Matkailun edistäminen Kauhavalla

Sammanfattning av projektet

Matkailun edistäminen Kauhavalla -hanke toteutettiin 1.4.2024–31.12.2025. Hankkeen alussa tehtiin kartoitus alueen matkailutoimijoista, palveluista ja kehittämistarpeista. Kartoituksen pohjalta muodostettiin viisi teemaryhmää. Teemaryhmien ympärille rakennettiin hankkeen varsinainen kehittämistyö: verkostoitumistapaamisia, kokoontumisia ja työpajoja, joissa käsiteltiin asiakasymmärrystä, digitaalisuutta, vastuullisuutta ja tuotteistamista.
Hankehakemuksessa luvattiin 30 infotilaisuutta ja 100 hyödynsaajaa, ja määrälliset tavoitteet ylittyivät: toteutui 39 tilaisuutta ja tilaisuuksiin kertyi 340 osallistumiskertaa, joissa oli yli 100 eri henkilöä. Toimijoiden sitoutuminen näkyi siinä, että monet osallistujat olivat mukana useissa eri tilaisuuksissa hankekauden aikana. Hankkeen hyödyt levisivät myös laajemmalle yleisölle, koska materiaaleja koottiin hankkeen verkkosivuille ja hankkeesta julkaistiin lehtijuttuja.
Hankkeen tärkein oppi – ja samalla onnistumisen avain – oli kehittämisen jäsentäminen teemaryhmiin: samaan aiheeseen motivoituneet toimijat oppivat toisiltaan ja veivät kehittämistä eteenpäin säännöllisesti. Tämä madalsi yhteistyön kynnystä ja vahvisti verkostoa. Hankkeen aikana syntynyt toimintatapa ja verkosto loivat konkreettista muutosta ja näkyivät kehitystyön etenemisenä hankekauden aikana. Ne luovat myös vahvan pohjan jatkokehittämiselle, ja osallistujien haastattelun perusteella jatkokehittämiselle on selkeä tarve.

Toteutus

Kauhavan alueella on muutamia isoja matkailutoimijoita, jotka luovat matkailulle vahvan roolin kaupungin elinkeinoelämässä. Hankkeen lähtötilanteessa alueen matkailutoiminta oli kuitenkin hajanaista, ja toimijoiden välinen yhteistyö sekä yhteinen näkyvyys kaipasivat vahvistamista. Myös aiemmin yrityksiä yhteen koonnut Härmän matkailuyhdistys osoitti lähtötilanteessa hiipumisen merkkejä. Kauhavalla matkailijat ovat pääosin kotimaisia, ja kuten muuallakin Etelä-Pohjanmaalla, lähimatkailu on keskeisessä roolissa. Matkailu on pitkälti vapaaehtoista kulutusta, jolloin toimiala on herkkä taloudellisille suhdanteille sekä äkillisille häiriöille, kuten pandemian kaltaisille tilanteille.
Hankkeen toteutus käynnistyi kartoitustyöllä, jonka avulla tunnistettiin yrittäjien ja muiden toimijoiden keskeiset tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Kartoituksen pohjalta kehittämistyö jäsennettiin viiteen teemaan: pienet majoittajat ja aamupalatarjoajat, elämyspalvelut, perheystävälliset palvelut, moottoriurheilu sekä digitaalisuus ja vastuullisuus. Nämä teemat ohjasivat hankkeen käytännön toteutusta ja mahdollistivat toimenpiteiden kohdentamisen toimijoiden näkökulmasta olennaisiin ja ajankohtaisiin sisältöihin.
Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 39 tilaisuutta, joihin kertyi 340 osallistumiskertaa. Tilaisuuksista 4 oli aamupalatilaisuuksia, 13 teemaryhmien tapaamisia, 3 infotilaisuuksia ja 10 työpaja- tai koulutustilaisuuksia. Lisäksi järjestettiin 9 muuta yhteiskehittämistä ja yhteistyötä tukenutta tilaisuutta, kuten verkostotapaamisia, kokouksia ja päätöstilaisuus.
Sisällöllisesti toiminta painottui käytännönläheisiin teemoihin, kuten asiakasymmärrykseen, digitaalisuuteen, vastuullisuuteen ja tuotteistamiseen. Osa tilaisuuksista toteutettiin teemaryhmittelyn mukaisesti, mutta osallistuminen pidettiin avoimena, jotta myös teemojen ulkopuoliset toimijat pystyivät osallistumaan. Lisäksi järjestettiin koko toimijajoukolle suunnattuja laajempia ideointi- ja tiedonvälitystilaisuuksia. Useita tilaisuuksia järjestettiin toimijoiden omissa tiloissa, mikä tuki käytännönläheistä oppimista ja vahvisti verkostoitumista.
Hanke toteutui pääosin hankesuunnitelman mukaisesti. Toteutusta täsmennettiin kuitenkin hankkeen aikana joustavasti osallistujilta nousseiden tarpeiden perusteella. Tehdyt täsmennykset perustuivat tilaisuuksista kerättyihin suullisiin palautteisiin ja lisäksi tehtiin aktiivisesti havaintoja osallistumisaktiivisuuden perusteella. Erityisesti työpajojen sisältöjä ja määriä mukautettiin käytännönläheisemmiksi ja ajankohtaisemmiksi, mikä lisäsi osallistujien sitoutumista ja tilaisuuksien vaikuttavuutta. Toteutuneiden tilaisuuksien määrä sekä osallistumiskerrat ylittivät hankkeelle asetetut tavoitteet.
Hankkeen kustannukset toteutuivat suunnitellusti eikä budjettiylityksiä syntynyt. Kustannukset kohdistuivat pääosin henkilöstöresursseihin, tilaisuuksien järjestämiseen sekä asiantuntijapalveluihin. Toteuma vastasi hankesuunnitelmaa, eikä merkittäviä poikkeamia kustannusrakenteessa ilmennyt. Resursseja pystyttiin kohdentamaan joustavasti osallistujilta nousseiden tarpeiden mukaisesti ilman vaikutusta kokonaisbudjettiin.
Hankkeen viestinnän pääkanavana toimi kohdennettu sähköposti alueen matkailutoimijoille. Viestintää tehtiin lisäksi hankkeen verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa sekä yhteistyökumppaneiden uutiskirjeissä. Hankkeesta julkaistiin kuusi artikkelia, ja näkyvyyttä laajemmalle yleisölle saatiin myös Yle Pohjanmaan radiohaastattelun kautta. Majoittajien teemaryhmän kanssa muodostuneen verkoston kanssa otettiin käyttöön whatsapp-ryhmä osallistujien keskinäisiä viestintätarpeita tukemaan. Muuta hankesuunnitelmassa esitettyä erillistä verkkofoorumia ei otettu käyttöön tehdyn kartoitustyön tuloksiin pohjaten. Viestinnässä noudatettiin Maaseuturahaston viestintäohjetta ja EU-tunnus sisällytettiin viestintämateriaaleihin.
Tiedonvälityshankkeissa keskeinen riski liittyy osallistujien tavoittamiseen ja sitoutumiseen. Tässä hankkeessa osallistumishalukkuus oli hyvä, mikä kuvastaa alueella olevaa kehittämistarvetta ja motivaatiota. Haasteena oli kuitenkin toimijoiden ajankäyttö ja rajalliset resurssit, mikä vaikutti yksittäisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksiin. Tätä pyrittiin ratkaisemaan tarjoamalla matalan kynnyksen osallistumismahdollisuuksia sekä ajoittamalla tilaisuuksia sesonkien ulkopuolelle. Hankkeen etenemistä seurattiin säännöllisissä tapaamisissa ja raportointi tehtiin maksatusjaksoittain hankesuunnitelman mukaisesti.
Toteutuksen aikana havaittiin myös, että tilaisuuksien teeman otsikointi vaikutti osallistumishalukkuuteen. Esimerkiksi vastuullisuus koettiin joissakin tilanteissa vaikeasti lähestyttäväksi käsitteeksi. Onnistumiset näkyivät erityisesti siinä, että toimijat tutustuivat toisiinsa ja muodostivat aktiivisen verkoston, joka jatkoi yhteistyötä myös yksittäisten tilaisuuksien ulkopuolella. Palautteissa korostuivat verkostoitumisen hyödyt, uusien ideoiden synty sekä lisääntynyt ymmärrys alueen palvelutarjonnasta. Opiksi hankkeesta voidaan todeta, että teemaryhmätyöskentely on tehokas tapa kohdentaa kehittämistä: samaan aiheeseen sitoutuneet toimijat oppivat toisiltaan ja pystyvät viemään kehittämistä eteenpäin systemaattisesti. Lisäksi havaittiin, että konkreettinen, käytännönläheinen sisältö sekä oikea-aikainen viestintä ovat keskeisiä osallistumisen ja vaikuttavuuden kannalta.

Resultat

Hankkeessa saatiin aikaan sekä määrällisesti että sisällöllisesti merkittävä kokonaisuus. Hankkeen keskeisiä tuotoksia olivat teemaryhmätyöskentelyn käynnistyminen, 39 toteutettua tilaisuutta, työpajamateriaalit ja tallenteet, viestinnälliset sisällöt sekä yhteiskehittämisen pohjalta syntyneet kehittämisaihioita kokoavat kokonaisuudet, kuten takuulähdöt ja kesäkahvilakartta. Tilaisuuksiin kertyi yhteensä 340 osallistumiskertaa, mikä ylitti hankesuunnitelmassa asetetun tavoitetason ja osoittaa toimijoiden sitoutumista sekä toimenpiteiden osuvuutta alueen tarpeisiin. Hankesuunnitelmassa julkaistun materiaalin määrälliseksi tavoitteeksi asetettiin 25, ja materiaaleja (mm. koosteita/tallenteita) koottiin hankkeen verkkosivuille yhteensä 39 kappaletta. Hankkeen toteutuksessa työllistyvien määrä oli 1 (hankehenkilö), kuten hankesuunnitelmassa oli ennakoitu.
Hankkeelle asetetut tavoitteet verkostoitumisen vahvistamisesta, osaamisen kehittämisestä ja uusien yhteistyömahdollisuuksien synnyttämisestä toteutuivat pääosin suunnitellusti. Toiminta kokosi matkailutoimijoita yhteen eri teemojen ympärille ja loi konkreettisen alustan yhteiselle tekemiselle, oppimiselle ja kehittämiselle.
Tulostasolla hanke vahvisti toimijoiden keskinäistä tuntemista ja lisäsi yhteistyötä. Toistuvat kohtaamiset madalsivat yhteistyön kynnystä, ja osallistujat palasivat mukaan useisiin tilaisuuksiin. Yhteistyö ei jäänyt pelkästään keskustelun tasolle, vaan johti myös konkreettisiin jatkotoimiin, kuten yhteisten palveluideoiden kehittämiseen, tapahtumien koordinointiin sekä ryhmämatkailuun liittyvien ratkaisujen edistämiseen. Tämä osoittaa, että hankkeen aikana syntynyt verkosto alkoi toimia käytännön tasolla.
Hankkeen myötä keskeinen muutos näkyi toimijoiden välisessä yhteistyössä ja arjen tekemisessä. Palautteissa korostui, että työpajat ja tapaamiset mahdollistivat verkostoitumisen ja toisiin yrityksiin tutustumisen rennossa ja luottamuksellisessa ilmapiirissä. Niiden kautta löytyi uusia yhteistyömahdollisuuksia ja kehittämisideoita, joita ei ilman hankkeen tarjoamaa rakennetta olisi todennäköisesti syntynyt.
Konkreettisena esimerkkinä hankkeen synnyttämistä jatkotoimista voidaan nostaa esiin työpajoissa tunnistettu tarve matkapakettien kokoajalle, joka johti käytännön toimiin. Lisäksi osa toimijoista liittyi mukaan Seinäjoki-Regionin markkinointiin; tämä vahvistaa alueen yhteistä näkyvyyttä ja olisi voinut ilman hanketta jäädä toteutumatta. Tunnistettiin myös tarve löytää alueelle uusia elämyspalveluiden tuottajia, ja tätä pyrittiin edistämään lehtiartikkeleilla. Lisäksi tuloksena voidaan nähdä kehittämisinnon ja tulevaisuudenuskon vahvistuminen myös Härmän matkailuyhdistyksen toiminnassa. Hankkeen toimikauden päättyessä voidaan todeta, että yhdistys on muuttunut kuolevasta yhdistyksestä aktiiviseksi kehittäjäksi, jonka toiminta on nousujohteista.
Hankkeessa syntyi myös hyviä käytänteitä, jotka tukevat tulosten leviämistä ja juurtumista. Kehittämistyö rakennettiin käytännönläheiseksi, mikä helpotti uusien toimintatapojen käyttöönottoa. Esimerkiksi somemainontaan liittyvien työpajojen jälkeen osallistujat ottivat käyttöön uusia sisältö- ja markkinointitapoja ja saavuttivat niiden avulla lisää näkyvyyttä. Tilaisuuksien materiaalit ja tallenteet jäivät avoimesti saataville hankkeen verkkosivuille, mikä mahdollistaa oppien hyödyntämisen myös hankkeen jälkeen. Lisäksi teemaryhmätyöskentely osoittautui toimivaksi malliksi kohdentaa kehittämistä: samaan teemaan sitoutuneet toimijat pystyivät etenemään systemaattisesti ja oppimaan toisiltaan.
Vaikutuksia voidaan tarkastella kahdessa aikajänteessä. Lyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta) vaikutukset näkyvät erityisesti siinä, että toimijat tuntevat toisensa paremmin, yhteydenpito on helpottunut ja yhteistyömahdollisuuksia tunnistetaan arjessa aiempaa luontevammin. Palautteissa korostuvat verkostoitumisen hyödyt, uusien ideoiden synty sekä konkreettinen hyöty omaan toimintaan.
Pidemmällä aikavälillä (yli 2 vuotta) vaikutukset realisoituvat erityisesti, mikäli hankkeen aikana syntynyt verkosto jatkaa aktiivista toimintaansa. Tällöin vaikutukset näkyvät yhteistyön jatkuvuutena, yhteisten tuotteiden ja palvelukokonaisuuksien kehittymisenä, matkailun ympärivuotisuuden vahvistumisena sekä alueen yhteisen näkyvyyden paranemisena. Samalla luodaan edellytyksiä matkailuyritysten liiketoiminnan kasvulle ja uusien tulonlähteiden syntymiselle.
Kestävän kehityksen näkökulmasta hankkeen keskeisin vaikutus kohdistuu sosiaaliseen kestävyyteen, erityisesti yhteistyön, luottamuksen ja osallisuuden vahvistumiseen. Lisäksi hanke tuki taloudellista kestävyyttä kehittämällä yrittäjien osaamista ja liiketoimintavalmiuksia. Ympäristönäkökulmia käsiteltiin osana vastuullisuusteemaa, ja kulttuurinen ulottuvuus näkyi paikalliseen identiteettiin ja alueen kohteisiin kytkeytyvässä kehittämisessä.
Hankkeesta ja sen tuloksista viestittiin kohderyhmälähtöisesti useissa kanavissa. Viestinnän keskeisenä tavoitteena oli tavoittaa alueen matkailutoimijat ja tukea heidän osallistumistaan sekä levittää hankkeessa syntyneitä tuloksia laajemmalle yleisölle. Viestintää toteutettiin sähköpostilistan, hankkeen verkkosivujen ja sosiaalisen median kautta sekä yhteistyökumppaneiden uutiskirjeissä. Lisäksi hankkeesta julkaistiin useita artikkeleita ja sen näkyvyyttä lisättiin alueellisessa mediassa. Viestintä tuki sekä hankkeen toimenpiteiden toteutusta että tulosten leviämistä ja hyvien käytäntöjen juurtumista.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen vaikuttavuus perustuu ennen kaikkea siihen, että alueelle syntyi toimiva yhteistyöverkosto sekä käytännön osaamista ja materiaaleja, joita voidaan hyödyntää myös hankekauden jälkeen. Hankkeen aikana matkailutoimijoiden välinen yhteistyö tiivistyi, ja toimijat oppivat tuntemaan toistensa palvelut, vahvuudet ja mahdollisuudet. Tämä luo edellytykset omaehtoiselle kehittämiselle myös jatkossa.
Lyhyellä aikavälillä (1–2 vuotta) vaikutukset näkyvät erityisesti yhteistyön lisääntymisenä, luottamuksen vahvistumisena ja konkreettisten kehittämistoimien käynnistymisenä. Palautteiden mukaan hankkeen tilaisuudet mahdollistivat verkostoitumisen, uusien yhteistyömahdollisuuksien tunnistamisen sekä käytännön ideoiden syntymisen omaan toimintaan. Konkreettisena esimerkkinä hankkeen vaikuttavuudesta voidaan nostaa esiin työpajoissa tunnistettu tarve matkapakettien kokoajalle, joka johti käytännön toimenpiteisiin, sekä toimijoiden liittyminen mukaan Seinäjoki-Regionin markkinointiin.
Pitkällä aikavälillä (yli 2 vuotta) vaikutukset realisoituvat erityisesti, mikäli hankkeen aikana syntynyt verkosto säilyy aktiivisena. Tällöin yhteistyörakenne tukee palvelukokonaisuuksien kehittämistä, yhteisen näkyvyyden kasvattamista sekä matkailun ympärivuotisuuden vahvistumista. Hankesuunnitelman mukaisesti yhteistyö mahdollistaa toimijoiden osaamisen paremman hyödyntämisen, toistensa palveluihin ohjaamisen ja päällekkäisyyksien vähentämisen, mikä vahvistaa myös alueen elinvoimaa ja työssä jaksamista.
Hankkeen tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään hankkeen päättymisen jälkeen kahdella keskeisellä tavalla: verkosto jatkaa omaehtoista yhteistyötä, ja hankkeessa syntyneitä materiaaleja ja toimintamalleja käytetään jatkokehittämisen pohjana. Hankkeen verkkosivuille kootut materiaalit jäävät toimijoiden hyödynnettäväksi. Kauhavan kaupunki ja Suomen Yrittäjäopisto voivat tarvittaessa tukea jatkokehittämistä esimerkiksi uusien hankkeiden kautta.
Toiminnan jatkuvuus perustuu ensisijaisesti alueen matkailutoimijoihin itseensä. Hankkeen aikana sovittiin myös konkreettisista jatkotoimista: esimerkiksi majoittajaryhmän osalta jatkokokoontumisille nimettiin vastuullinen koollekutsuja, jonka tehtävänä on koota ryhmä yhteen hankeaikana vakiintuneen toimintamallin mukaisesti. Tämä tukee toiminnan jatkumista käytännön tasolla ja osoittaa, että toimintamalli on siirtymässä hankkeesta toimijoiden omaan käyttöön.
Yhteistyötä ylläpidetään verkoston sisällä, ja sen onnistuminen edellyttää toimijoiden aktiivisuutta sekä ajankäytön mahdollistamista. Hankkeen aikana tunnistettiin, että ajanpuute voi muodostaa haasteen jatkuvuudelle, mikä korostaa selkeiden toimintamallien ja kevyiden yhteistyörakenteiden merkitystä.
Kestävän kehityksen näkökulmasta hankkeen keskeisin vaikutus kohdistuu sosiaaliseen kestävyyteen: yhteistyö, luottamus ja osallisuus ovat vahvistuneet. Lisäksi hanke tuki taloudellista kestävyyttä kehittämällä yrittäjien osaamista ja liiketoimintavalmiuksia sekä tunnistamalla uusia ansaintamahdollisuuksia. Ympäristö- ja kulttuurinäkökulmat olivat mukana hankkeen teemoissa, ja niiden vaikuttavuus riippuu jatkossa siitä, miten toimijat soveltavat opittuja käytäntöjä.
Hankkeen tuottamat hyödyt kohdistuvat ensisijaisesti alueen matkailuyrityksiin, mutta välillisesti myös matkailijoihin ja koko alueeseen. Yhteistyön vahvistuminen parantaa palveluiden löydettävyyttä, monipuolistaa tarjontaa ja tukee alueen vetovoimaa.
Keskeiset käytännön suositukset hankkeen perusteella ovat:
1. verkostoitumista ja säännöllisiä kohtaamisia tulee jatkaa myös hankekauden jälkeen
2. tilaisuudet kannattaa ajoittaa sesonkien ulkopuolelle osallistumisen varmistamiseksi
3. ryhmämatkailun kehittämiseen tarvitaan selkeä toimintamalli ja käytännön ohjeistus
4. yhteisen näkyvyyden kehittäminen edellyttää jatkuvaa sisällöntuotantoa ja tietojen ylläpitoa
5. teemaryhmätyöskentely on toimiva ja suositeltava toimintamalli jatkossakin
Lisäksi hankkeen kokemusten perusteella voidaan todeta, että jatkohanke voisi tukea kehittämistyön syventämistä, erityisesti laajemman alueellisen yhteistyön tai kansainväliseen matkailuun liittyvien valmiuksien kehittämisen näkökulmasta.