Maatilasta Osakeyhtiö

Sammanfattning av projektet

Maatilasta osakeyhtiö -hanke oli Pohjois-Savon ELY-keskuksen rahoittama koulutushanke, jonka tavoitteena oli vahvistaa maatilayrittäjien osaamista osakeyhtiömuotoiseen yritystoimintaan siirtymisessä sekä osakeyhtiömuotoisen maatilan taloudessa, hallinnossa ja johtamisessa. Kohderyhmänä olivat yhtiöittämistä harkitsevat sekä jo osakeyhtiömuotoisina toimivat maatilat Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti webinaareina, työpajoina, paneelikeskusteluina, yrityscaseina, viestintänä ja materiaalipankkina. Toteutuksessa painotettiin käytännönläheisyyttä, osallistujien omien lähtötietojen hyödyntämistä ja vertaisoppimista. Koulutussisältöjä tarkennettiin hankkeen aikana palautteen perusteella, ja erityisesti talouden suunnitteluun, käytännön laskelmiin ja yritysesimerkkeihin liittyvät sisällöt koettiin hyödyllisiksi. Hanke lisäsi osallistujien tietoa, varmuutta ja valmiuksia arvioida oman maatilan yritysmuotoa ja kehittämistä. Samalla syntyi koulutusmateriaaleja, tallenteita, laskentapohjia ja toimintamalleja, joita voidaan hyödyntää myös jatkossa. Haasteita aiheuttivat osallistujien ajankäyttö, vaihteleva osallistumisaktiivisuus ja joidenkin lähitilaisuuksien vähäinen kysyntä, minkä vuoksi toteutustapoja mukautettiin joustavasti esimerkiksi etätoteutuksiksi. Hankkeen keskeisenä oppina vahvistui, että kohderyhmälle on tärkeää tarjota joustavia osallistumismahdollisuuksia, konkreettisia esimerkkejä ja käytännönläheisiä sisältöjä.

Toteutus

Toteutus eteni pääosin hankesuunnitelman mukaisesti, mutta sisältöjä, painotuksia ja toteutustapoja tarkennettiin hankkeen aikana osallistujapalautteen, osallistujamäärien ja käytännön tarpeiden perusteella. Hankkeen koulutusrakenne toteutui vaiheittain siten, että alkuvaiheessa painopiste oli osakeyhtiömuotoon siirtymisen peruskysymyksissä, kuten yhtiöittämisen edellytyksissä ja vaikutuksissa maatilan toimintaan. Hankkeen edetessä sisältöjä syvennettiin erityisesti talouden hallintaan, päätöksenteon tueksi tarvittaviin laskelmiin ja osakeyhtiömuotoisen maatilan johtamiseen. Tämä oli linjassa hankesuunnitelmassa kuvatun joustavan ja osallistujalähtöisen toteutustavan kanssa.
Vuonna 2024 hanke käynnistyi suunnitelmien mukaisesti. Markkinointi aloitettiin Sarka-messuilla, minkä lisäksi kohderyhmää tavoitettiin sähköpostiviestinnällä Suomen Yrittäjäopiston entisille opiskelijoille, alueen sidosryhmille ja MTK:n paikallisyhdistyksille. Hankkeesta tiedotettiin myös lehdistötiedotteella, blogeilla, hankkeen verkkosivuilla, Agrihubissa ja sosiaalisen median kanavissa. Hankkeen aikana julkaistiin useita blogitekstejä sekä osakeyhtiöittämiseen liittyviä videoita, ja markkinoinnissa hyödynnettiin myös sidosryhmien verkostoja.
Ensimmäisenä toimintavuonna järjestettiin webinaareja ja työpaja, jossa osallistujat työskentelivät omien maatilojensa tietojen pohjalta. Työpaja toteutettiin Lapinlahdella yhteistyössä MaitoSuomen kanssa, ja siihen osallistuttiin sekä paikan päällä että etänä. Pedagogisesti keskeiseksi menetelmäksi nousi avaavan taseen laatiminen omalle tilalle, sillä se konkretisoi yhtiöittämiseen liittyviä taloudellisia vaikutuksia. Osallistujapalaute oli myönteistä, ja hankkeen todettiin vastanneen selkeään tarpeeseen.
Vuonna 2025 hankkeessa jatkettiin hankesuunnitelman mukaisesti koulutusta, viestintää ja osallistujien ohjausta. Vuoden aikana järjestettiin useita yrityscase- ja benchmarking-webinaareja, julkinen paneelikeskustelu, teemallisia asiantuntijatilaisuuksia sekä Teamsissa toteutettu työpaja. Työpajan aiheena oli strategiabudjetin rakentaminen. Koska lähitoteutukseen ei saatu riittävästi osallistujia, työpaja toteutettiin etänä. Tämä osoitti hankkeen kykyä reagoida käytännön haasteisiin joustavasti ja säilyttää toiminnan jatkuvuus tavoitteiden mukaisesti.
Vuoden aikana tuotettiin myös viisi videota ja useita blogitekstejä, joita julkaistiin hankkeen verkkosivuilla, YouTubessa, Facebookissa ja Maaseutuverkoston kanavissa. Palautetta kerättiin sekä kyselyillä että puhelimitse. Palautteen perusteella osallistujat pitivät sisältöjä hyödyllisinä, ajankohtaisina ja käytännönläheisinä. Samalla tunnistettiin kehittämistarpeita liittyen ajankohtiin, osallistujamääriin, vertaistukeen ja joustaviin osallistumismahdollisuuksiin, ja näiden havaintojen perusteella hankkeen jatkotoimia tarkennettiin.
Vuonna 2026 hankkeen viimeisellä raportointijaksolla toteutettiin yksi webinaari, yksi etätyöpaja ja yksi yritysvierailuna järjestetty yrityscase. Yritysvierailu järjestettiin Suonenjoella Peltolan Juustolassa, ja sen yhteydessä kuultiin myös Aution Marjatilan yritystarina. Vierailun järjestäminen oli suora vastaus aiemmin kerättyyn palautteeseen, jossa oli toivottu lisää käytännön yritysesimerkkejä ja yritysvierailuja. Osa osallistujista osallistui vierailuun paikan päällä ja osa etäyhteyksin. Työpaja toteutettiin etämuotoisena osallistujatilanteen perusteella. Lisäksi hankkeesta laadittiin blogikirjoitus, ja viestintää jatkettiin suunnitelman mukaisesti verkkosivuilla, sosiaalisessa mediassa ja Maaseutuverkoston hankekortilla.
Koko hankkeen ajan toteutuksessa painotettiin käytännönläheisyyttä, osallistujien omien tietojen hyödyntämistä, vertaisoppimista ja asiantuntijoiden tuottamaa tietoa. Koulutusrakenne mahdollisti sekä perustietojen että syventävien teemojen käsittelyn. Sisällöissä käsiteltiin muun muassa yhtiöittämisen edellytyksiä, strategista suunnittelua, talouden tunnuslukuja, hallintoa, verotusta, budjetointia, eläkevakuuttamista, yritysmuodon muutoksen vaikutuksia sekä osakeyhtiömuotoisen maatilan johtamista. Paneelikeskustelut ja yrityscaset toivat mukaan sidosryhmien, asiantuntijoiden ja muiden yritysten näkökulmia.
Koulutusmateriaalit tallennettiin materiaalipankkiin, johon osallistujilla oli pääsy, ja osa tilaisuuksista tallennettiin myöhempää käyttöä varten. Tämä tuki hankkeen tavoitetta mahdollistaa oppiminen joustavasti myös niille osallistujille, jotka eivät päässeet mukaan jokaiseen tilaisuuteen reaaliaikaisesti. Palautteen keruu oli systemaattista koko hankkeen ajan, ja saatua palautetta hyödynnettiin koulutussisältöjen, toteutustapojen ja painotusten kehittämisessä. Erityisesti talouden hallintaan, käytännön laskelmiin, tilakohtaiseen tarkasteluun, yritysesimerkkeihin ja vertaistukeen liittyviä elementtejä vahvistettiin palautteen perusteella.
Hankkeen toteutusta ohjasi seurantaryhmä, joka kokoontui hankekauden aikana ja käsitteli hankkeen etenemistä, koulutusten sisältöjä, osallistujapalautetta sekä tavoitteiden toteutumista. Seurantaryhmän työ tuki hankkeen ohjausta ja varmisti, että toteutus eteni hankepäätöksen ja hankesuunnitelman mukaisesti. Samalla se tarjosi foorumin, jossa voitiin tarkastella hankkeen painotuksia ja tehdä perusteltuja tarkennuksia koulutussisältöihin hankkeen edetessä.
Hankkeessa havaittiin, että osallistujien erilaiset elämäntilanteet, ajankäyttö ja maatalouden kausivaihtelut vaikuttivat osallistumiseen. Tämä näkyi erityisesti siinä, että kaikki lähitoteutukset eivät saaneet riittävästi osallistujia. Haasteisiin vastattiin muuttamalla toteutuksia etämuotoisiksi, lisäämällä tallenteita, hyödyntämällä materiaalipankkia ja pitämällä yhteyttä osallistujiin myös puhelimitse. Näin hanke pystyi etenemään tavoitteidensa mukaisesti haasteista huolimatta.
Onnistumisina voidaan pitää sitä, että hanke tuotti osallistujille käytännöllisiä työkaluja, vahvisti osaamista, lisäsi varmuutta päätöksentekoon ja tarjosi vertaisoppimisen mahdollisuuksia. Hankkeessa onnistuttiin myös viestinnässä, sillä hanketta tuotiin esiin monikanavaisesti verkkosivuilla, blogeissa, videoissa, sosiaalisessa mediassa ja Maaseutuverkoston kanavissa. Lisäksi hankkeen toteutus vahvisti koulutuksen järjestäjän omaa osaamista maatilaosakeyhtiöiden kouluttamisessa.
Haasteina voidaan pitää joidenkin tilaisuuksien vähäistä osallistujamäärää, lähitoteutusten toteutumisen vaikeutta sekä sitä, että palautekyselyihin saatiin ajoittain niukasti vastauksia. Näistä kuitenkin opittiin, että tämän kohderyhmän kanssa henkilökohtainen yhteydenpito, joustavat osallistumisen tavat, konkreettiset esimerkit ja omaan tilanteeseen kiinnittyvät harjoitukset ovat erityisen tärkeitä. Hankkeen toteutuksessa nämä opit pystyttiin ottamaan huomioon jo hankkeen aikana.
Hankkeen kustannukset toteutuivat hankkeen luonteen mukaisesti koulutuksen suunnitteluun, toteutukseen, viestintään, asiantuntijatyöhön ja hallinnointiin liittyvinä kustannuksina. Toteutuksessa ei ilmennyt sellaisia olennaisia poikkeamia, jotka olisivat estäneet hankkeen toteutumisen hyväksytyn hankesuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Kokonaisuutena hanke toteutui hyvin suunnitelman hengessä, vaikka käytännön toteutuksessa tehtiin tarkoituksenmukaisia muutoksia osallistujatarpeiden, osallistumismahdollisuuksien ja toiminnan vaikuttavuuden vahvistamiseksi.

Resultat

Hankkeen keskeisin tulos oli maatilayrittäjien osaamisen vahvistuminen osakeyhtiömuotoisen maatilan taloudessa, hallinnossa, johtamisessa ja strategisessa suunnittelussa. Hankkeen aikana osallistujat saivat tietoa ja käytännön työkaluja, joiden avulla he pystyivät arvioimaan osakeyhtiömuodon soveltuvuutta omaan toimintaansa aiempaa jäsentyneemmin ja realistisemmin. Osakeyhtiöittämiseen liittyvät kysymykset konkretisoituivat erityisesti talouden suunnittelun, avaavan taseen, budjetoinnin, investointien arvioinnin, verotuksen, hallinnon ja omistajuuden näkökulmista.
Palautteiden perusteella koulutus vahvisti osallistujien varmuutta päätöksentekoon ja auttoi tarkastelemaan maatilaa liiketoimintana aiempaa kokonaisvaltaisemmin. Monelle osallistujalle merkittävä tulos oli se, että yhtiöittämisen mahdollisuus selkeytyi omalla tilalla. Osa sai vahvistusta sille, että osakeyhtiöittäminen on heidän tilanteessaan realistinen ja perusteltu tulevaisuuden suunta, kun taas toisille täsmentyi, ettei osakeyhtiö ole juuri heidän tilanteeseensa oikea ratkaisu. Myös tämä on hankkeen kannalta tärkeä tulos, koska koulutus tuki tietoon perustuvaa päätöksentekoa eikä ohjannut yhtä ainoaa ratkaisua kohti.
Hankkeessa onnistuttiin luomaan oppimisympäristö, jossa yhdistyivät asiantuntijatieto, käytännön esimerkit, vertaisoppiminen ja oman tilanteen tarkastelu. Tämä oli yksi hankkeen tärkeimmistä hyvistä käytänteistä. Erityisen toimiviksi osoittautuivat työpajat, joissa osallistujat hyödynsivät omia maatilalukujaan, sekä yrityscase- ja benchmarking-tilaisuudet, joissa tarkasteltiin muiden yritysten kokemuksia. Yritystarinat, asiantuntijapuheenvuorot ja käytännön laskelmat auttoivat osallistujia peilaamaan opittua omaan tilanteeseensa.
Hyväksi käytänteeksi muodostui myös joustava monimuotoinen toteutus, jossa yhdistyivät lähitoteutukset, etäosallistuminen, tallenteet ja materiaalipankki. Tämä madalsi osallistumiskynnystä ja tuki oppimista myös silloin, kun osallistuja ei päässyt mukaan jokaiseen tilaisuuteen reaaliaikaisesti. Hankkeen tuotoksina syntyi useita konkreettisia aineistoja ja toimintamalleja. Hankkeen aikana tuotettiin koulutusmateriaaleja, tallenteita, laskentapohjia, videoita, blogitekstejä ja verkkosisältöjä, joita voidaan hyödyntää myös hankkeen päättymisen jälkeen. Erityisesti käytännön laskentaharjoituksiin liittyvät materiaalit muodostavat osallistujille konkreettisen työkalupaketin. Syntyneet aineistot tukevat hankkeen pitkäaikaista vaikuttavuutta ja mahdollistavat tulosten levittämisen laajemmalle kohderyhmälle myös hankekauden päättymisen jälkeen.
Hankkeen aikana vahvistui myös osallistujien keskinäinen oppiminen ja vertaistuki. Moni osallistuja koki tärkeäksi sen, että osakeyhtiöittämiseen liittyviä kysymyksiä voitiin käsitellä yhdessä muiden samankaltaisessa tilanteessa olevien yrittäjien kanssa. Tämä vähensi epävarmuutta, auttoi hahmottamaan vaihtoehtoja ja lisäsi luottamusta omaan osaamiseen. Samalla vahvistuivat yhteistyöverkostot maatilayrittäjien, asiantuntijoiden ja sidosryhmien välillä. Hankkeessa kuultiin asiantuntijoita muun muassa taloushallinnon, rahoituksen, verotuksen ja vakuuttamisen näkökulmista, ja yrityscaset laajensivat osallistujien käsitystä käytettävissä olevasta asiantuntijatuesta.
Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin monipuolisesti koko toteutuksen ajan. Viestinnässä hyödynnettiin hankkeen verkkosivuja, Maaseutuverkoston hankekorttia, blogikirjoituksia, sosiaalisen median kanavia, Agrihubia, YouTube-videoita ja verkostoja. Hankkeen käynnistymisestä, tapahtumista, yrityscaseista ja loppuvaiheen havainnoista tuotettiin julkista sisältöä, jonka avulla hankkeen toimintaa ja tuloksia tuotiin näkyväksi myös laajemmalle kohderyhmälle.
Kokonaisuutena hankkeen tulokset osoittavat, että maatilayrittäjille suunnatulle osakeyhtiömuotoista liiketoimintaa käsittelevälle koulutukselle on selkeä tarve. Hanke lisäsi osaamista, tuki päätöksentekoa, vahvisti vertaisoppimista ja tuotti pysyviä materiaaleja sekä toimintamalleja. Hankkeen myötä osallistujat pystyivät tarkastelemaan yritysmuotoaan ja maatilansa kehittämistä aiempaa vahvemmin tiedon, suunnittelun ja liiketoiminta-ajattelun näkökulmasta.

Hankkeen blogeja, tarinoita, podcasteja, tietokortteja ym. on tallennettuna Maaseutuverkoston hankekortille: https://maaseutuverkosto.fi/projects/maatilasta-osakeyhtio/

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen pidemmän aikavälin vaikutusten arvioidaan näkyvän ennen kaikkea maatilayrittäjien vahvistuneena kykynä tehdä suunnitelmallisia ja tietoon perustuvia ratkaisuja yritysmuodon, talouden, johtamisen ja kehittämisen kysymyksissä. Osakeyhtiömuotoinen yritystoiminta edellyttää maatilalta aiempaa vahvempaa liiketoimintaosaamista, kokonaiskuvan hallintaa ja taloudellista ennakointia. Hankkeen vaikutus on siinä, että osallistujille syntyi paremmat valmiudet tarkastella maatilaa yrityksenä, arvioida oman tilansa kehitysvaihetta ja tehdä perustellumpia ratkaisuja tulevaisuuden suuntaan.
Vaikutukset eivät rajoitu vain siihen, siirtyykö tila osakeyhtiömuotoon, vaan myös siihen, miten yrittäjät oppivat arvioimaan vaihtoehtoja, hallitsemaan riskejä ja kehittämään toimintaansa pitkäjänteisesti. Koulutuksissa käsitellyt teemat, kuten avaava tase, budjetointi, strateginen suunnittelu, verotus, hallinto ja osakeyhtiömuotoisen toiminnan käytännöt, loivat pohjaa osaamiselle, jota voidaan hyödyntää maatilan kehittämisessä myös hankkeen jälkeen. Erityisen tärkeää oli se, että osallistujat pystyivät peilaamaan opittua omaan tilanteeseensa. Tämä lisää todennäköisyyttä sille, että hankkeessa syntynyt osaaminen siirtyy käytäntöön maatilojen arjessa ja tukee yritystoiminnan jatkuvuutta, kannattavuutta ja hallittua uudistumista.
Pidemmän aikavälin vaikutuksissa on huomioitava myös hankkeen synnyttämä vertaistuki ja verkostoituminen. Osallistujat saivat mahdollisuuden keskustella muiden yrittäjien kanssa vastaavista kysymyksistä, mikä vahvisti luottamusta omaan osaamiseen ja vähensi osakeyhtiöittämiseen liittyvää epävarmuutta. Lisäksi asiantuntijapuheenvuorot, yrityscaset ja sidosryhmäyhteistyö vahvistivat osallistujien käsitystä siitä, millaisia tukiverkostoja ja asiantuntijaresursseja on käytettävissä myös hankkeen jälkeen. Tämä tukee päätöksentekoa ja kehittämistä vielä varsinaisen hankekauden päätyttyäkin.
Hankkeessa syntyneitä tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen usealla tavalla. Hankkeen aikana tuotetut materiaalit, tallenteet, laskentapohjat, videot ja blogisisällöt muodostavat valmiin aineistopohjan, jota voidaan käyttää hyödyntää monin tavoin. Lisäksi hankkeen aikana kertynyt kokemustieto osallistujien tarpeista, toimivista sisällöistä ja parhaista toteutustavoista hyödynnetään mm. uusien koulutusten suunnittelussa.
Hankkeen toimintaa jatketaan hankkeen päättymisen jälkeen ennen kaikkea koulutuksellisena ja sisällöllisenä jatkumona. Hankkeessa syntyneet materiaalit, toimintamallit ja kokemukset jäävät kaikkien sidosryhmien hyödynnettäväksi. Vastuu tulosten ylläpidosta ja jatkohyödyntämisestä on Suomen Yrittäjäopistolla, joka voi hyödyntää hankkeen aikana kehitettyjä sisältöjä myös osana omaa koulutus- ja kehittämistoimintaansa. Hankkeessa syntyneet julkiset sisällöt, kuten blogit, videot ja podcastit, jäävät tukemaan tiedon levittämistä ja osaamisen vahvistamista. Nämä tiedot tallennetaan maaseutuverkoston hankekortille.
Hankkeen yhteiskunnallinen hyöty liittyy siihen, että se tukee maatilojen liiketoimintaosaamista, päätöksenteon laatua ja taloudellista suunnitelmallisuutta muuttuvassa maatalousympäristössä. Kun maatilayrittäjillä on paremmat valmiudet arvioida yritysmuotoaan, hallita taloutta ja kehittää toimintaansa kestävällä tavalla, sillä on myönteisiä vaikutuksia paitsi yksittäisiin yrityksiin myös maatalouden elinvoimaisuuteen, kilpailukykyyn ja uudistumiskykyyn laajemmin. Hankkeen tuottama hyöty kohdistuu suoraan hankkeen osallistujille, mutta välillisesti myös alan neuvontaan, yhteistyöverkostoihin ja tuleviin koulutuksiin osallistuville yrittäjille ja asiantuntijoille.
Hyödynsaajat pääsevät hyötymään hankkeesta hankkeen aikana syntyneiden osaamissisältöjen, materiaalien, julkisen viestinnän ja jatkokoulutusten kautta. Tärkeimpiä käytännön suosituksia ovat se, että vastaavanlaisissa koulutuksissa kannattaa jatkossakin painottaa käytännönläheisiä laskelmia, yrityskohtaisia esimerkkejä, vertaisoppimista ja joustavia osallistumisen tapoja. Lisäksi koulutusten ajoituksessa on syytä huomioida maatilayrittäjien työrytmi ja erilaiset elämäntilanteet. Koulutuksen vaikuttavuutta vahvistaa se, että osallistujat voivat soveltaa opittua omaan tilanteeseensa ja että mukana on mahdollisuus keskusteluun, vertailuun ja asiantuntijoiden tukeen. Hankkeen kokemusten perusteella tällaiselle koulutukselle on selkeä tarve myös jatkossa.