Myllymäen historia näkyväksi (Myhinä)

Sammanfattning av projektet

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Myllymäen kyläseura ry:n yhteinen Myllymäen historia näkyväksi hanke (Myhinä) ajoittui vuosille 2024–2025. Hankkeessa entisen rautatieläistaajaman ja kauppakylän historia tuotiin osaksi maaseudun kehittämistä. Myllymäki oli 1900-luvun alussa yksi Etelä-Pohjanmaan vireimmistä rautatien kylkeen kasvaneista taajamista ja tukkukaupan keskuksista, jonka menneisyydestä kertovat monet vanhat rakennukset, tarinat ja muistot. Myhinä-hankkeessa myllymäkeläiset osallistuivat oman historiansa tallentamiseen. Hankkeessa järjestettiin kaikille avoimia, kylän historiaa eri näkökulmista valottavia muistelutyöpajoja, kerättiin vanhoja valokuvia ja tehtiin haastatteluita. Menneisyys jalostettiin myös julkaisuiksi, joista paikalliset yrittäjät ja yhdistykset voivat löytää aineksia oman toimintansa kehittämiseen ja kylää esittelevän kirjan kokoamiseen. Myllymäelle rakennettiin myös matkailijoita palveleva, kylän historiaa sanoin ja kuvin tutustuttava mobiiliopastus. EU-rahoituksen hankkeelle myönsi Kuudestaan ry.

Toteutus

Toteutus
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Myllymäen kyläseura ry:n yhteisen Myllymäen historia näkyväksi hankkeen tavoitteena oli tuoda entisen kauppakylän ja rautatieläistaajaman – Myllymäen – historia paikalliskehittämisen tueksi, aktivoida kyläläisiä oman historian keräämiseen, esitellä Myllymäen vaiheita matkailijoille mobiiliopastuksen kautta sekä jalostaa hankkeessa kerätty aineisto kylän vaiheita käsitteleviksi julkaisuiksi. Virallisesti hanke alkoi 3 / 2024, ja keskeinen osa hanketoimenpiteistä toteutettiin keväästä 2024 syksyyn 2025 ulottuvalla ajanjaksolla. Hankkeen toimenpiteet olivat 1) Eino Kivilahden Myllymäen historiaa 1930-luvulle käsittelevän käsin kirjoitetun historiikin puhtaaksikirjoitus, 2) osallistavan aineistonkeruun – erityisenä painopisteenä muistitieto ja vanhat valokuvat – toteuttaminen, 3) kylän historiaa esittelevän mobiiliopastuksen kokoaminen, 4) asiantuntija-artikkeleiden laatiminen kerätyn aineiston pohjalta – ja samalla aineiston tuottaminen tulevaisuudessa julkaistavaan Myllymäen kyläkirjaan. Hankkeen ensimmäinen toimenpide oli ylimetsänhoitaja Eino Kivilahden kronikkamaisen, 385 sivuisen Myllymäki-historiikin puhtaaksikirjoitus. 1970-luvun lopulla valmistunut teos käsittelee kylän historiaa aina 1930-luvulle saakka keskittyen Myllymäen asutushistoriaan, rautatieliikenteeseen, liike-elämään ja yhdistystoimintaan. Kivilahden teoksesta ammennettiin sisältöjä myös muihin hanketoimenpiteisiin, aivan erityisesti osallistavaan aineistonkeruuseen ja mobiiliopastukseen. Teoksen puhtaaksikirjoitus oli erittäin työläs hanketoimenpide, sillä historiikista oli olemassa vain käsin kirjoitettu, runsaasti detaljitietoja ja luetteloita sisältävä versio. Toimenpide valmistui keväällä 2024. Seuraavaksi oli vuorossa osallistavan aineistokeruun toteuttaminen. Myllymäki on kylä, joka eli kukoistustaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Viimeiset vuosikymmenet ovat olleet hiipumisen aikaa. Kylässä oli vielä sotien jälkeen vireää yritystoimintaa, joka on kadonnut vähin äänin. Samalla tavoin myös yhdistystoiminta kylässä on merkittävästi vähentynyt työväenyhdistyksen ja vapaapalokunnan tultua lakkautetuksi. 1900-luvun ensimmäinen puolisko elää edelleen tarinoissa ja muistoissa sekä vanhoissa valokuvissa. Myllymäellä järjestettiin kaiken kaikkiaan kahdeksan kaikille avointa aineistonkeruu- ja muistelutyöpajaa, muutamia ryhmähaastatteluita sekä tehtiin paljon yksilöhaastatteluita. Näin kartutettiin tietoa kylän vaiheista 1930-luvulta tähän päivään saakka. Lisäksi kyläläiset tekivät myös itsenäistä aineistonkeruuta ja toimittavat hanketyöntekijälle aineistoja. Osallistavaa aineistonkeruuta voi pitää erittäin onnistuneena toimenpiteenä, sillä se aktivoi aidosti kyläläisiä ja hyödytti myös historian tallentamista ja näkyväksi tekemistä. Hanketilaisuuksien komeat osallistujamäärät kertovat siitä, että Myllymäen historia näkyväksi -hanke koettiin kyläläisten yhteiseksi ponnistukseksi. Ensimmäisessä muistelutyöpajassa, joka järjestettiin Myllymäen asemalla 14.5.2024, aiheena oli kylän rautatieläismenneisyys. Tilaisuus keräsi kaiken kaikkiaan 37 osallistujaa. Seuraavalla kerralla aiheena oli nuorisoseurantalo Pirtillä kylän liike-elämä. Tilaisuus kokosi 28.5.2024 yhteensä 33 osallistujaa. Myllymäki lapsuus- ja nuoruusmuistoissa työpaja järjestettiin Mesikämmenessä Ähtärissä 30.7 ja kokosi 16 osallistujaa. Syksyllä 2024 vuorossa olivat vielä liikennettä ja kuljetusyrittäjyyttä (6.8.2024, 30 osallistujaa), koulumuistoja (3.9.2024, 29 osallistujaa) ja yhdistyselämää sekä vapaa-ajantoimintaa (17.9.2024, 21 osallistujaa) sekä vanhoja valokuvia (12.10.2024, 15 osallistujaa) käsittelevät työpajatilaisuudet Pirtillä ja Myllymäen koululla. Metodisesti tilaisuudet oli rakennettu keskenään samankaltaisiksi. Hankevetäjä oli valmistellut etukäteen powerpoint-esityksen ja johdatteli kulloiseenkin aihepiiriin alkuperehdytyksen ja lämmittelykysymyksen kautta. Kyläläiset jakoivat muistojaan ja keskustelivat kulloisestakin aihepiiristä hankevetäjän esittämien virikkeiden – vanhojen valokuvien, lehtileike- ja arkistolöytöjen ja suorien kysymysten – pohjalta. Keskustelu oli vireää kaikissa tilaisuuksissa. Tilaisuudet äänitettiin, ja kerätyt tiedot olivat apuna mobiiliopastusta ja julkaisuja laadittaessa. Osin yleisötilaisuuksissa heränneiden jatkokysymysten pohjalta haluttiin tiettyjä aihepiirejä syventää yksilöhaastatteluilla. Sopivien informanttien etsimisessä kyläläiset olivat suureksi avuksi. Valtaosan haastatteluista teki hanketyöntekijä, mutta myös kyläläiset tekivät muutamia yksittäisiä haastatteluita. Hankkeessa haastateltiin seuraavia Myllymäellä asuvia, siellä varttuneita tai työskennelleitä henkilöitä: Kaisu Kallio (15.5.2024), Laila Jykylä (15.5.2024), Heikki Jykylä (15.5.2024), Eija Jykylä (15.5.2024), Matti Kivilahti (26.6.2024), Aarno Huhtamäki (26.6.2024), Aini-Maija Kallio (26.6.2024) Jukka Mäkelä (6.8.2024), Pertti Oikari (12.8.2024), Maire Varonen (14.8.2024), Irma Murtomäki (22.8.2024), Erkki Pieniaho (3.9.2024), Veli Raitamäki (3.9.2024), Antti Kivilehto (11.9.2024), Lauri Kallio (16.10.2024), Jaakko Leinonen (16.10.2024), Risto Pekkanen (16.10.2024), Janne Varjanto (7.11.2024), Lauri Rinne 28.4.2025, Marita Tiisanoja (8.5.2025), Riitta Koski (13.5.2025), Pertti Urrila (19.5.2025), Arvi Nikkola (21.5.2025), Sauli Hetekorpi (21.5.2025). Työpajatilaisuuksista ja haastatteluista on olemassa tallenteet, jotka luovutetaan Myllymäen kyläseura ry:n haltuun. Koska alusta lähtien tavoitteena oli se, että kylän historia jalostetaan julkaisuiksi, kerättiin vuosina 2024–2025 ahkerasti myös vanhoja Myllymäkeen liittyviä vanhoja valokuvia. Aiheesta järjestettiin myös teemapäivä Myllymäen koululla. Hankkeen ja kyläseuran käyttöön saatiinkin kymmenittäin valokuvia, jotka talletetaan kyläseuran lisäksi Ähtäri-Seuran arkistoon. Myllymäkeä koskevat painetutut- ja arkistolähteet ovat hajallaan eri arkistoissa, joten tämän hankkeen puitteissa käytiin läpi sellaisia aineistoja, jotka sijaitsivat Etelä-Pohjanmaalla. Aineistonkeruuta ja arkistotyöskentelyä tehtiin erityisesti vuoden 2024 aikana Ähtärin ja Seinäjoen kirjastojen kotiseutukokoelmissa sekä Seinäjoen kirjaston mikrofilmattujen lehtien kokoelmassa. Lisäksi kyläläiset toimittivat hanketyöntekijälle hallussaan olevia lehtileikkeitä ja muuta aineistoa. Lisäksi materiaalia kartutettiin syksyllä 2024 käymällä läpi Ähtärin kotiseutuarkiston ja Ähtärin kaupungin arkiston kokoelmia. Näin hankkeessa saatiin alustava käsitys Myllymäkeä koskevan arkistoaineiston laajuudesta. Lisäksi hanketyöntekijä laati erillisen sähköisen kyselyn, jolla kerättiin tietoa alueella toimineista yrityksistä – olihan kylä sotien jälkeen kotipaikka muun muassa yli kymmenelle kaupalle, joista suurin osa katosi 1960–1970-luvuilla. Kolmas suurempi – aikaisemman tiedonkeruun päälle rakentuva – tehtävä oli mobiiliopastuksen laatiminen Myllymäelle. Hanketyöntekijän eri palveluntarjoajien, kyläseuran ja Ähtärin kunnan viranhaltijan kanssa käymien neuvotteluiden jälkeen päädyttiin mobiiliopastuksen alustaksi valitsemaan kotimainen Citynomadi, sillä siihen on tuotettu Ähtärissä aikaisemminkin sisältöjä. Hanketyöntekijän tehtävänä oli laatia Myllymäen kylään, sen keskeisimpiin historiallisiin nähtävyyksiin ja rakennuksiin matkailijoita kiinnostavasti perehdyttävä, kännykällä selailtava opastus. Kaiken kaikkiaan opastukseen valikoitui 25 eri kohdetta Myllymäeltä. ”Rautatieläisten ja kauppiaitten Myllymäki” -reitillä painottuu aikakausi, jolloin kylä oli merkittävä rautatieläistaajama ja kaupan keskus, sillä merkittävä osa kylän rakennuskannasta, kyläisten omista muistoista ja heidän jakamistaan tarinoista käsittelee tuota aikaa, kauppaan ja rautateihin liittyviä muistoja. Mobiiliopastus mahdollistaa sen, että jokainen kiinnostunut voi kännykkää selailemalla ja opastettavia kohteita lähestymällä – opastus käyttää hyväkseen paikkatietoja – saada lisätietoa kylän monista vanhoista rakennuksista, rautateistä, tukku- ja vähittäiskaupoista, vapaa-ajanvietosta ja koulun vaiheista. Opastuksen alkupiste on entisen Kallion kaupan varastorakennuksen seinässä, aivan Myllymäen aseman tuntumassa. Hanketyöntekijä laati yhdessä Ruralia-instituutin taittajan kanssa opastaulun, joka kiinnitettiin entisen Kallion kaupan ulkorakennuksen seinään kesällä 2025. https://citynomadi.com/fi/map?route=2c84a97397c4b5274fd751de8de394d3 Viimeisenä hanketoimenpiteenä oli laatia kerätyn aineiston pohjalta Myllymäen uudempaa historiaa valaiseva asiantuntija-artikkeli. Siinä painopiste oli sen selittämisessä, miksi aikaisemmin vilkas ja elinvoimainen Myllymäki on hiljentynyt ja miten kyläläiset ovat kokeneet muutoksen. Teemaa tarkasteltiin I) Myllymäki–Ähtäri suhteen, väestökehityksen, kunnallistekniikan, kaavoitus- ja tonttipolitiikan, II) elinkeinoelämän, III) liikenteellisten ratkaisujen IV) koulun ja V) yhdistyselämän kautta. Tavoitteena on, että kirjoitus julkaistaan myöhemmin osana Myllymäen kyläkirjaa, jonka loppuun saattamisesta Myllymäen kyläseura ry kantaa ensisijaisen vastuun. Artikkelin nimeksi tuli ”Myllymäki murroksessa”.

Resultat

Hankkeen määrälliset ja laadulliset tavoitteet saavutettiin hyvin. Kun tavoitteena oli aktivoida kyläläisiä aineiston keruuseen, osoittautui valittu lähestymistapa oikeaksi. Kyläläiset kokivat historiakirjoitushankkeen omakseen, sillä kylässä elää edelleen ajatus siitä, että se on unohdettu oman onnensa nojaan ihmisten ja palveluiden keskittyessä suurempiin taajamiin. Kyläläisillä oli tarve tuoda esiin oma näkökulmansa; se, miten Ähtärin kakkostaajaman hiipuminen oli edennyt ja mitkä päätökset olivat siihen johtaneet. Kaiken kaikkiaan osallistavaan aineistokeruu tavoitti yli 200 osallistujaa, mikä on erittäin korkea määrä suhteutettaessa kylän asukaslukuun. Tämän lisäksi kyläläiset tekivät itsenäistä aineistonkeruuta selvittelemällä hanketyöntekijän ohjaamana kylän vaiheita, kylässä eläneiden elämäntarinoita ja Myllymäellä toimineiden yritysten kohtaloita. Kuvaavaa onkin, että talkootyötuntikertymä ylittyi kirkkaasti, sillä niitä kertyi yli 7000 euron edestä. Lisäksi kyläläiset auttoivat tilaisuuksien järjestelyissä. Hankkeen myötä syntyikin sekä merkittävä aineistokokoelma, joka pitää sisällään asiakirjadokumentteja, valokuvia ja haastatteluäänitteitä. Aineistokokoelman rungon muodostavat Eino Kivilahden Myllymäki-historiikki, osallistavan aineistokeruun myötä syntyneet tallenteet ja hankkeessa laaditut asiantuntija-artikkelit (julkaisut liitteenä). Tiedotus oli keskeinen osa hanketta. Hankkeen käynnistyessä laadittiin lehdistötiedote, joka levisi laajasti alueen paikallislehtiin. Lisäksi Ähtärinjärven Uutisnuotta kirjoitti aihepiiristä ainakin kahdesti kertomalla hankkeesta ja muistelutyöpajasta sekä mobiiliopastuksesta. Työpajoista tiedotettiin Ähtärinjärven Uutisnuotassa ja sosiaalisen median kanavissa. Tiedotus vaikutti tavoittavan hyvin kohderyhmät. Lisäksi hanketyöntekijä teki hanketta tutuksi myös kylän ulkopuolella kirjoittamalla aihepiiristä Ruralia-lehteen ja blogiin otsikolla Miltä tuntuu, kun kotiseutu muuttuu? https://www.helsinki.fi/fi/ruralia-instituutti/uutiset/milta-tuntuu-kun-kotiseutu-muuttuu. Lisäksi hanketyöntekijä esitteli Myllymäen historiaa ja hanketta maaseutututkijoille ja kehittäjille Maaseutututkijapäivällä Kuortaneella 28.8.2025. Kyläkirjan valmistuttua hanke saa vielä jälkikäteen näkyvyyttä, sillä kylän kohtalo on kiinnostava esimerkki maaseudun rakennemurroksen kaiken läpäisevästä vaikutuksesta 1900-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta näihin päiviin saakka.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeella keskeisin päämäärä oli osallistaa kyläläisiä – ja tuo tavoite myös saavutettiin. Pitkän hiljaiselon jälkeen Myllymäellä saatiin uutta toimintaa ja kehittämisintoa, joka voi kantaa jatkohankkeisiksi asti. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin ja Myllymäen kyläseura ry:n yhteistyö toimi erinomaisesti, mikä luo jatkoedellytykset yhteistyöhankkeille. Tällä hetkellä kenties tärkein turvattava asia on kylän merkittäväksi arvioitu rakennuskanta, aivan erityisesti asemarakennukset ja vanhat kauppapuodit. https://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4210 Jo aikaisemmissa selvitystöissä on korostettu sitä, että Myllymäelle on ehdottomasti laadittava maisemanhoitosuunnitelma. Lisäksi on varmistettava se, ettei kylän vanha rakennuskanta tuhoudu vaan sille löytyy uutta mielekästä käyttöä. Erityisen tärkeää on säilyttää Finnilän entisen kauppakartanon ja asemarakennuksen, veturitallim ja yläkasarmin kaltaiset kyläkeskukselle ilmeen antavat, mutta tällä hetkellä vähällä käytöllä olevat rakennukset. Osa kulttuuriperintötyöstä on mahdollista myös hankkeistaa. Hankkeen aikana käytyjen keskustelujen perusteella tieto vanhan rakennuskannan saneeraamisesta ja siihen saatavista avustuksista on kylässä melko vähäistä. Myllymäki kuului Inhan kylän kanssa 1980-luvulla vanhojen rakennusten perusparannuskokeiluun, mutta vastaavanlaisella hankkeella olisi tällä hetkellä entistä suurempi tarve. Tuossa työssä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti voisi olla avuksi, koska Aika, alueet ja kulttuuri -tutkimusryhmässä on vastaavien teemojen kanssa tehty töitä vuosien ajan. Lähtökohtana on kuitenkin se, että kyläläisten on ensimmäisenä itse tunnistettava oman kylänsä historian, muistojen, tarinoiden sekä niihin kietoutuneiden rakennusten arvo. Siksi Myllymäen historian näkyväksi -hanke oli ensimmäisen askel oikeaan suuntaan. Siihen, että kylän rikas menneisyys – aineeton ja aineellinen kulttuuriperintö – tunnistetaan kylän omaleimaisuuden lähtökohdiksi ja vahvuudeksi. Kulttuuriperinnön arvostus punoutuu laajemminkin kysymykseen Myllymäen elinvoimasta. Onko kylä houkutteleva asuinpaikka – voiko Myllymäki houkutella edelleen myös uusia asukkaita. Myllymäki on vuosien saatossa menettänyt likipitäen kaikki julkiset palvelut. Väestöpohja voisi kuitenkin riittää uudenkaltaiselle, yhdistysvetoiselle palvelutuotannolle, sillä kyläseura toimii melko vireästi. Siksi olisi selvitettävä, haluaisivatko kyläläiset tuottaa tietyn osan palveluistaan jatkossa itse tai ainakin kokeilla tuota vaihtoehtoa. Tuossakin selvitys- ja kokeilutyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti voisi olla avuksi, sillä se on hankkeiden kautta muun muassa pilotoinut yhteiskunnallista yrittäjyyttä kylissä. Vähintäänkin nyt kerätty ja osittain julkaistukin aineisto tarjoaa hyvän lähtökohdan jatkaa historia-aineiston itsenäistä keräämistä, sillä siihen kylässä vaikuttaa nyt olevan innostusta. Samalla historian tekeminen näkyväksi voi tarkoittaa kyläseuralle myös täysin uusien kulttuurintuotteiden tekemistä; muistojen ja tarinoiden käyttämistä kylästä kertovien näyttelyiden ja näytelmien lähtökohtina.