Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -hanke
Projekt
Utvecklingsprojekt - 270490
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -hanke
Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry - Östermarks Kulturstöd rf
- 31.12.2024
Är igång
Offentlig projektbeskrivning
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -kulttuuriympäristöhankkeessa tarkoitus on tuoda yhteen rakennuksiin liittyvää asiantuntijatietoa, paikallisia muistoja ja kokemuksia, esitellä niitä ulkopuolisille näyttelyiden kautta, innostaa paikallisia asukkaita kulttuuriympäristökasvatuksen pariin ja luoda tähän toimintamalleja.
Hanke käynnistetään Teuvalla Toven ja Elsin matkassa -osahankkeella, joka kattaa tutkimustyötä, muistitiedonkeruutyöpajoja, luentoja sekä edellisten tuloksista koostettavan näyttelyn.
Tavoitteena on tarjota sekä paikallisille asukkaille että Tove Teuvalla -oopperaan ja muutoinkin Suupohjan alueelle tuleville vierailijoille tietoa Suupohjan merkittävimpiin arkkitehtuuri- ja taidekohteisiin kuuluvasta Teuvan kirkosta ja siinä olevasta alttarimaalauksesta kiinnostavalla, muistoja ja kokemuksia herättävällä tavalla. Näyttelyllä edistetään näin paikallisten asukkaiden mahdollisuutta syventää omaa ympäristötietouttaan ja -suhdettaan sekä kiinnittyä yhteen oman kotiseudun avainkohteista. Tällaisen suhteen vahvistaminen tukee ja parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Teuvan kirkko (1953) ajoittuu Elsi Borgin, uran myöhäisvaiheisiin. Kirkko on kokonaistaideteos, jonka toteuttamiseen osallistuivat myös Tove Jansson, tekstiilitaiteilija Dora Jung, arkkitehti Kaisa Harjanne, puutarhasuunnittelija Maj-Lis Rosenbröijer sekä tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimo. Erityisen kiinnostavana on pidetty Tove Janssonin tekemää alttarimaalausta (Kymmenen neitsyttä). Kirkko on suojeltu kirkkolailla vuonna 2019.
Näyttelyn tavoitteena on kertoa kirkon, Elsi Borgin ja Tove Janssonin lisäksi siitä, mitä kirkko on merkinnyt teuvalaisille, millaisia tarinoita ja muistoja rakennukseen liittyy. Aineistoa kerätään osallistavien, kaikille avoimien muistelutyöpajojen kautta. Tarkoituksena on luoda kokonaisuus, jossa kirkkoa lähestytään sekä rakennustaiteellisesta että kokemuksellisesta näkökulmasta.
Sammanfattning av projektet
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana –kulttuuriympäristöhankeen Teuvalla toteutettu Elsin ja Toven matkassa -osahanke toi yhteen kirkkoon liittyvän asiantuntijatiedon, paikalliset muistot ja kokemukset, ja esitteli näitä näyttelyn kautta. Hankkeen avulla innostettiin paikallis...
Mer information
Program/Fond
Euroopan maaseuturahasto 2023–2027
Projektnummer
270490
Slutdatum
31.12.2024
Är det ett Leader-projekt?
kyllä
Typ av landsbygd
Kärnlandsbygd
Åtgärd
Utvecklingsprojekt
Underåtgärd
Samarbetsprojekt för utveckling av service och verksamhetsmiljö på landsbygden
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana –kulttuuriympäristöhankeen Teuvalla toteutettu Elsin ja Toven matkassa -osahanke toi yhteen kirkkoon liittyvän asiantuntijatiedon, paikalliset muistot ja kokemukset, ja esitteli näitä näyttelyn kautta. Hankkeen avulla innostettiin paikallis...
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana –kulttuuriympäristöhankeen Teuvalla toteutettu Elsin ja Toven matkassa -osahanke toi yhteen kirkkoon liittyvän asiantuntijatiedon, paikalliset muistot ja kokemukset, ja esitteli näitä näyttelyn kautta. Hankkeen avulla innostettiin paikallisia asukkaita kulttuuriympäristökasvatuksen pariin ja luotiin tähän toimintamalleja. Elsin ja Toven -matkassa -hanke kattoi tutkimustyötä, muistitiedonkeruutyöpajoja, luentoja sekä näiden tuloksista koostettavan näyttelyn.
Muistitiedonkeruutyöpajoilla ja näyttelyllä edistettiin paikallisten asukkaiden mahdollisuutta syventää omaa ympäristötietouttaan sekä kiinnittyä yhteen oman kotiseudun avainkohteista. Tällaisen suhteen vahvistaminen tukee ja parantaa asukkaiden viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Hankkeessa toteutettiin Teuvan Orrelaan näyttely, joka oli osa Teuvan kulttuurin superkesää. Teuvalle oli jo tulossa ooppera sekä dokumentti, jotka keskittyivät Tove Janssonin alttarimaalaukseen. Näyttelyllä haluttiin tuoda esiin erityisesti Elsi Borgin merkittävyyttä kirkollisten tilojen suunnittelijana ja Teuvan kirkko kokonaistaideteoksena. Myös Teuvan vanhaa, palanutta kirkkoa käsiteltiin näyttelyssä. Näyttelyllä haluttiin ilmaista kirkkojen suuri, tunnepitoinen merkitys niin arkkitehdeille ja taiteilijoille, kuin paikallisille ihmisille. Syvällisempi tavoite hankkeella oli vahvistaa alueen ihmisten, erityiskohderyhmänä nuoret, ympäristötietoutta ja kotiseututunnetta.
Toteutus
Rakennusperinnön arvo rakentuu kahdesta suunnasta. Rakennustaiteellisten arvojen määrittely perustuu yleensä asiantuntijatietoon. Paikallisyhteisölle tärkeää on myös se, mitä rakennus merkitsee ja millaisia muistoja siihen kiinnittyy. Tärkeäksi koetussa rakennuksessa yhdistyvät siis sek...
Rakennusperinnön arvo rakentuu kahdesta suunnasta. Rakennustaiteellisten arvojen määrittely perustuu yleensä asiantuntijatietoon. Paikallisyhteisölle tärkeää on myös se, mitä rakennus merkitsee ja millaisia muistoja siihen kiinnittyy. Tärkeäksi koetussa rakennuksessa yhdistyvät siis sekä rakennustaiteelliset arvot että siihen liittyvät kokemukset ja muistot. Yleensä rakennus koetaan entistä merkittävämmäksi, kun tietoa sen historiasta ja arkkitehtuurista nostetaan esiin ja se syvenee.
Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -kulttuuriympäristöhanke käynnistettiin Teuvalla Toven ja Elsin matkassa - osahankkeella, joka kattoi tutkimustyötä, muistitiedonkeruutyöpajoja, luentoja sekä edellisten tuloksista koostettavan näyttelyn. Osahankkeen kokonaiskustannukset olivat [18 612] euroa, mistä Leader Suupohjan [14 800] euron kehittämisavustusta. Kustannukset muodostuivat pääosin hanketyöntekijän palkkakuluista ja näyttelyn toteutuskuluista. Hanketta hallinnoi Teuvalaisen Kulttuurin Tuki ry. Yhteistyökumppaneita ovat Seinäjoen museot, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Teuvan seurakunta.
Hankkeella tarjottiin sekä paikallisille asukkaille että Tove Teuvalla -oopperaan ja muutoinkin Suupohjan alueelle tuleville vierailijoille tietoa Suupohjan merkittävimpiin arkkitehtuuri- ja taidekohteisiin kuuluvasta kirkosta ja siinä olevasta alttarimaalauksesta kiinnostavalla, muistoja ja kokemuksia herättävällä tavalla.
Maakunnan rakennusperinnön kulmakivien – komeiden pohjalaistalojen, puukirkkojen, Matti Visannin ja Alvar Aallon luomusten – lisäksi pohjalaispitäjissä on runsaasti vähemmälle huomiolle jääneiden arkkitehtien ja rakennusmestareiden suunnittelemia rakennuksia, jotka ovat tulleet viime vuosina uudella tavalla ajankohtaisiksi. Tunnetulla naisarkkitehdilla, Elsi Borgilla (1893-1958), on Etelä-Pohjanmaalla kaksi keskeistä suunnittelukohdetta ja maamerkkiä. Toinen näistä on Ähtäriin vuonna 1934 valmistunut Sininen talo, Ähtärin entinen seurakuntakeskus, joka on nykyään osa Pirkanpohjan taidekeskusta. Teuvan kirkko (1953) ajoittuu Elsi Borgin uran myöhäisvaiheisiin. Kirkko on kokonaistaideteos, jonka toteuttamiseen osallistuivat myös Tove Jansson (1914-2001), tekstiilitaiteilija Dora Jung (1906-1980), arkkitehti Kaisa Harjanne (1921-2009), puutarhasuunnittelija Maj Lis Rosenbröijer (1926-2003) sekä tekstiilitaiteilija Kaarina Heikinheimo (1946- ).
Erityisen kiinnostavana on pidetty Tove Janssonin tekemää alttarimaalausta (Kymmenen neitsyttä). Sekä kirkko, että alttarimaalaus ovat valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Kirkko on suojeltu kirkkolailla vuonna 2019. Kesällä 2024 valmistui kirkon rakentamiseen ja Tove Janssoniin keskittyvä oopperaesitys Tove Teuvalla, joka kantaesitettiin Teuvan kirkossa. Elsi Borg ja Tove Jansson olivat molemmat monipuolisia ja monitaiteellisia taiteilijoita.
Näyttelyn tavoitteena oli kertoa kirkon, Elsi Borgin ja Tove Janssonin lisäksi siitä, mitä kirkko on merkinnyt teuvalaisille, millaisia tarinoita ja muistoja rakennukseen liittyy. Aineistoa kerättiin osallistavien, kaikille avoimien muistelutyöpajojen kautta. Näyttelyssä luotiin kokonaisuus, jossa kirkkoa lähestyttiin sekä rakennustaiteellisesta että kokemuksellisesta näkökulmasta. Hankkeen erityiskohderyhmän olivat nuoret. Suuri vaikuttavuus tuli myös siitä, että Teuvan koulujen oppilaat osallistuvat näyttelyyn elokuussa. Näin kyettiin syventämään nuorten omaa ympäristötietoutta ja -suhdetta sekä kiinnittymään yhteen oman kotiseudun avainkohteista. Tällaisen suhteen vahvistaminen tukee ja parantaa nuorten viihtyvyyttä ja hyvinvointia.
Hanketyöntekijä koosti tutkimus-, arkisto- ja muisteluaineistoista näyttely.
Hankkeen valmistelu aloitettiin tammikuussa 2024 ja hanketyöntekijä Oskari Luoman työsuhde alkoi huhtikuussa painottuen aluksi tutkimusaineiston keräämiseen. Aineistoa saatiin Teuvan seurakunnalta, Teuvan kotiseutuarkistoista ja lukuisilta yksityishenkilöiltä. Arkkitehtuurimuseon Elsi Borg aineistot olivat hyvin olennainen lähde. Samoin kuin Tove Janssoinin perikunnan edustajien avokaat neuvot ja näkemykset. Tämän lisäksi hankkeessa käytetty tutkimuskirjallisuus oli laaja.
Kolme työpajaa, joissa kerättiin muistitieota järjestettiin huhti-toukokuussa. Työpajoissa asiantuntijaluennot ja etukäteen valmistellut esitykset omakohtaisista muistoista toimivat virikkeinä muistelulle ja kokemustiedon keräämiselle. Työpajojen teemat olivat ”kirkon rakentaminen” (17.4.2024), ”kirkon merkitys paikallisille” (8.5.2024) sekä ”kirkko kokonaistaideteoksena” (15.5.2024).
Näyttelyä sommiteltiin tarkasti Orrelan tilaan sopivaksi sekä miettien myös rakenteiden purkaminen ja uudelleenpystytys uusille näyttelypaikkakunnille mahdolliseksi. Tätä varten tehtiin useita mittauksia paikanpäällä ja pidettiin useita palavereja sitä mukaa kun näyttely alkoi saada muotoaan. Alusta alkaen työ on pitänyt sisällään runsaasti paikallisten kanssa keskustelemista, lukemista ja kirjoittamista sekä graafikon kanssa työskentelyä. Näyttelytyöryhmä luki ja antoi kommentteja ja ohjeistusta näyttelytaulujen sisällöstä. Näyttelyn pystytys ja purku tapahtui tiiviissä yhteistyössä paikallisen rakentajan kanssa.
Resultat
Kaikki suunnitellut muistitiedonkeruutyöpajat toteutuivat suunnitellusti ja paikalliset osallistuivat niihin kiitettävän aktiivisesti. Jokaisella kerralla ihmisiä oli 20-40 henkeä. Rakentamisteema veti eniten yleisöä ja tilaisuudessa onnistuttiin nimeämään lukuisia henkilöitä valokuvista...
Kaikki suunnitellut muistitiedonkeruutyöpajat toteutuivat suunnitellusti ja paikalliset osallistuivat niihin kiitettävän aktiivisesti. Jokaisella kerralla ihmisiä oli 20-40 henkeä. Rakentamisteema veti eniten yleisöä ja tilaisuudessa onnistuttiin nimeämään lukuisia henkilöitä valokuvista. Tilaisuuden ansiosta näyttelyn ”Kirkon rakentaminen” planssista muotoutui mielenkiintoinen ja elävä. Työpajan aluksi alusti Ruralia-instituutin tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto Teuvan maisemista ennen ja nyt.
Toinen muistitiedonkeruutyöpaja, ihmisten henkilökohtaiset suhteet kirkkoon, alussa tutkimusjohtaja Sulevi Riukulehto piti hienon alustuksen Teuvan kirkon merkityksestä paikallisille ja osana laajempaa tutkimusta (tutkimuksiinsa pohjaten) ja tästä oli hyvä laskeutua tarkkoihin, henkilökohtaisiin muisteluihin. Tästä illasta näyttely sai paljon materiaalia. Viimeinen muistitiedonkeruutyöpaja keskittyi kirkon taiteeseen ja tämän illan suurimpana antina oli hienot pohdinnat ja oivallukset Teuvan kirkon taiteesta, jotka suuntasivat näyttelyn lähestymistä oikeaan suuntaan. Työpajassa alusti Teuvan kirkosta kokonaistaideteoksena filosofian maisteri Oskari Luoma.
Näyttely saatiin valmiiksi aikataulussa ja oli esillä heinä-elokuussa Teuvan Orrelassa. Näyttely sijoittui kolmeen viereiseen tilaan, joissa teemat hieman vaihtelivat mutta tukivat toisiaan. Pääsalissa esiteltiin uuden kirkon vaiheet ja esillä oli myös lähes oikeakokoinen jäljennös Janssonin alttarimaalauksesta sekä Dora Jungin alkuperäinen alttariliina ja yksi Lisa Johansson-Papen valaisin sakastista. Toisessa salissa käytiin palaneen kirkon vaiheet läpi ja esillä oli myös ainutlaatuisia Gunnar Finnen veistoksia, jotka olivat säästyneet palosta. Viimeinen sali oli lavastuksenomainen kahvilatila, jossa kirkon naissuunnittelijat kuvitteellisesti keskustelivat ja näin tuotiin taiteilijoiden tiiviitä yhteyksiä esiin. Kävijöitä oli noin kuukaudessa vieraskirjan mukaan 1 500, joka tekee päivää kohden ainakin viisikymmentä henkeä. Kun läheskään kaikki kävijät, varsikaan oopperan aikana, eivät kirjoittaneet nimeään vieraskirjaan, todellinen kävijämäärä oli huomattavasti isompi. Lisäksi Teuvan koululaiset, arviolta 300 oppilasta, tutustuivat näyttelyyn elokuun alussa. Koululaisilta saatiin myös kirjallisia kokemuksia alttaritaulun ääreltä. Järjestäja arvio näyttelyyn tutustuneen yhteensä 3 000 henkilöä.
Näyttely sai näkyvyyttä Tejuka ja Ilkka-Pohjalainen -sanomalehdissä.
Ihmiset ovat laajasti kiitelleet Toven ja Elsin matkassa -näyttelyä ja Teuvan kulttuurikesän kokonaisuutta erittäin tervetulleena ja kaivattuna mikä on nostanut kotiseututunnetta ja hyvinvoinnin kokemusta. Näyttely ja erityisesti sen osallistava vaikutus muistelupajoineen ja koululaisvierailuineen on ollut kulttuurikesän keskeinen osa.
Yhteistyö seurakunnan kanssa oli suoraviivaista ja molempia hyödyttävää. Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana -hankeen tiimolta saatiin paljon uutta tietoa ja ymmärrystä myös Teuvan kirkon esineistön merkityksestä. Mm. Suomen yksi merkittävimmistä valaisinsuunnittelijoista Lisa Johannson-Pape oli aikojen saatossa jäänyt unohduksiin. Hänen Teuvan kirkoon suunnittelemat valaisimet ovat erittäin merkittäviä ja niitä löytyi myös kirkon varastosta, ilman että alkuperää ennen hanketta tiedettiin. Samoin löytyi tekstiilitaiteilija Dora Jungin töitä. Hankkeen ja esinelöydösten innostamana Teuvan seurakunta aloitti kaikkien esineiden inventointiprojektin. Gunnar Finnen suunnittelemat, ja vanhan kirkon palosta pelastut, erittäin arvokkaat suurikokoiset enkelipatsaat löydettiin ja niihen inventoinnin, restauroinnin ja säilytyksen tiimoilta ollaan käynnistämässä erillistä hanketta.
Hanke tukee erittäin hyvin Leader Suupohjan Virtaa viisikoon -kehittämisstrategiaa vuosille 2023-2027. Hanke toteuttaa Virtaa viisikkoon -strategian painopistettä Ainutlaatuinen seutu. Erityisesti hanke vahvisti paikallisyhteisön elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä, edisti Suupohjan alueen matkailua ja kulttuuritoimintaa osana alueen pito- ja vetovoimaa sekä asukkaiden hyvinvointia. Hanke houkutteli kävijöitä läheltä ja kaukaa: se edisti Suupohjan alueen vetovoimaisuutta ja brändäystä. Useissa tutkimuksissa kulttuurilla on todettu olevan huomattava merkitys kuntien vetovoimaisuudelle, maineelle ja pitovoimalle. Hankkeella osallistettiin paikallisia toimijoita ja elävöitettiin Suupohjan kulttuuritarjontaa.
Hankeen erityiskohderyhmänä olivat nuoret: hankkeella vahvistettiin nuorten positiivista maaseutumielikuvaa sekä mielikuvaa maalla-asumisesta ja omasta kotiseudusta.
Effekter och framtidsplaner
Näyttelyllä on ollut valmiiksi jatkosuunnitelma olemassa eli se jatkaa vielä Jyväskylään, Alajärvelle, Seinäjoelle ja Ähtäriin parin vuoden aikana. Rakenteet suunniteltiin siirrettäviksi, mikä on jo ehditty todeta toimivaksi ratkaisuksi. Näyttelyä on tarkoitus syventää teemoiltaan se...
Näyttelyllä on ollut valmiiksi jatkosuunnitelma olemassa eli se jatkaa vielä Jyväskylään, Alajärvelle, Seinäjoelle ja Ähtäriin parin vuoden aikana. Rakenteet suunniteltiin siirrettäviksi, mikä on jo ehditty todeta toimivaksi ratkaisuksi. Näyttelyä on tarkoitus syventää teemoiltaan seuraaville paikkakunnille ja toisaalta pudottaa tarvittaessa jotain osioita pois. Tätä kirjoittaessa Jyväskylän näyttely on jo ehtinyt valmistua aikataulussa ja mainiosti onnistuneena (liitteenä pari kuvaa Aalto2:n näyttelystäkin). Keskisuomalainen teki jutun näyttelystä. Näyttelyyn on tarkoitus järjestää oheisohjelmaa, osin samoja mitä Teuvallakin pidettiin, kuten Moomin Characters Oy:n dokumenttielokuva ja Heta Saarisen luento. Jo tässä vaiheessa kiertonäyttely vaikuttaa hyvin onnistuneelta ratkaisulta, josta on saatu monia synergiaetuja ja ihmiset ovat myös hoksanneet näyttelyn kiertävän ja täydentyvän idean yli maakuntarajojen. Erityisesti näyttelyn yhteisöllistä ja osallistavaa vaikutusta on kiitelty niin Teuvalla kuin Jyväskylässä, jossa myös on jo ehditty yksi muistelupaja pitää. Seuraavana on vuorossa Ähtärin kolme muistitiedonkeruutyöpajaa. Teuvalta siirtyessään näyttelyhanke jatkuu Seinäjoen museoiden ja museoviraston rahoituksella. Maaseudun rakennusperintö paikallisena voimavarana Teuvan hanke muodostaa näin pohjan kiertonäyttelyn esineistölle, jota hyödynnetään täysimääräisesti jatkonäyttelyissä. Näin ollen Teuvan hankkeen rahoituksella vivutetaan hienosti huomattavasti isompaa hanketta.
Endast inloggade användare kan kommentera
Logga in Skapa nytt konto