Projekt
Utvecklingsprojekt - 263196

Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe

Lab-ammattikorkeakoulu Oy

30.10.2023 - 31.12.2025

Avslutat

Offentlig projektbeskrivning

Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke (LuoPaKe) tähtää maaseudun elinvoiman kasvattamiseen tarjoamalla yrityksille tai yrittäjyyden alussa oleville mahdollisuuksia saada lisää tietoa ja osaamista liiketoiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa verkostotoimintaa hyödyntäen. Hankkeen kohderyhmänä on luontolähtöisiä palveluita tarjoavat mikro- ja pienet yritykset. Hankkeen tavoitteena on monipuolistaa yritysten tietotaitoa ja osaamista sekä vahvistaa yritysten kykyä yhteiskehittämiseen ja synnyttää näin uusia palveluita ja liiketoimintaa sekä kasvattaa palveluiden kysyntää ja parantaa viestintää. Hanke vastaa kolmeen haasteeseen: 1) Luontolähtöisiä palveluita tarjoavien yrittäjien tietoisuuden vähyys luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista sekä luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta uusia palveluita kehitettäessä. 2) Luontolähtöisiä palveluita tarjoavien yritysten osaamisen vähyys markkinoinnin, palvelumuotoilun, talousasioiden ja digitaitojen osalta. 3) Luontolähtöisiä palveluita tarjoavien yritysten määrä on vähäinen ja niiden koko pieni. Hankkeen infotilaisuuksissa jaetaan ajankohtaista tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista ja monimuotoisuuden vaalimisesta sekä kestävistä ja vastuullisista luontopalveluista. Lisäksi pureudutaan yritysten liiketoiminta- ja markkinointiosaamiseen. Työpajoissa kehitetään uusia luontolähtöisiä palveluita yhteiskehittämisen keinoin. Yritysten viestintäosaamista kasvatetaan. Tuloksina yrityksillä on ajankohtaista ja tutkittua tietoa, ne osaavat kehittää uusia palvelutyyppejä ja niiden digi-, markkinointi- ja talousosaaminen on parantunut. Uutta liiketoimintaa syntyy ja edellytykset yritysryhmähankkeiden syntymiselle on luotu. Hankkeen kohdealue on Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maaseutualueet. Hanke edistää kotimaista ja kansainvälistä matkailua. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulu ja Allergia-, iho- ja astmaliiton (AIA) Luontoterveyden osaamiskeskus (Luoke). Hankeaika 1.1.2024 – 31.12.2025.

Sammanfattning av projektet

Kaksivuotiseen Luontolähtöisten palvelujen kehittämishanke LuoPaKeen osallistui yhteensä 51 yritystä, joista 27 majoitus, 20 ravintolapalvelut ja 35 elämyspalveluja tarjoavia yrityksiä. Etelä-Karjalassa heistä sijaitsi 31 ja Kymenlaaksossa 21.
Hankkeessa järjestettiin sekä lähi- et...

Mer information

Program/Fond

Euroopan maaseuturahasto 2023–2027

Projektnummer

263196

Startdatum

30.10.2023

Slutdatum

31.12.2025

Är det ett Leader-projekt?

ei

Åtgärd

Utvecklingsprojekt

Underåtgärd

Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden

Typ av åtgärd

Samarbetsprojekt

Åtgärdens specifierare

Koordinerings- och aktiveringsprojekt

Projektkaraktär

Lokal/Regional

Målområde/Särskilda mål

SO8

Sammanfattning av projektet

Kaksivuotiseen Luontolähtöisten palvelujen kehittämishanke LuoPaKeen osallistui yhteensä 51 yritystä, joista 27 majoitus, 20 ravintolapalvelut ja 35 elämyspalveluja tarjoavia yrityksiä. Etelä-Karjalassa heistä sijaitsi 31 ja Kymenlaaksossa 21.
Hankkeessa järjestettiin sekä lähi- että netin välityksellä tapaamisia ja webinaareja. Kummassakin maakunnassa järjestettiin omat kick-off tilaisuudet. Webinaarit pidettiin netin välityksellä ja niistä tehtiin tallenteet, jotta niihin pystyi palamaan myöhemminkin. Työpajat järjestettiin kummassakin maakunnassa erikseen ajankäytöllisistä sekä pitkistä välimatkoista johtuvista syistä. Ainoastaan työpaja I, benchmarking matka ja loppuseminaari oli järjestetty niin, että kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset oli kutsuttu niihin.
Hankkeelle luotiin omat nettisivut, joissa tiedotettiin hankkeen tapahtumista. Sinne kerättiin webinaareista tehdyt tallenteet sekä blogit ja artikkelit, mitkä oli hankkeeseen liittyen kirjoitettu. Samoin hankkeelle luotiin oma Facebook sivu ja sisäinen Google Drive kansio, minne yritykset saattoivat laittaa tietoa omasta toiminnastaan muille sekä yhteistyöehdotuksia ja lisäinfoa itsestään.
Opas/työkirja tehtiin yrityksille heidän toimintaansa tukemaan sekä antamaan vinkkejä mm. taloudellisiin asioihin ja brändin luomiseen. Se on tallennettu hankkeen nettisivulle Luontolähtöisten palveluiden kehittämishanke LuoPaKe | LAB.fi ja Maaseutu.fi sivulle, missä on myös hankekortti LuoPaKesta.

Toteutus

Hankkeen toteutusalue oli Etelä-Karjala ja Kymenlaakso ja aluksi piti löytää sopivia yrityksiä kummastakin maakunnasta. Alueiden elinkeinoyhtiöt auttoivat yritysten löytämisessä ja myös omaa suorahakua tehtiin yritysrekistereistä. Yhteensä mukaan lähti 51 yritystä.
Keväällä 2024 tehtiin jo mukaan saaduille yrityksille kysely heidän tarpeistaan. Sen pohjalta suunniteltiin tulevien infotilaisuuksien, webinaarien ja koulutusten sisältöä, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin niin hankehakemusta kuin yrittäjien tarpeita. Tämän perusteella aloitettiin työpajojen sisällön suunnittelu. Hankkeen sisältö oli jaettu neljään työpakettiin (TP1, TP2, TP3 ja TP4), joiden mukaan toimintaa toteutettiin.
Kaikki läsnäolotapahtumat ensimmäistä työpajaa lukuun ottamatta järjestettiin mukana olevien yritysten tiloissa, jotta yritykset voivat tutustua toistensa tiloihin ja miettiä yhteistyömahdollisuuksia muiden yrittäjien kanssa. Myös mahdollisimman keskeinen sijainti oli lähtökohtana kunkin työpajan pitopaikkaa valittaessa.
Työpaketti 1: Tiedon ja osaamisen lisääminen
Ensimmäiset hanketapahtumat olivat kummassakin maakunnassa järjestetyt kick-off-tapahtumat. Maaliskuun 25. päivä järjestettiin hankkeen kick-off- tapahtuma Etelä-Karjalassa Joutsenossa Valkoinen Kukka yrityksen tiipiissä. Seuraavana päivänä järjestettiin hankkeen kick-off-tapahtuma Kymenlaaksossa Polven Juustolassa.
Infotilaisuuksia järjestettiin webinaareina kaikkiaan 7 kappaletta hankkeen aikana.
Infotilaisuuksien aiheet olivat seuraavat:
• Viesti tehokkaasti - Lisäarvoa yritys/liiketoimintaan markkinointiviestinnällä
• Luonnosta lähtöisin – monimuotoisuus takaa hyvinvointimme
• Luonnosta hyvinvointia – tutkittua tietoa luonnon terveysvaikutuksista
• Kestävä ja vastuullinen matkailu
• Tuotteistamisella liiketoiminta kasvuun
• Hinnoittele kannattavasti
• Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa
Lisäksi järjestettiin tietoisku kahden matkailupalveluja myyvän yrityksen toiminnasta. Näistä toinen toimii Etelä-Karjalassa ja toinen Uudellamaalla.
Myös ELY-Keskuksen maaseutuyrittäjien rahoitusmahdollisuuksista ja yritystuista sekä Leader-rahoituksesta järjestettiin tietoisku webinaarin muodossa.

Työpaketti 2: Uusien luontolähtöisten palvelutyyppien osallistava yhteiskehittäminen
Ensimmäinen työpaja I, kaikkien yhteinen yrittäjätapaaminen, järjestettiin 6.11.2024 kaikkien hankkeeseen osallistuvien yritysten kanssa. Tavoitteena oli tutustuttaa yrittäjät toisiinsa maakuntarajojen yli. Alussa jokainen piti hissipuheen omasta yrityksestään. Työpajassa luotiin myös yritysten SWOT kartta, jonka avulla tuleviin työpajoihin saatiin määriteltyä painopistealueita. Alkuperäinen aikataulu tälle työpajalle oli jo syyskuun puolivälissä tai lokakuun alussa, mutta kun yrittäjiltä tuli viestejä, että eivät ehdi vielä alkusyksystä, tilaisuus pidettiin vasta marraskuun alussa. Aikataulun siirtämisellä haluttiin varmistaa, että mahdollisimman moni hankkeeseen osallistuva yritys myös tulee työpajaan mukaan ja sitoutuu yhteiseen hankkeeseen. Luumäki valittiin toteutuspaikaksi keskeisen sijainnin takia.
Vuonna 2025 tapasimme Matkamessuilla 16.1. niiden yrittäjien kanssa, jotka olivat paikalla. Vaihdoimme kuulumisia ja kokemuksia messuista ja sen sisällöstä sekä tulevien työpajojen sisällöstä.
Työpaja II järjestettiin kolme kertaa: 3.2. Imatralla Vuoksen Kalastuspuistossa, 4.2. pidettiin työpaja Haminassa Villa Jaakkolassa ja kolmas Luumäellä Hyvinvointitalo Onnelassa 10.3. Työpajaan sai osallistua kummankin maakunnan yrittäjiä, jotka eivät aiempiin työpajoihin olleet päässeet. Näin haluttiin varmistua, että mahdollisimman moni yrittäjä pääsee osallistumaan.
Toinen työpaja hyödynsi yrittäjien SWOT-analyysejä, kun alettiin yhteiskehittää liiketoimintaa hyödyntämällä muotoiluajattelua ja luovuutta. Muotoiluajattelu on asiakaslähtöinen lähestymistapa, jossa pyritään syvällisesti ymmärtämään asiakkaiden tarpeet, toiveet ja ongelmat. Luovuus ja muotoiluajattelu edistävät myös monialaista yhteistyötä, joka tuottaa innovatiivisia liiketoimintamalleja ja parantaa yrityksen kilpailukykyä. Työpajaa oli fasilitoimassa palvelumuotoilun asiantuntija Marjut Suokas LABilta.
Työpaja III keskittyi palveluiden tuotteistamiseen, modularisointiin ja asiakaslähtöiseen markkinointiin erityisesti asiakasarvon luomisessa ja kilpailuedun saavuttamisessa. Työpajassa perehdyttiin myös asiakaslähtöisen markkinoinnin perusperiaatteisiin, jolloin asiakaskokemuksesta saadaan entistä parempi.
Työpajat järjestettiin Etelä-Karjalassa Imatralla Neitsytniemen kartanossa 17.3. ja Haminassa Aholafarmilla 18.3. Työpajaa oli fasilitoimassa sama palvelumuotoilun asiantuntija kuin työpajassa II, mikä madalsi myös yrittäjien kynnystä kysyä, kun läsnä oli jo entuudestaan tuttu vetäjä.

Työpajoissa II ja III oli mukana myös ammattiopisto Ekamin opiskelijoita Kymenlaakson työpajoissa sekä Saimaan ammattiopisto Sampon opiskelijoita Etelä-Karjalan työpajoissa. Kummastakin oppilaitoksesta oli edustajia myös benchmarking matkalla.
Työpaketti 3: Viestinnällä tulokset näkyviksi ja jaettaviksi
Työpaketissa koottiin ja hyödynnettiin työpaketissa 1 saatua tietoa luonnon hyvinvointivaikutuksista, luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta sekä kestävistä ja vastuullisista luontolähtöisistä palveluista ja luontomatkailusta. Tietoa saatiin yrittäjien kanssa tehdystä SWOT-analyysistä, keskusteluista heidän kanssaan sekä eri tietoiskujen sisällöstä.
Työpaketissa järjestettiin maakuntien yhteinen tilaisuus benchmarking matkan aikana, jossa yhdisteltiin TP2:sta nousseita palvelutyyppejä ja suunniteltiin niiden soveltamisesta eri asiakasryhmille. Syyskuun viimeisenä päivänä 2025 järjestettiin benchmarking matka Oraviin. Siellä on osittain samanlainen toimintaympäristö kuin Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa vesistöjen äärellä toimivilla yrityksillä. Toiminnan panostaminen ja monipuolistaminen ympärivuotiseksi ja yritysten välinen yhteistyö pienessä kunnassa olivat aiheita, jotka saivat keskustelua aikaan. Paikan päällä ja paluumatkalla mietittiin miten kuultuja vinkkejä voisi omassa liiketoiminnassa kasvattaa.
Bussi lähti aikaisin aamulla Haminasta ja ajoi Taavetin ja Imatran kautta Savonlinnaan ja siitä Oraviin. Osallistujat pääsivät joustavasti kyytiin mukaan oman kotipaikkansa kohdalta. Paluumatka tehtiin osin laivalla Oravista Savonlinnaan. Laivalla pysyttiin vielä miettimään yhteistyöideoiden jatkokehittämistä ja miten yhteistyötä voidaan jatkaa hankkeen päättymisen jälkeen. Tästäkin tapahtumasta pyydettiin osallistujilta palautetta ja se oli erittäin positiivista. Oravi oli tarpeeksi kaukana, mutta ei liian kaukana, jolloin samoja haasteita oli sekä etelämmässä toimivilla yrittäjillä kuin Savossakin.
Työpakettiin kirjatut sisällöt kahdelle etätilaisuudelle (Palveluista viestiminen sekä Sanoista teoiksi yhdessä toteuttamalla) sisältyivät tietoiskujen sisältöön.
Hankkeessa tuotettiin sähköinen OPAS JA TYÖKIRJA: Luontolähtöisiä palveluja kehittämässä Kaakkois-Suomessa . Se toimii yrittäjille palvelun suunnittelun ja toteuttamisen työkaluna.
Hankkeen tuloksista viestittiin eri kanavia ja tilaisuuksia hyödyntäen. Esimerkkeinä tästä on erilaiset julkaisut ja Erä-, luonto- ja matkailumessut.
Hankkeen loppuseminaari järjestettiin luontoympäristössä Lusikkovuoren luolassa Luumäellä 4.11. Se toteutettiin yhdessä hankkeen Luontokohteiden kulttuuriperinnöstä vetovoimaa rajaseudun matkailuun kanssa, koska hankkeiden sisältö liittyi toisiinsa ja haluttiin järjestää vähän isompi, mutta kuitenkin kustannustehokas tapahtuma. Tapahtumassa oli kaksi kiinnostavaa puhujaa: Jenni Simkin Lukesta sekä Halmedale Oyn luova johtaja Jani Halme, joka on kotoisin Parikkalasta. Lisäksi ohjelmassa oli kaksi haastattelua sekä musiikkia haitarilla ja metsätyökalulla eli sahalla. Osallistujat olivat hyvin tyytyväisiä tapahtumaan ja tilaisuus avasi alueella toimivien yritysten yhteistyömahdollisuuksia luolan omistavan tahon kanssa tehtävään yhteistyöhön.
Hankeaikana järjestettiin yhteensä 9 webinaaria ja tietoiskua osana työpakettia I. Osa niistä on hankehakemukseen kirjattuja teemoja ja osa yritysten antaman ennakkopalautteen pohjalta toteutettuja. Teemat, joihin yrittäjät toivoivat lisäkoulutusta ja osaamista toteutettiin sen mukaan, että ne tukivat alkuperäisiä teemoja ja suunnitelmia.
Hankkeesta kirjoitettiin yhteensä 22 blogia ja artikkelia, joista 2 julkaistiin vasta vuoden 2026 alussa teknisien syitten takia. Raportin liitteenä lista tuotetusta materiaalista.

Työpaketti 4: Hallinnointi ja arviointi
Hanketta hallinnoitiin voimassa olevien sääntöjen ja ohjeiden mukaan ja osatoteuttaja AIA raportoi toiminnastaan ja kuluistaan LABille, joka kokosi ja lähetti yhteisen raportin toiminnasta hankkeen rahoittajalle.
Itsearviointia tehtiin läpi koko hankkeen pyytämällä jokaisen tietoiskun tai webinaarin jälkeen palautetta osallistujilta. Vaikka palautelomakkeet olivat lyhyitä ja kysymykset yksinkertaisia, oli vaikea saada vastauksia. Tästä jäi pohdittavaksi, oliko syynä se, etteivät vastaajat osanneet tai uskaltaneet avata webropolkyselyä, sillä joidenkin yrittäjien atk-taidot olivat hyvin vaatimattomat. Myös ajanpuute saattoi olla syynä vastaamattomuuteen.
Palautekysely koko hankkeeseen liittyen tehtiin marras-joulukuussa 2025 ja siihen saatiin 13 vastausta. Ilmeisesti loppuvuoden kiireet vaikuttivat alhaiseen vastausmäärään. Saatu palaute yrittäjiltä oli positiivista ja kannustavaa. Suurin osa heistä oli kiinnostunut osallistumaan myös jatkohankkeeseen, mikäli sellaista suunnitellaan. Tähän liittyen oli ennen hankkeen päättymistä rahoittajan kanssa alustavia keskusteluja, mutta hankkeelle ei löydetty toteutettavissa olevaa rahoituspohjaa ja siksi sen toteutus jäi tulevaan pohdintaan.

Resultat

Yrityksillä on jaettu ajankohtaista ja tutkittua tietoa luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista infoiskuissa ja työpajoissa. Tämän myötä yritysten palvelumuotoilu-, markkinointi- ja viestintäosaaminen sekä digitaidot ovat kasvaneet.
Yritystoiminta vaatii hyvää taloudenpitoa ja myös tästä järjestettiin tietoiskuja, minkä seurauksena yritysten talousosaaminen on vahvistunut.
Työpajoissa ideoitiin uusia palvelutuotteita ja siellä palvelumuotoilun ammattilainen Marjut Suokas LABilta tuki heitä suunnittelutyössä ja myös antoi alussa työkaluja yhteiskehittämiseen. Sen seurauksena yritykset osaavat kehittää ja luoda uusia palvelutyyppejä luonnon monimuotoisuutta vaalien sekä huomioida kestävyyden ja vastuullisuuden.
Hankkeessa on mukana sekä majoitus-, ruoka- että elämyspalveluja tarjoavia yrityksiä. Kick-off tilaisuuksissa sekä eri työpajoissa yritykset ovat voineet tutustua toisiinsa sekä toistensa yrityksiin. Näistä tapaamisista on syntynyt yritysverkostoja ja yhteiskehittäminen alkanut.
Työpajoissa on ideoitu uusia luontolähtöisiä palvelutyyppejä. Niitä on kehitetty ja niitä on tarjottu muokattuina eri kohderyhmille.
Yritysten tutustuessa toisiinsa ja luottamuksen vahvistuessa yrittäjien kesken, on ollut luontevaa aloittaa tai kasvattaa jo olemassa olevaa yhteistyötä. Tämä taas antaa uusia ansaintamahdollisuuksia ja monipuolistaa liiketoimintaa. Uutta liiketoimintaa on syntynyt, ja kaksi yritystä on perustettu hankkeen johdosta. Hankkeessa on ollut mukana myös Sampon ja Ekamin opiskelijoita ja heistä useampi harkitsee yrittäjäksi ryhtymistä, mutta ei ole hankkeen aikana vielä sitä lopullista ratkaisua tehnyt.
Hanke on kiinnostanut myös opiskelijoita. Esimerkiksi Krista Korhonen kiinnostui asiasta niin paljon, että sivusi aihetta omassa YAMK-tutkinnossaan kirjoittamalla opinnäytetyön aiheesta Asuinympäristön merkityksiä lasten luontoyhteyden rakentumiseen.
Työpajatyöskentelyn seurauksena luotiin hyvät edellytykset yritysryhmähankkeiden syntymiselle. Yrityksiä oli niin paljon ja ne sijaitsivat osittain niin hajallaan, että konkreettisia yritysryhmähankkeita ei ehditty luoda tämän hankkeen aikana. Toisaalta tällä rahoitusinstrumentilla se ei olisi ollut mahdollistakaan, vaan olisi pitänyt hakea rahoitusta ihan erillisille yritysryhmien hankkeille.
Hankkeen aikana maaseudulla toimiville yrityksille luotiin uusia, monipuolisia ansaintamahdollisuuksia ja kaksi uutta yritystä perustettiin hankkeen aikana.
Hankkeen tulokset ja uudet palvelutyypit koottiin sähköiseen opas- ja työkirjaan, joka on yrityksille suunnitteluun ja toteuttamiseen hyvä työkalu. Ammattiopisto Sampo on ilmoittanut ottavansa sen myös käyttöön kouluttaessaan luonto- ja ympäristöalan opiskelijoita.
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista tehtiin kartat, joihin on merkitty kaikki hankkeessa mukana olevat yritykset. Kartat ovat A4 kokoa ja niihin on koodeilla merkitty, tarjoaako yritys majoitus-, ravitsemus tai elämyspalveluita. Yritykset voivat painattaa karttaa ja jakaa sitä omille asiakkailleen sekä käyttää sitä sähköisessä markkinoinnissaan osoittamaan myös muita yrityksiä, joiden kanssa he tekevät yhteistyötä.

Effekter och framtidsplaner

Hanke oli kaksivuotinen ja tietoiskut sekä työpajat pyrittiin jakamaan tasaisesti hankkeen keston ajalle. Valitettavasti ensimmäisen työpajan järjestäminen viivästyi yli kuukaudella, kun yrittäjät ilmoittivat, että he ovat syyskuussa vielä niin kiireisiä ja kiinni asiakastyössä, etteivät ehdi osallistumaan työpajaan.

Yrittäjät olivat tyytyväisiä, kun pääsivät tutustumaan uusiin yrittäjiin ja toisaalta myös kasvattamaan jo alkanutta yhteistyötä. Samalla alueella tai paikkakunnalla olevat yritykset tekivätkin jo useissa tapauksissa yhteistyötä, mutta hankkeen myötä yhteistyö vahvistui.

Mukana oli muutamia yrittäjiä, jotka eivät kertaakaan
päässeet mukaan työpajoihin. Heillä oli myymälä, joka piti heidät siellä
päivisin eikä heillä ollut mahdollisuutta saada sinne varahenkilöä tuuraajaksi.

Viestit, puhelut ja yhteydenpito projektipäällikköön olivat luontevia ja
nämäkin yrittäjät olivat tyytyväisiä saamaansa tukeen ja tietoiskujen materiaaliin.

Ajankäyttö yhden hengen yrityksissä on niin haavoittuva tekijä, että osallistuminen mielekkääseen ja sisällöltään hyvään työpajaan ei ollut mahdollista. Tämä tiedostettiin myös etukäteen ja siksi kaikista tietoiskuista tehtiin tallenteet jatkotutustumista ja katsomista varten.

Etelä-Karjalasta mukana oli 30 yritystä ja Kymenlaaksosta
21. Nyt kun yritykset ovat tutustuneet toisiinsa ja työskennelleet yhdessä
työpajoissa, ovat he alkaneet suunnitella uusia yhteistyömuotoja ja
kasvattamaan sekä monipuolistamaan myös sillä tavoin tarjontaansa ja
palveluvalikoimaansa.

Yrittäjien luontotietoisuus ja tietämys luonnon terveysvaikutuksista on kasvanut ja he voivat myös hyödyntää tätä osaamista yritystoiminnassaan. 

Hinnoitteluosaaminen on vahvistunut, mikä edesauttaa kannattavaan
yritystoimintaan samoin kuin uusien työkalujen, kuten tekoälyn käyttöön osana yritystoimintaa.

Hankkeessa mukana olevat yritykset olivat pieniä mikroyrityksiä, eikä niillä ole runsaasti aikaan sidottuja tai taloudellisia resursseja nopeasti muuttaa omaa infrastruktuuriin liittyviä rakenteita. He ovat kuitenkin saaneet ajankohtaista tietoa asioista ja voivat sopivana ajankohtana myös palata esimerkiksi katsomaan tietoiskujen sisältöä.

Tärkeä työkalu yrittäjille on myös hankkeessa tuotettu opas-
ja työkirja, mihin on koottu infoiskuista materiaalia sekä työkirjaosuuteen
itse täytettäviä kohtia liittyen oman yrityksen toimintaan.  Opas- ja työkirja on netissä ja sieltä tallennettavissa omaan käyttöön itselle sopivana ajankohtana.

Talouden lama ja vahvasti heikentynyt työllisyystilanne
heijastuvat myös hankkeessa mukana olevien yritysten toimintaan. Kun perheen toinen tai pahimmassa tapauksessa molemmat vanhemmat ovat työttömiä, perheellä ei ole varaa matkustaa edes kotimaassa eikä ostaa majoitus-, ruoka- tai elämyspalveluita. Mikäli näillä perheillä on kesämökki, loma vietetään siellä niin, että rahat kuluvat ruokaan ja mökkimatkan polttoaineisiin. Tällöin minkä tahansa palvelun
ostaminen jää minimiin.

Edellä mainittujen syiden takia nämä pienet maaseudulla
toimivat yritykset ovat arkoja tai odottavaisia esimerkiksi uusia investointeja harkitessaan. Talous on ollut alamäessä jo vuodesta 2020 eikä parannusta ole juurikaan näköpiirissä. Tämä tietysti vaikuttaa yritysten tulevaisuuden uskoon ja toiminnan laajentamiseen. Toisaalta hanke on antanut yrittäjille hyviä eväitä kasvattaa osaamistaan, joten kun taloudessa alkaa mennä paremmin, yritykset ovat paremmassa asemassa kuin jos he eivät olisi tehneet mitään tai kasvattaneet osaamistaan.

Hankkeen loppuvaiheessa yrittäjiltä kysyttiin, ovatko he kiinnostuneita jatkohankkeeseen, jos sellaisen suunnittelu aloitetaan. Vastaukset olivat myönteisiä ja siksi rahoittajan kanssa pidettiin palaveri, missä jatkohankkeen sisältöä esiteltiin. Palaverissa kävi ilmi, että sadan
prosentin rahoitus ei enää olisi mahdollinen, vaan pitäisi tehdä
yritysryhmähankkeita, joissa myös yrittäjillä on rahoitusosuus. Summa olisi noussut niin korkeaksi, että yrityksiltä ei ollut realistista saada sen
suuruista rahoitusosuutta. ELY-Keskusten yhdistyminen vuoden 2026 alussa oli myös heikentämässä tilannetta, koska uudessa organisaatiossa hankkeet toimivat laajemmalla alueella ts. Päijät-Häme on myös mukana. Näitten syiden takia jatkohanketta ei alettu valmistelleaan, vaan vinkattiin yrityksille, että he voisivat hakea ja saada esimerkiksi Leader-rahoitusta omiin pienempiin hankkeisiinsa.

Hankkeen aikana kuitenkin luotiin monipuoliset
yritysverkostot ja ne varmasti lisäävät yhteistyötä yritysten kesken. Pienet yritykset eivät kykene kerralla tekemään suuria muutoksia toiminnassaan, joten esimerkiksi viiden vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä olisi mielenkiintoista kerätä tietoa, miten konkreettisesti ja millä volyymilla yhteistyö on kehittynyt.


Aktuellt om projektet

Luontolähtöisiä palveluita kehittämässä Kaakkois-Suomessa Luontolähtöisiä palveluita kehittämässä Kaakkois-Suomessa

Nuori naisyrittäjä toimii tarmokkaasti unelmiensa eteen Nuori naisyrittäjä toimii tarmokkaasti unelmiensa eteen

Yhden hankkeen elinkaaren aikana tapahtuu paljon https://www.labopen.fi/lab-pro/yhden-hankkeen-elinkaaren-aikana-tapahtuu-paljon/

Opintovierailuilta saa oppeja ja oivalluksia https://blogit.lab.fi/labfocus/opintovierailuilta-saa-oppeja-ja-oivalluksia/

Tarjolla annos luontoterveyttä https://luontoterveydenosaamiskeskus.fi/tarjolla-annos-luontoterveytta/

Portugalin geoparkeissa riittää nähtävää https://blogit.lab.fi/labfocus/portugalin-geoparkeissa-riittaa-nakemista/

Luontolähtöiset palvelut uudistumisen lähteenä https://www.maaseutupolitiikka.fi/blog/luontolahtoiset-palvelut-uudistumisen-lahteena

Mahdollisuuksien luontolähtöistä liiketoimintaa kehittämässä https://blogit.lab.fi/labfocus/mahdollisuuksien-luontolahtoista-liiketoimintaa-kehittamassa/

Pienyrittäjälle markkinointiverkostot ovat tärkeitä https://www.labopen.fi/lab-pro/pienyrittajalle-markkinointiverkostot-ovat-tarkeita/

Luontolähtöisten palvelujen tulevaisuus ja mahdollisuudet Suomessa https://www.labopen.fi/lab-pro/luontolahtoisten-palvelujen-tulevaisuus-ja-mahdollisuudet-suomessa/

Generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet pienyrityksille: Sovelluksia, hyötyjä ja haasteita https://www.labopen.fi/lab-pro/generatiivisen-tekoalyn-mahdollisuudet-pienyrityksille-sovelluksia-hyotyja-ja-haasteita/

Luontolähtöisiä palveluja kehitetään kestävästi ja vastuullisesti https://www.labopen.fi/lab-pro/luontolahtoisia-palveluita-kehitetaan-kestavasti-ja-vastuullisesti/

Tuotteistamisella liiketoiminta kasvuun https://www.labopen.fi/lab-pro/tuotteistamisella-liiketoiminta-kasvuun/

Luonto on otettava vahvemmin osaksi ihmisten arkea https://blogit.lab.fi/labfocus/luonto-on-otettava-vahvemmin-osaksi-ihmisten-arkea/

Alpakkayrittäjä tahtoo kasvattaa osaamistaan https://blogit.lab.fi/labfocus/alpakkayrittaja-tahtoo-kasvattaa-osaamistaan/

Kartanon rouvakin käyttää esiliinaa https://blogit.lab.fi/labfocus/kartanon-rouvakin-kayttaa-esiliinaa/

LABin liikunta-, luonto- ja sporttihankkeissa edistetään monialaisesti hyvinvointia https://www.labopen.fi/lab-pro/labin-liikunta-luonto-ja-sporttihankkeissa-edistetaan-monialaisesti-hyvinvointia/

Luontolähtöisten pienyritysten osaamis- ja tarvekartoituksen tuloksia Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa https://www.labopen.fi/lab-pro/luontolahtoisten-pienyritysten-osaamis-ja-tarvekartoituksen-tuloksia-etela-karjalassa-ja-kymenlaaksossa/

Luovasti ja luontolähtöisesti verkostoitumaan
https://blogit.lab.fi/labfocus/luovasti-ja-luontolahtoisesti-verkostoitumaan/

Mistä on vahva yrittäjä tehty?
https://blogit.lab.fi/labfocus/mista-on-vahva-yrittaja-tehty/

Viestintää ja digitaalista markkinointia maaseudun pienyrityksille Etelä-Karjalassa ja Kymenlaaksossa
https://www.labopen.fi/lab-pro/viestintaa-ja-digitaalista-markkinointia-maaseudun-pienyrityksille-etela-karjalassa-ja-kymenlaaksossa/

Tietoiskuja yrittäjille kestävistä ja vastuullisesta luontopalveluista
https://blogit.lab.fi/labfocus/tietoiskuja-yrittajille-kestavista-ja-vastuullisista-luontopalveluista/

Luonto hyvinvoinnin ja liiketoiminnan edistäjänä
https://blogit.lab.fi/labfocus/luonto-hyvinvoinnin-ja-liiketoiminnan-edistajana/

Tekoälyn hyödyntäminen liiketoiminnassa
Tallenne
Esitysdiat (pdf)

Projektets kontaktpersoner