Nainen maatilan päätöksentekijänä

Ajanhallinta ja itseohjautuvuus: pieniä oivalluksia, suuria vaikutuksia

Katja Itämäki

Milloin viimeksi pysähdyit miettimään, mihin aikasi arjessa kuluu? Kun maatilan arjen äärelle pysähtyy hetkeksi, huomaa nopeasti, että arki rakentuu kokonaisuudeksi, jossa pienet ja suuret valinnat tukevat sekä työtä että hyvinvointia. Kolmannessa Nainen maatilan päätöksentekijänä ‑koulutuksen verkostoitumistapaamisessa keskityimme ajanhallintaan ja itseohjautuvuuteen ja löysimme tapoja vahvistaa arjen sujuvuutta ja omaa jaksamista.

Maatilan arjessa työ ja elämä kulkevat rinnakkain

Maatilan arki on ainutlaatuinen yhdistelmä työtä ja elämää. Harvoin on selkeää rajaa sille, milloin ollaan töissä ja milloin kotona. Päivittäiset rutiinit, välttämättömät tehtävät ja yllättävät tilanteet kulkevat käsi kädessä perheen, puolison ja eri sukupolvien kanssa.

Tapaamisessa pysähdyimme huomaamaan, että moni asia tehdään rutiinilla. Kun rutiinit muuttuvat tai keskeytyksiä tulee useita, kuormitus kasvaa. Tehtävien näkyväksi tekeminen antaa lisää selkeyttä ja vapauttaa aivot ajattelulle sekä uusille oivalluksille, luovuudelle ja suunnittelulle. Kun asiat kirjoittaa ylös, ei tarvitse kantaa kaikkea mielessä, ja mieli vapautuu ratkaisemaan, kehittämään ja ajattelemaan.

Jokainen päätös rakentuu kahden voiman varaan: edistävän ja vastustavan

Pohdimme yhdessä Haluan‑lauseita. Jokainen kirjoitti näkyviin yhden asian, jota toivoo omaan arkeensa juuri nyt. Kun lause oli valmis, tunnistimme tekijöitä, jotka tukevat tavoitetta, sekä tekijöitä, jotka estävät sen toteutumista.

Tämä yksinkertainen harjoitus osoitti, että pysähtyminen ja havainnointi ovat jo osa muutosta. Kun ihminen näkee selvästi, mikä auttaa ja mikä jarruttaa, on helpompi tehdä arkea tukevia valintoja.

Arkea voi selkeyttää menetelmäkokeiluilla

Tapaamisessa tutustuimme kahteentoista ajanhallinnan menetelmään, ja jokainen löysi niistä itselleen sopivia tapoja rytmittää työtä.

Osallistujat kokivat menetelmät inspiroiviksi. Yksi innostui visuaalisesta viikkoaikataulusta, toinen selkeästä tehtävien pilkkomisesta ja palautumisen näkyväksi tekemisestä. Jokainen menetelmä tarjosi mahdollisuuden rakentaa arkea kohti toivottua suuntaa.

Ehkä sinun arkeesi sopii kanban‑menetelmä. Kanban on menetelmä, jonka avulla määrität tehtävät ja niiden tärkeysjärjestyksen. Taulu muodostuu tehtävistä, työn alla olevista vaiheista ja valmiiksi tehdyistä. Esimerkiksi: Tehtävät – Työn alla – Valmis.

Eri tehtävät kirjoitetaan tarralapuille ja kiinnitetään Tehtävät‑sarakkeen alle. Kun tehtävä otetaan työn alle, lappu siirretään seuraavaan sarakkeeseen, ja kun työ on valmis, se siirretään viimeiseen sarakkeeseen. Taulu visualisoi tehtävät ja antaa kokonaisuudesta selkeän kuvan. Toistuvat tehtävät siirretään päivän päätteeksi takaisin Tehtävät‑sarakkeeseen, ja päivän aikana tehtäviä voi lisätä sitä mukaa, kun niitä tulee esiin.

Taulua voi muokata kokemuksen kautta itselle sopivaksi esimerkiksi sarakkeita muuttamalla tai pohtimalla, miten määrittelee itselleen sopivan määrän tehtäviä.

Pieni itselle otettu aika on vaikuttava

Lopuksi kokosimme viikkosuunnitelman. Kokonaisuus arjen tehtävistä muuttuu hallittavammaksi, kun tehtäviä kirjoittaa näkyviin. Havaittiin, miten pieneltä tuntuu kolmenkymmenen minuutin oma hetki ja samalla, miten suuresti se vaikuttaa arjen jaksamiseen.

Pieni hengähdyshetki on useammin voimavara kuin ylellisyys. Se tuo palautumista ja jaksamista, ja joskus se avaa aivan uuden näkökulman.

Muutos ei aina vaadi suuria tekoja. Se voi alkaa yhdestä selkeästä havainnosta tai pienestä omasta hetkestä arjen keskellä.

Jos sinä pysähtyisit tänään, mitä huomaisit?
Ja miten yhden pienen hetken ottaminen voisi vaikuttaa sinun omaan jaksamiseen?

Vahvuudet tukevat arjen työtä ja vuorovaikutustilanteita

Katja Itämäki

Nainen maatilan päätöksentekijänä- koulutuksen toisessa verkostoitumistapaamisessa pysähdyimme vahvuuksien äärelle. Käytimme vahvuuksien sanoittamisen ja tunnistamisen apuna VIA-vahvuuskortteja, eli 12 erilaista vahvuutta kuvaavaa sanaa ja lyhyttä määritelmää. VIA-vahvuudet ovat vahvuuksia, jotka jollain tavalla ovat meissä jokaisessa olemassa. Vahvuudet vahvistuvat tai heikkenevät ympäristön ja ihmissuhteiden vaikutuksesta.

Miksi vahvuuksien tunnistaminen on tärkeää?

Vahvuudet voivat tuoda arkeen mahdollisuuksia ja ymmärrystä omasta toiminnasta. Toisaalta vahvuus voi näyttäytyä arkea kuormittavana tekijänä, jos oman vahvuuden kääntöpuolta ei tunnista ja näe vahvuuden vaikutusta omaan toimintaan.

Kun vahvuus muuttuu kuormitustekijäksi

Pysähtyminen vahvuuksien äärelle toi mukanaan monenlaisia tunteita ja nosti muistoihin erilaisia elämän kokemuksia ja tapahtumia. Vahvuuksien positiivinen vaikutus oli helppo löytää, mutta liian vahvan vahvuuden negatiivisia vaikutuksia oli osittain vaikeaa tunnistaa ja sanoittaa.

Vahvuuden vaikutus negatiivisesti tulee mieleen usein vasta arjessa, kun omaa toimintaa alkaa tarkkailla. Toisinaan voi olla tärkeää kuulla ajatuksia omista vahvuuksista hyvältä ystävältä tai puolisolta.

Uteliaisuus vahvuutena

Vahvuuksia on hyvin monenlaisia. Jos lähdetään miettimään uteliaisuutta vahvuutena, johdattaa sopivasti käytettynä näkemään asioita uudesta näkökulmasta. Utelias ihminen haluaa oppia ja kehittyä. Sopiva uteliaisuus vie luovuuden äärelle hakiessaan uusia ratkaisuja ongelmiin ja asenteena näkyy avoimuutena ja ennakkoluulottomuutena.

Uteliaisuus taas liikaa käytettynä voi johtaa liian monen asian samanaikaiseen tekemiseen ja mikään ei valmistu. Tai päätöksenteossa ei päästä eteenpäin, kun haluaa lisää tietoa asioista. Toisaalta uteliaisuus voi heikentää rajoja, jolloin alkaa puuttumaan muiden asioihin tai jatkuva henkilökohtaisten asioiden kysely tuntuu toisesta tungettelevalta, joka voi vaikuttaa luottamukseen.

Jokaisella vahvuudella on positiivinen vaikutus sopivasti hyödynnettynä ja liian voimakkaasti käytetty vahvuus johtaa negatiivisiin vaikutuksiin. Miten sinä tunnistat ja hyödynnät omat vahvuudet?

Elämänjana äärelle pysähtyminen

Lopuksi piirsimme elämän aikajanan ja pohdimme, mitä vahvuuksia ja arvoja eri elämän tilanteet ovat vahvistaneet. Tehtävä oman elämän aikajanan äärellä nostatti tunteita pintaan ja keskustelussa käsiteltiin monenlaisia asioita ja tilanteita, jotka olivat vaikuttaneet negatiivisesti tai positiivisesti omaan elämään. Vertaistuki oli voimissaan, kun jokainen jakoi omia kokemuksiaan ja pohti, miten erilaiset elämän vaiheet ovat omiin vahvuuksiin ja arvoihin vaikuttaneet.

Elämänjanassa piirretään jana, jonka päälle piirretään toinen viiva. Hyvät ja positiiviset elämän tapahtumat piirretään janan yläpuolelle ja negatiiviset janan alapuolelle.

Vahvuudet ovat syntyessä jokaisella ja ympäristön vaikutus niiden vahvistumiseen on merkittävä.

Arvot arjen ja päätöksenteon tukena

Katja Itämäki

Itsetuntemus on oman jaksamisen ydin. Kun tunnistaa omaan elämään ja päätöksiin vaikuttavat arvot, pystyy hyödyntämään niitä omassa arjessa ja päätöksenteossa. Tämän ajatuksen voimalla laitettiin käyntiin ensimmäinen verkostoitumistapaaminen Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutuksessa.

Ihmisten arvot vaikuttavat yrityksen tämänhetkiseen toimintaan ja tulevaisuuteen. Maataloudessa näkyvät vahvasti myös yhteiskunnalliset arvot, jotka tulevat kaukaa sukupolvien takaa ja osittain yhteiskunnan määrittelyjen kautta, kuten lainsäädännöstä tai ihmisten toiminnasta. Oletko itse pysähtynyt omien arvojesi äärelle ja miettinyt, miten ne ovat sopusoinnussa ympäristön kanssa, jossa toimit?

Ensimmäisessä verkostoitumistapaamisessa pysähdyimme arvojen äärelle yksilöinä ja maatalousyrittäjinä. Tekemisen keskellä emme unohtaneet yhteiskunnan arvoja, joita maatalous ylläpitää ja vahvistaa omalla tekemisellään, kuten eläinten hyvinvointi ja luonnon kunnioittaminen.

Arvojen nimeäminen vaatii pysähtymistä

Jos tästä heitän ilmoille pyynnön listata oman elämän kymmenen tärkeintä arvoa, voi arvojen nimeäminen tuntua kovin vaikealta. Verkostoitumistapaamisissa hyödynsimme arvokortteja. Sijoitimme arvokortit luokkiin, jotka kuvasivat arvojen vaikutusta arkeen. Maatilan arjessa vahvasti päätöksentekoon vaikuttavia arvoja oli useita, kuten luonto, velvollisuus, rehellisyys, avoimuus, eläinten hyvinvointi, uteliaisuus ja rohkeus. Arvoja oli lisäksi monia muita, joilla oli vahva yhteys yrittäjyyteen ja omaan tekemiseen.

Yksilön omien arvojen huomattiin olevan yksilön kokemukseen kytkeytyviä. Toiselle arvo merkitsi jotain aivan muuta kuin itse oli ajatellut. Arvot ovat sanoja, joiden taustalla olevat ajatukset, kokemukset ja toiminta on tärkeää huomioida ja sanoittaa. Yksi sana ei yksin riitä kuvaamaan sitä, miten ihminen todellisuudessa asiaa arvostaa ja mitä sana merkitsee. Mitä esimerkiksi luonto, perhe tai ystävyys sinulle merkitsevät?

Lisäksi pysähdyimme pohtimaan yksin ja yhdessä, mikä estää arvon toteutumisen arjessa ja miksi arvo on omassa elämässä tärkeä. Arvotyöskentely on prosessi, joka jatkuu vielä tapaamisen jälkeen. Ajatukset jäävät mieleen muhimaan, ja erilaisissa tilanteissa syntyy uusia oivalluksia.

Arvot muodostuvat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa.

Arvot muodostuvat ja muokkaantuvat lapsuuden ympäristössä ja muuttuvat tai vahvistuvat kokemuksen, koulutuksen ja oman työn kautta. Erityisesti ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat arvoihin ja elämän tapahtumat niiden merkitykseen. Miten sinä vahvistat ympärilläsi olevien ihmisten luontaisia arvoja?

Tule mukaan Nainen maatilan päätöksentekijänä -koulutukseen ja saat tapaamisia, joissa pääset keskustelemaan samanhenkisten ihmisten kanssa omasta arvomaailmasta ja tekemisestä.

https://www.syo.fi/blogi/kohtaamisen-voima-askel-kohti-hyvinvoivaa-maatalousyrittajyytta/

Oma jaksaminen –webinaari käynnisti Nainen maatilan päätöksentekijänä koulutuksen 

Aamupäivä käytiin läpi, mitkä asiat vaikuttavat omaan jaksamiseen ja miten voidaan vaikuttaa eri asioihin. Kuvassa näkyy sanoja, joilla osallistujat kuvasivat yhdellä sanalla arvokasta asiaa maatalousyrittäjänä. Kiitos osallistujille aktiivisesta keskustelusta ja osallistumisesta! Paikalla oli mukavasti porukkaa ympäri Etelä-Pohjanmaata ja pari myös maakunnan ulkopuolelta. 

Aamupäivän aikana tunnistimme unen, ravitsemuksen ja liikunnan tärkeyden yleisen hyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpitoon. Näiden kolmen kokonaisuuden vaikutus on suuri tunteiden hallintaan ja omaan jaksamiseen. Osallistujat pohtivat, että unen merkitys näkyy mielialassa ja väsyneenä ajatukset muuttuvat helposti negatiivisiksi. Vinkkinä saatiin, että yöllä herätessä ajatusten kirjoittaminen ylös voi auttaa nukahtamaan uudelleen, kun ei tarvitse pelätä hyvän ajatuksen unohtamista.  

Ravitsemuksen merkitystä omaan jaksamiseen myös pohdittiin ja keskusteltiin päivärytmistä sekä maatilan arjen töiden priorisoinnin merkityksestä. Toiset haluavat tehdä työt ensin ja sen päälle syödä, jolloin kiireessä ruokailua helposti siirtää. Ehkä jotkut osallistujista innostuvat kokeilemaan päivällisen siirtämistä iltaan. Nimittäin osallistujien joukosta löytyi henkilö, joka oli iltaruokailulla mennyt useamman vuoden ja kokenut järjestelyn hyväksi. Ollaanko me suomalaiset liian tunnollisia menneille perinteille ja tavoille vai uskalletaanko jokainen lähteä kokeilemaan sitä tapaa toimia, mikä omaan arkeen ja tekemiseen sopii? 

Maatilan arjessa tulee paljon liikettä päivän aikana arkitöitä tehdessä. Silti osallistujat kokivat, että oman jaksamisen ja hyvinvoinnin kannalta työn ulkopuolinen liikunta on tärkeää.  Rankan päivän tai huonosti nukutun yön jälkeen liikkeelle lähtemiseen itsensä motivoiminen voi kuitenkin olla vaikeaa. Mistä voi löytää motivaation, jolla itsensä saa ulkoilemaan tai kuntosalille? Onko vastauksena treffit ystävän kanssa vai liikunnan jälkeisen hyvänolon tavoittelu? 

Kävimme aamupäivän aikana läpi ihmiselle lajityypillisiä käyttäytymistarpeita. Näiden osalta keskustelu jäi vähäiseksi, kun pääpainona oli edellä mainitut. Ehkäpä palaamme näihin lajityypillisiin tarpeisiin lähipäivien aikana.  

Arvoista, ajanhallinnasta ja itseohjautuvuudesta käytiin nopeasti läpi perusasioita ja lähipäivinä sukellamme tarkemmin aiheisiin. 

Kiinnostuitko? Ilmoittaudu mukaan koulutukseen koulutushankkeen verkkosivuilta. Koulutus koostuu webinaareista ja lähitapaamisista. Ilmoittautuneet saavat sisältöjä käyttöön ThingLink-alustan kautta, joten aina pysyy mukana tapahtumista ja sisällöstä! 

 https://www.syo.fi/agri/nainen-maatilan-paatoksentekijana/

Miksi nimeksi Nainen maatilan päätöksentekijänä? 

Katja Itämäki 

Eräillä messuilla näin kuvan, jossa hevoset vetivät kärryä missä oli useampi nainen ja maitotonkkia. Minulle kerrottiin, että kuva on otettu tilanteesta, jossa viedään naisia lypsylle laitumelle.  Tarina vie meidät mustavalkoisiin kuviin ja aikaan, kun konetyöt olivat vieras käsite maataloudessa. Sukupolvi sitten lypsy ja monet muut maatilantyöt tehtiin hevosten ja ihmisten joukkovoimalla, yhdessä perheen, suvun, naisten ja miesten kesken. Tähän päivään verrattuna maatilan arki oli hyvin erilaista.  

Naisten rooli maataloudessa on ollut näkymätön, mutta merkittävä. Nykyään siitä on onneksi tullut näkyvämpi ja rooli on muuttunut. Naiset vaikuttavat vahvasti maatalouden toimintaan ja tulevaisuuteen, toisinaan taustalla tai vahvasti maatilaa johtaen. 

Tänään maatalousyrittäjien ympärille on muodostunut erilainen maailma. On erilaisia asiantuntijoita, säädöksiä, järjestelmiä ja teknologiaa. Kehittyvä teknologia muuttaa arkea ja työtä merkittävästi, myös mahdollistaen kehittymisen sekä kasvamisen. Ihmiset eivät ole niin vahvasti läsnä maatalousyrittäjän arjessa, mitä he olivat aikana, jolloin otettiin mustavalkoisia kuvia ja kamera löytyi harvan ihmisen kädestä. 

Nyt puhutaan sidosryhmistä ja heidän kanssaan keskustelut käydään neuvottelupöydissä, puhelimessa, etäpalavereissa tai viestein. Ja tapaamisissa tarvitaan itsevarmuutta ja taitoa tuoda esiin omaa ääntä. Tarvitaan kykyä sanoittaa oma osaaminen, oma näkemys ja oma tavoite, ilman vastakkainasettelua. 

Nainen maatilan päätöksentekijänä koulutus kokonaisuus nostaa esiin ihmisen tarpeen kohdata toisiaan ja puhua arvoista, tavoitteista ja suunnasta. Se muistuttaa, että menestyvän maatalousyrityksen taustalla on tuotannon lisäksi vuorovaikutus. Vuorovaikutus perheen sisällä ja eri sidosryhmien kanssa. 

Koska nainen on aina ollut osa maatalousyrityksen päätöksentekoa. Mutta liian usein naisen rooli on ollut näkymätön. Koulutuksen nimi nostaa esiin naisten asemaa kaikissa niissä erilaisissa rooleissa, joita naiset kantavat maatilan arjessa. Koulutus haluaa nostaa esiin naisen roolia päätöksenteossa. Naisen roolia itse maatalousyrittäjänä, puolisona, kodin ja arjen ylläpitäjänä tai maatalouden mahdollistajana ja keskustelun avaajana sekä rakentajana.  

Koulutus käsittelee asioita, jotka luovat yhteisöllisyyttä ympärille. Antaa tilaa ajatuksille ja tunteille, niille ihmisen kokoisille. Mitä tapahtuu, jos näitä päätöksiä voi jakaa jonkun toisen kanssa saaden näkökulmia ja ajatuksia päätöksen teon tueksi? 

Jokaisella on paikkansa päätöksenteossa. Tällä kertaa keskitymme vahvistamaan naisen ääntä.  

 Kiinnostuitko koulutuksesta? Ilmoittaudu mukaan https://www.syo.fi/agri/nainen-maatilan-paatoksentekijana/