla. Hankkeen alkamisesta tiedotettiin 20.2.2024, luontoarvokaupan mahdollisuuksista ja esimerkkikohteiden etsinnästä 16.7.2024. Hankkeen lopputuloksista tullaan julkaisemaan tiedote helmikuussa hankkeen päätyttyä MTK Keskusliiton toimesta.

Lapin luontoarvofoorumien markkinoinnissa käytettiin mm. MTK Keskusliiton sekä MTK Lapin somekanavia, lisäksi hankkeen projektipäälliköt kutsuivat erikseen sidosryhmiä tilaisuuteen.

Hanke toteutti “Omistatko maata Lapin maakunnan alueella" sähköisen kyselyn. Lisäksi luotiin 2 sähköistä kyselyä yhteistyössä MTK:n Luontoarvomarkkinoilla vauhtia monimuotoisuuden edistämiseen-hankkeen kanssa. Näissä vastaajia oli organisaatioille kohdistetussa kyselyssä 3 ja yksityisille kohdistetussa kyselyssä 25. Lisäksi luotiin 1 sähköinen kysely, jonka tulokset ovat hyödynnettävissä kehitystyössä sekä viestinnässä vielä hankkeen jälkeenkin. Lisäksi yhteistyössä Luontoarvomarkkinoilla vauhtia monimuotoisuuden edistämiseen-hankkeen kanssa toteutetuissa kahdessa markkinakyselyssä vastaajia oli organisaatioille kohdistetussa 3 ja yksityisille kohdistetussa 25. Hankkeen toteuttama kyselyyn “Omistatko maata Lapin maakunnan alueella” vastasi yhteensä 57 maanomistajaa. Kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin 100 euron lahjakortti. Lahjakortin voittajalle ilmoitettiin henkilökohtaisesti ja voittajan nimi julkaistiin myös somessa.

Hanke oli aktiivisesti mukana myös esimerkiksi:

luontoarvomarkkinoiden kehittämiseen liittyvissä valtakunnallisissa tapaamisissa muiden MTK asiantuntijoiden kanssa sekä asiantuntijalausuntoluonnosten kommentoinnissa

mm. paikallisesti vaikuttavien ilmasto- ja vesistö -teemaisten hankkeiden projektipäälliköiden tiedonjaossa
Arvot metsissä -webinaarin suunnittelussa ja toteutuksessa
MTK:n ja Saamelaiskäräjien yhteistyön kehittämisessä, tarkoituksena tarkastella luontoarvomarkkinoiden potentiaalia saamelaisten kotiseutualueen maankäytön yhteensovittamisessa.
Ylä-Lapin metsäpäivässä medialle
Rovaniemen luontoarvot –webinaarin suunnittelussa (ei toteutunut)

Aikataulu
2/2024 Hankkeen aloitus ja ohjausryhmän ensimmäinen kokous, hankkeesta viestiminen
3/2024 Lapin alueen maanomistajien ja sidosryhmien kontaktointi ja sitouttaminen hankkeeseen, yhteistyöryhmien muodostaminen
4/2024 Luontoarvofoorumi, teemana mm. Lapin erityspiirteet luontoarvojen kaupallistamisessa. Foorumi toimi hankkeen aloitusseminaarina.
4/2024 Ohjausryhmän kokous, yhteistyöryhmien työpajat, teemana luontoarvokohteiden tunnistaminen ja määrittäminen Lapin alueella
5/2024 Yhteistyöryhmien työpajat, teemana Lapin luontoarvokohteet ja niiden tuotteistaminen.
5-12/2024 Luontoarvot.fi -kehittäminen
6/2024 Erilaisiin luontoarvokohteisiin tutustuminen Lapissa
7-9/2024 Yhteistyöryhmien työpajat, syksyn ja talven toimenpiteiden ja tapahtumien valmistelu.
9/2024 Webinaarin suunnittelua yhdessä Rovaniemen matkailun uusi aika -hankkeen kanssa
8-12/2024 Sopimusmallit
10/2024 Webinaarin suunnittelu ja toteutus yhdessä ILIMA- ja BIKI- hankkeiden kanssa.
11/2024 Metsänomistaja -kysely
1/2025 Ohjausryhmän kokous ja loppuraportointi. Lapin luontoarvofoorumi/hankkeen lopetusseminaarina. Hankkeen tuloksista tiedottaminen.

Hanketta toteutti Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK. Hankkeelle valittiin hankkeen alkaessa projektipäälliköksi Anne Annala (2.2.2024-30.5.2024). Annalan siirryttyä toiselle työnantajalle hänen tilallaan jatkoi Ia-Mari Tiilikainen (26.4.2024-31.1.2025).
Hankkeessa oli kaksi yhteistyökumppania. Kemijärven yhteismetsä osakaskunta ja MHY Metsä-Lappi. Yhteistyökumppanit eivät osallistuneet taloudellisesti hankkeen toteuttamiseen vaan tarjosivat asiantuntijaosaamisensa hankkeen tueksi.

Hankkeelle asetettiin hankkeen alussa ohjausryhmä, joka koostuu seuraavista henkilöistä: MTK:lta Seppo Niskanen, Suomen metsäkeskukselta Ulla Huusko, Kemijärven yhteismetsän osakaskunnasta Juho Puikko, Lapin liitolta Hanna-Leena Pesonen, Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapilta Annakaisa Heikkonen, Luonnonperintösäätiöltä Harri Hölttä ja rahoittajan edustajana Lapin ELY-keskukselta Mikko Niemelä.
Hankkeen etenemisestä tiedotettiin hankkeen ohjausryhmälle ohjausryhmän kokouksissa. Hankkeen numeerisia tavoitteita seurattiin hankkeen projektipäällikön toimesta. Hankkeen aikana tehtiin seurantaa hankkeen tavoitteista ja taloudesta. Hankkeen päättyessä ohjausryhmälle esitellään hankkeen loppuraporttiluonnos, joka toimitetaan hankkeen viimeisen maksatuksen yhteydessä rahoittajalle.
Hankkeen yhteistyökumppanit olivat Kemijärven yhteismetsä osakaskunta sekä MHY Metsä-Lappi. Yhteistyökumppanit eivät osallistuneet taloudellisesti hankkeen toteuttamiseen vaan tarjosivat asiantuntijaosaamisensa hankkeen tueksi. Yhteistyökumppanien aktiivisuus ja asiantuntijuus olivat isossa osassa hankkeen tavoitteiden saavuttamista.
Esimerkkikohteita etsittiin julkisen tiedotteen avulla sekä sidosryhmien kautta. Esimerkkikohteita hankkeen työpajoihin käsiteltäväksi saatiin 5 kpl. Näiden lisäksi tuli useita yhteydenottoja maanomistajilta, mutta he eivät lopulta antaneet suostumusta tai lisätietoja esimerkkikohteiksi valitsemista varten. Syitä kieltäytymiselle oli mm. kuolinpesän osakkaiden sisäiset ristiriidat, pelko mahdollisista seuraamuksista, ei-toivotun huomion välttely.

1. Pienialaisia alueita, jotka on metsänkäyttöilmoitukseen tulleen ohjeistuksen perusteella jätetty hakkuiden ulkopuolelle. Kyseessä luonnonsuojelulaissa määriteltyjä erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja Hongantorvijäkälä ja Ryväsjäkälä.
2. Rantametsä ja purokohde, joka on muu arvokas elinympäristö. On metsätalouskäytön ulkopuolinen alue FSC:n kautta. Kyseiset alueet sisältyvät metsästysalueisiin eli esim. hirven tai pienriistan metsästys on sallittu.
3. 10 hehtaarin maastopalokohde
Luonnon toteuttamalla kulotuksella on saatu eriasteisten hiiltyneiden puiden määrää sekä palaneita alueita lisättyä ympäristössä.
4. Noin 70 vuotta sitten padottu lähde, josta laskevat 5-6 km puron luontainen reitti on suurimmaksi osaksi kadonnut alueen ojitusten vuoksi. Järvi, johon puro on alun perin laskenut, kärsii nyt alentuneesta veden laadusta. Lisäksi paikallinen tammukkakanta on pienentynyt eikä enää nouse kutemaan perinteisille paikoille virtausten ja veden laadun heikettyä.
5. Maisemakohde paikallisen matkailukohteen lähettyvillä, mm. hiihtoladun varrella.
6. Sääsken pesäpuu ja sitä ympäröivä puusto.

Hankkeen numeeriset tulokset
• Luontoarvofoorumit 2kpl
• Työpajat 6kpl
• Yhteistyötahoja yhteistyöryhmissä 17kpl
• Esimerkkikohteita 6kpl
• Ohjausryhmän kokoukset 4kpl

Luontoarvokaupan sopimusmallia työstettiin hankkeen työpajassa, sekä hankeaikana kerätyn tiedon ja sidosryhmien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta. Kauppakohteiden monipuolisuuden vuoksi prosessissa käytiin läpi erilaisia vaihtoehtoja. Näistä päädyttiin kehittämään yksi sopimusmalli, joka on mahdollisimman helposti hyödynnettävissä monenlaisiin luontoarvokohteisiin yksityismailla.

Sopimusmallilla ohjataan kauppaosapuolten perustietojen lisäksi ottamaan huomiota seuraaviin seikkoihin:

Kohteen pinta-ala sekä sijainnin mukainen kiinteistötunnus, tai vaihtoehtoisesti pistemäisen kohteen koordinaatit. Karttaliite, jossa kohteen rajaus ja sijainti. Tärkeintä on, että kohdealue kattaa koko sen alueen, jolla mahdollisia rajoitteita ja/tai toimenpiteitä ilmenee. Sopimuksessa merkityn kohdealueen ulkopuolella maanomistaja on vapaa jatkamaan toimintaansa oman päätäntävaltansa mukaisesti.

Tieto siitä, ovatko luontoarvot ammattilaisen kartoittamia. Olemassa oleva kartoitus olisi hyvä liittää niiltä osin, mikä koetaan tarpeelliseksi. Mikäli ammattilaisen tekemää kartoitusta ei ole, listataan sopimukselle kohdekohtaiset luontoarvojen kuvaukset vapaamuotoisesti.

Luonnonarvokohteita koskevat tavoitteet.

Mistä toimenpiteistä maanomistaja pidättäytyy ja/tai mitä toimenpiteitä hän suorittaa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä metsänhoidollisia toimenpiteitä maanomistajalla on oikeus tehdä luontoarvokohteilla ja mihin toimenpiteisiin ostaja sitoutuu? Lisäksi on pohdittava, tavoitteiden mukaisesti, rajoitetaanko maanomistajan oikeutta tuulikaatojen ja tykkylumen katkomien tai muuten vaurioituneiden puiden korjaamiseen alueelta.

Voimassa olevien lakien (metsä-, luonnonsuojelu-, alueidenkäyttö) sekä muun lainsäädännön vaatimusten tiedostaminen.

Sopimuskauden määrittäminen, se voi olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva.

Korvausten määrä ja korvaussumma, viivästyskorko, maanomistajan määräämä tilinumero IBAN muodossa.

Sopimuksen päättyminen, irtisanomisehdot, sopimuksen sitovuus kiinteistön siirtyessä uudelle omistajalle sekä sopimuserimielisyyksien käsittely.

Sopimusmalli on sellaisenaan riittämätön, mikäli tarkoitus on luontoarvokaupan kautta esimerkiksi mahdollistaa ennallistamistoimien tai luonnonhoitohankkeiden suunnittelua ja toteutusta. Sopimusmalli ei myöskään ole käyttökelpoinen ekologisen kompensaation prosessiin, joka toteutetaan viranomaisten kautta.

Luonnonarvon tuotteistaminen eli taloudellisen arvon määrittäminen muuntaa luonnonarvojen merkityksen yhteiskunnan ymmärtämälle kielelle. Monipuolisella luontoarvokaupalla voidaan parantaa ilmaston, ympäristön ja vesistöjen tilaa sekä hillitä luontokatoa. Yhteisvastuullisuuteen vedoten se antaa jokaiselle mahdollisuuden olla osana ratkaisua luontotekojen rahoittajana.

Luontoarvokauppa edesauttaisi ekologisen kestävyyden lisäksi sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden huomioon ottamista entistä laajemmin metsäluonnon maankäytössä. Se antaa mahdollisuuden tuoda luontoarvojen huomioimisen tiiviimmäksi osaksi metsien käytön suunnittelua ja tuo monimuotoisuuden osaksi metsäammattilasten sekä muiden toimijoiden päivittäistä toimintaa. Tähän asti yksityisen maanomistajan keinot ansaitaan metsämaalla ovat olleet erittäin rajoittuneet.

Olemassa olevat valtion rahoitusohjelmat ja muut tukimuodot ovat tärkeitä, mutta riittämättömiä. Niiden ulkopuolelle jää paljon kohteita, jotka eivät täytä esimerkiksi pinta-ala vaatimuksia. Markkinarahoitus tukisi osaltaan valtion budjetilla toteutettavia toimia, jossain tapauksessa jopa yksittäisten luonnonarvokohteiden kohdalla (ks. loppuraportti, kohta 4.5.1. esimerkki 4).

Luonnon monimuotoisuutta tukevista luonnonarvoista monet jäävät hakkuiden ulkopuolelle niin sanottuina harmaan suojelun vaikutuksesta. “Harmaa suojelu” liittyy tilanteisiin, joissa metsänomistaja kokee taloudellista haittaa tai vahinkoa luonnonarvon säästämisestä, koska ei saa asianmukaista korvausta lain tai säännösten nojalla. Harmaata suojelua syntyy mm. tilanteissa, jossa metsäteollisuus ei osta puuta metsänomistajalta mainehaitan takia. Harmaan suojelunalueet ovat siis jääneet tähän asti talousarvoltaan negatiivisvaikutteiseksi maanomistajan metsätuloihin. Tästä syystä erityisesti yhteismetsät ovat olleet aktiivisesti kuulemassa hankkeen etenemistä ja tarjonneet esimerkkikohteita hankkeen tarpeisiin.

Nimensä mukaisesti luontoarvokaupassa kauppaa käydään luonnonarvoista, eli maan omistajuus pysyisi entisellään. Sen sijaan, että maanomistaja myisi kiinteistönsä, luopuisi hallintaoikeuksistaan vuokrauksen yhteydessä tai tekisi puukauppaa, luontoarvomarkkinoiden kautta maanomistaja pystyisi toteuttamaan monitavoitteellisia suunnitelmiaan taloudellisesti kannattavasti.

Luonnonarvokauppa ei rajoittuisi pelkästään metsäluonnon kohteisiin. Luonnonarvoja voitaisi lisätä, hoitaa ja säilyttää markkinarahoituksella mm. puuttomilla soilla, joutomailla, kaupunkiympäristöissä, turvetuotantoalueilla, käytöstä poistetuilla pelloilla, peltojen reuna-alueilla, perinnebiotoopeilla sekä vesistöissä.

Markkinoiden muodostumista on edesautettu Luontoarvot.fi-palvelua mainostamalla hankkeen viestinnässä. Luontoarvot.fi toimittaa erittäin tärkeää osaa luontoarvomarkkinoiden kehittämisessä, sillä se toimii kohtaamispaikkana luonnonarvojen ostajien ja myyjien välillä sekä tietopankkina luontoarvokauppaan liittyvissä teemoissa. Myyjien ja ostajien kohtaaminen on ensiaskel ja välttämätön edellytys markkinoiden syntymiselle. Hankkeen aikana kerättyä tietoa on viety palveluun mm. Usein kysytyt kysymyksen –osioon sekä otettu huomioon palvelun jatkokehityssuunnittelussa.

Hankkeen jälkeen maanomistajat, metsäalan toimijat sekä muut kohderyhmät tiedostavat aiempaa laajemmin, että luonnonarvot ovat tuotteistettavissa ja niillä on markkina-arvoa. Maanomistaja pystyy tunnistamaan innovatiivisia ansaintakeinoja, pohtimaan näiden sopivuutta omien arvojen ja tavoitteiden mukaisiin päätöksiin. Tämä tulee kannustamaan maanomistajia tarjota luontoarvokohteita monimuotoisuuden turvaamiseen siinä missä taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseenkin.

Vapaaehtoisuutta pidetään maanomistajien keskuudessa tärkeimpänä seikkana. Markkinarahoitus tunnistetaan ansaintamahdollisuutena, kannustimena ja mahdollistajana luonnonarvojen tuottamiseen, kehittämiseen ja säilyttämiseen. Yksityissektorilta tulevan markkinarahan nähdään olevan jossain tapauksissa jopa ratkaiseva tekijä maanomistajan tekemissä maan käyttöratkaisuissa. Kun maanomistajalle syntyy uusia mahdollisuuksia tavoitteidensa mukaiseen metsien käyttöön, tämä parantaa metsien käyttöön liittyvää oikeudenmukaisuutta. Luontoarvokauppa mahdollistaa myös kuluttajan ja yrityksen osallistumisen monimuotoisuustyöhön.

Paineet maankäytölle kasvavat Lapissa koko ajan, joten eri sidosryhmien tavoitteiden ja tarpeiden yhteensovittamiseksi tulee tehdä aktiivista työtä. Ympäristön ekologisen tilan ollessa kaiken muunkin kestävän kehityksen reunaehto toimisi luontoarvokauppa yhteensovittamisen mahdollistavana työkaluna. Todellisia kestäviä ratkaisuja ei saavuteta huomioimalla vain yksi kestävyyden ulottuvuus kerrallaan. Kun osallistetaan ihmisiä eri asteiseen luontopositiiviseen toimintaan ja luodaan yhteisymmärrystä, saadaan kaikin puolin kestäviä ratkaisuja aikaan.

Hankkeen jälkeen luontoarvomarkkinoiden sopimuksiin, tuotteistamiseen ja tekniseen ratkaisuun liittyvä kehitystyö jatkuu MTK:n toisessa, valtakunnallisessa hankkeessa. Lapin alueellisessa hankkeessa saadut kokemukset ja tulokset ovat arvokkaita jatkokehitystyössä. Oli merkityksellistä toteuttaa hanke Lapin kaltaisella alueella, jossa maankäyttömuotojen runsaus korostuu.
Hanke tuotti markkinointiviestintämateriaalin lisäksi lyhyen luontoarvokaupan oppaan. Oppaassa on koottuna yleistä, tähän mennessä kerättävissä ollutta tietoa luonnonarvoista, luontoarvokaupasta ja luontoarvomarkkinoita. Tarkoitus on herätellä ihmisiä ja hoksauttaa heidän mahdollisuuksistaan maanomistajina ja luontoarvojen ostajina.
Luontoarvomarkkinoita olisi hyödyllistä viedä eteenpäin pilottikohteiden kautta. Pilottikohteiden kautta kokeiltaisiin käytännössä nyt keskustelun ja päätöstyön alla olevien rajoitteiden toimivuus.



Pilottikohteiden valinnassa olisi hyvä ottaa huomioon kohteiden variaatiot omistussuhteiden, tavoitteiden, luonnonarvojen ja maankäyttömuotojen suhteen.

Kohde, jolla yksi omistaja
Esim. Monimuotoisuuskohde, joka pinta-alaltaan ei täytä suojeluohjelmien kriteerejä.
Kohde, jolla useampi yksittäinen omistaja
Esim. Paikalliselle yhteisölle virkistysarvolta merkittävä kohde, jolla lisätään luonnonarvoja.
Kohde, jolla omistajana yhteismetsä
Esim. Harmaan suojelun alue
Pienvesistön kunnostus
Perinnebiotooppi

Olisi myös huomioitava luonnonarvojen ostajien eli rahoittajien variaatiot:
Yksi ostaja
Yksityinen henkilö
Yrittäjä
Joukkorahoitus
Markkinarahoitus osana kokonaiskorvausta
Esim. ELY/METKA/METSO/HELMI + maanomistajan omavastuu (joka katetaan markkinarahalla)
Markkinarahoitus 100%

Lapin alueelle hyödyllistä olisi erityisen hyödyllistä pilotoida luonnonarvokohde, joka toisi ilmi yhteensovittamisen optimoinnin tärkeyden suunnittelussa. Erityisen mielenkiintoista olisi tarkastella matkailijoiden potentiaalia joukkorahoittajana luonnonarvojen lisäämiseksi yksityismailla. Tämä lisäisi osaltaan maanomistajan taloudellista tilannetta ja mahdollisesti kiinteistön arvoa ja tukisi matkailun kestävyysnäkökulmaa.

Verifiointiin liittyvien kysymysten ratkaisu on tärkeässä roolissa luontoarvomarkkinoiden käynnistymiselle. Lain pohjalta säädellylle ekologiselle kompensaatiolle on paikkansa, mutta on annettava arvo ja arvostusta myös pienemmille teoille. Viherpesun mahdollisuuden kitkemisen lisäksi on kehitystyötä jatkettaessa muistettava, että liika rajoittaminen ja prosessin tekeminen liian vaikeaksi näyttäytyvät maanomistajalle vain uutena keppinä porkkanan sijaan. Tämä rajoittaisi merkittävästi potentiaalia kansalaisten osallistamisessa ja yhteisvastuuasteen lisäämisessä luontokadon hillitsemiseksi.

Luontoarvokaupasta tulisi tehdä prosessi, joka antaa maanomistajille ja luonnonarvon ostajille mahdollisuuden “laatikon ulkopuoliseen” ajatteluun eli annetaan raamit, joiden sisällä vain taivas on rajana. Kun saadaan luotua läpinäkyvyyteen, luotettavuuteen ja ennen kaikkea kannustavuuteen tukeutuvia rajaehtoja, niin tämä rohkaissee jokaista tekemään luontopositiivisia tekoja. On siis luotava puitteet ja ilmapiiri, jossa yritys tehdä hyvää luo positiivisia seuraamuksia eli kannustaa kokeilemaan ja kehittämään toimintaa.