Osallisuus kuuluu kaikille OSKU

Hankkeen toteuttaja on ollut Mansikka ry. Kumppaneina ovat olleet Leppävirran, Rautalammin sekä Vesannon kunnat. Työ eteni prosessimaisesti pohjautuen kunkin kuntakohtaisen ryhmän resursseihin. Hankkeen työntekijä toimi fasilitaattorina ja kirjurina työryhmissä. Hankeaika oli liian lyhyt (toiminta: 1v 3 kk) prosessimaiseen kehittämiseen.

Leppävirralla konkreettisena tuotoksena valmistui kaksi kyläohjelmaa. Lyhyempi versio työkaluksi kuntapäätöksentekoon ja toinen laajempi kylien omaan käyttöön yhteistyön ja kylätoiminnan kehittämisessä. Tämän lisäksi syntyi kyläturvallisuushanke (TUPA).
Rautalammilla toteutettiin ”sote-kapina” aluevaalipaneelina lisäksi ideoitiin kyläkävelyjä eri puolille kuntaa sekä koottiin hankeaihio turvallisuusteemaan ”koko kylä turvana”.
Vesannolla toteutettiin ”kauneimmat kesälaulut rannalla” tapahtumia sekä ideoitiin yhteisöllisen uimarannan suunnitelmaa.

Leppävirralla kyläohjelma päivitetään jatkossa valtuustokausittain ja turvallisuushankkeessa laaditaan turvallisuussuunnitelmia. Rautalammin ”sote-kapina” toimintamalli on levinnyt laajemmalle alueelle ja kyläkävelyt ovat keränneet osallistujia ja jatkuvat. Vesannolla laulutapahtumat toistuvat vuosittain. Rautalammilla ja Vesannolla turvallisuusteeman kehittämistä jatkaa todennäköisesti jatkossa Kehitysyhtiö SavoGrow. Kehittäminen jäi kesken.

Hankkeissa syntyneistä hyvistä käytännöistä (kyläohjelma, ”sote-kapina”, kyläkävelyt, kauneimmat kesälaulut rannalla) julkaistaan case-kortit.

Aloituspalavereissa maaliskuussa 2024 sovittiin kuntakohtaisista tavoitteista sekä hankkeen toimenpiteistä.

Hankkeen paikallisia toimenpiteitä koordinoivat kuntien viranhaltijat, jotka kutsuivat työryhmiin kunnistaan keskeisiä toimijoita. Leppävirralla ja Rautalammilla järjestettiin palvelupajat asukkaille ja toimijoille kehittämisteemojen löytämiseksi. Vesannolla kehittämistarpeita nostettiin keskusteluun aiemmissa hankkeissa ja hyvinvointikyselyssä esiin nousseista asukkaiden toiveista ja niistä työryhmä valitsi keskeisimmät. Työ eteni prosessimaisesti pohjautuen kunkin ryhmän resursseihin. Hankkeen työntekijä toimi fasilitaattorina, sparraajana, tiedon hankkijana ja levittäjänä sekä kirjurina työryhmissä.

Leppävirta:
Maaliskuussa 2024 Leppävirralla hanketta esiteltiin HYTE-ryhmän tapaamisessa ja huhtikuussa kunnan koolle kutsumassa kyläfoorumissa, jonka yhteydessä päätettiin järjestää palvelupaja. Pajassa sovittiin, että hanketta toteutetaan yhdessä kylien ja kunnan kanssa. Kunnan edustajana ryhmässä toimi kulttuuri- ja vapaa-aikajohtaja, joka toimi koordinaattorina, tiedon välittäjänä sekä aktiivisena viestijänä.

Palvelupajan tuloksia purettiin syyskuussa 2024. Tulokset jäivät heikohkoiksi vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tapaamisen jälkeen kylät kokoontuivat omatoimisesti ja päättivät esittää kyläohjelman tekemistä OSKU -hankkeen toimenpiteenä ja määrittelivät työpajassaan sen sisällön.
1. Kylätoiminnan kehittäminen ja kylien yhteisöllisyyden parantaminen
2. Kunnan ja kylien välinen yhteistyö
3. Asuminen ja asumisen kehittäminen
4. Kylätalot: rikkaus vai rasite

Kyläohjelman tavoitteeksi kylät asettivat kylien yhteistyön tiivistämisen sekä sen, että kyläohjelmasta saadaan työkalu kunnan päätöksentekoon.

Hankkeen aikana kokoonnuttiin työpajoihin kuusi kertaa. Työpajoissa keskusteltiin kylien esiin nostamista teemoista ja samalla koottiin tavoitteita, toimenpiteitä ja vastuutahoja kyläohjelmaan. Tammikuun 2025 työpajan merkittävimmäksi teemaksi nousi kyläturvallisuus. Tapaamisessa valittiin työryhmä, joka valmisteli kunnan työntekijän johdolla hanketta. Turvallisuus teemana houkutteli kevään viimeisiin tapaamisiin enemmän osallistujia – asia oli selvästi tärkeä kylätoimijoille. Kunnan koolle kutsuman kyläfoorumin aiheena huhtikuussa 2025 oli kyläturvallisuus.

Rautalampi:
Aloituspalaverissa kunnan viranhaltijoiden kanssa sovittiin, että ensimmäisenä toimenpiteenä kutsutaan asukkaat ja toimijat palvelupajaan, jossa kartoitetaan tarpeita ja ideoita. Tavoitteeksi asetettiin toimijoiden sitouttaminen yhteiseen tekemiseen, kehitettävien teemojen selville saaminen sekä toiminnan käynnistäminen. Tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi nousivat: asukkaiden sote-palvelut sekä ”koko kylä turvana” -kokonaisuus, johon liittyi neuvonnan sekä naapuriavun tarve, liikkumisen haasteet ja kyytien puute, yhteisöllisten tilojen hyödyntäminen sekä viestinnän haasteet. Yksittäisenä, paljon kannatusta saaneena ideana teemaksi valittiin yhteisöllisten kyläkävelyjen toteuttaminen eri puolilla kuntaa.

Palvelupajaan osallistuneista koottiin ydinryhmä, joka suunnitteli ja toteutti toimenpiteitä koko hankkeen ajan. Ryhmään kuului yksittäisiä kuntalaisia, kylä – ja yhdistystoimijoita sekä kunnan viranhaltijoista hallintojohtaja, hallintosihteeri sekä viestintä – ja kulttuurikoordinaattori.

”Sotekapina”
Ensimmäinen ”pähkinä purtavaksi” olivat sote-palvelut. Rautalammilla järjestettiin maaseutuvaikutusten arviointitilaisuus toukokuussa 2024 koskien hyvinvointialueen palveluverkkouudistusta (erillinen toimenpide). Arviointitilaisuudessa oli paikalla asukkaita, yhdistystoimijoita, yrittäjiä sekä kunnan edustajia, jotka nostivat esiin sote-palveluissa, niiden tuottamisessa sekä niihin liittyvässä viestinnässä kohtaamiaan haasteita sekä ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi. Arviointitilaisuuden tuloksia ja ratkaisuehdotuksia ei kuitenkaan huomioitu hyvinvointialueella, vaikka raportti lähetettiin laajasti viranhaltijoille sekä luottamushenkilöille. Myöskään yhteistyötahoja ei hyvinvointialueen organisaatiosta löytynyt yrityksistä huolimatta.

Elokuussa 2024 työryhmän ensimmäisessä kokoontumisessa mietittiin, miten sote-palvelujen saatavuuteen, tarjontaan ja niihin liittyvän viestinnän löydettävyyteen voidaan vaikuttaa. Keinot todettiin vähäisiksi, syntyi ajatus toteuttaa ”sote-kapina”. Aluevaalit olivat tulossa alku vuodesta 2025 ja työryhmä totesi, että ”sote-kapina” toteutetaan vaalipaneelina. Tapahtuman ajankohdaksi valittiin tammikuu. Työryhmän jäsenet haastattelivat asukkaita, keräsivät ja kirjoittivat tarinoita asukkaiden kokemista haasteista liittyen sote-palveluihin ja palvelujen saatavuuteen. Yhteistyökumppaniksi paneelin toteutukseen valittiin Tarinateatteri SisäValo, joka on harrastajateatteri. Ohjaaja teki tilaisuuteen käsikirjoituksen ja dramatisoi esityksen, jossa teatterilaiset lukivat asukkailta saamansa tarinat.

Paneeliin saatiin seitsemän osallistujaa eri puolueista. Panelisteille ennakkoaineistona toimitettiin raportti maaseutuvaikutusten arvioinnista sekä sosiaaliasiamiehen vuosiraportti. Paneeli teemoitettiin kolmeen teemaan: sosiaalipalvelut, terveyspalvelut sekä palvelujen saatavuus. Niistä teemoista teatterilaisten esityksen jälkeen kysyttiin kysymys, johon haluttiin vastauksia ratkaisuiksi, mikäli panelistit tulevat valituksi aluevaltuustoon. Paneelin juontajina toimivat paikallislehden toimittaja sekä kansalaisopiston rehtori. Yleisöksi ”sote-kapinaan” saatiin noin 70 henkilöä. Palaute tilaisuudesta niin panelisteilta kuin yleisöltä oli positiivinen. Asukkaiden kokemukset ja huoli palveluista saatiin hyvin näkyväksi.

Kyläkävelyt ja ”koko kylä turvana”
Seuraavaksi helmikuussa 2025 ideoitiin eri teemaisia kyläkävelyjä eri puolille kuntaa. Kartoitettiin yhdistyksiä sekä yksityishenkilöitä vetäjiksi. Teemoiksi valikoitui luontoon ja historiaan liittyviä kävelykierroksia. Ideana on, että kyläkävelyitä toteutetaan jatkossa ympäri vuoden ja jokaisella kierroksella on eri taho vastuussa toteuttamisesta. Kunta koordinoi toimintaa ja viestii tapahtumista omissa kanavissaan ja kävelyiden toteuttajat (yhdistykset) omissa kanavissaan. Kyläkävelyt ovat saavuttaneet suuren suosion, osallistujia on ollut useita kymmeniä. Kävelykierroksia on suunniteltu pitkälle syksyyn saakka.

”Koko kylä turvana” teemaan pureuduttiin maaliskuussa 2025. Todettiin, että asiakokonaisuus on suuri, ilman koordinoitua laajempaa hanketta ja lisäresursseja tarpeisiin ei pystytä vastaamaan. Suunnitteluun pyydettiin mukaan kyläyhdistyksiä, SPR, VaPePa ja vesiosuuskunnan edustaja, jotka omana työryhmänään kokosivat Älykkäät Kylät yhteistyöhankkeen valmistelurahahankkeeseen suunnitelmaa. Ongelmia syntyi, kun yritettiin löytää hankkeeseen hakijaa ja hallinnoijaa. Kunnalla ei ole ylimääräistä resurssia ja yksittäinen pieni yhdistystoimija ei pysty vastaamaan koko kunnan alueella, saati laajemmalla alueella tapahtuvasta hankkeesta. Hankevalmistelu ei edennyt OSKU -hankkeen aikana.

Vesanto:
Aloituspalaverissa sovittiin, että hankkeen toteutus käynnistetään aiemmin syntyneen kirkko-pankki-kunta (KiPaKu) yhteistyön pohjalta ja laajennetaan kokoonpanoa tarpeen mukaan. Vesannolla oli toteutettu kyläkohtaisia palvelupajoja sekä laaja hyvinvointikysely. Kuntalaisten tarpeet olivat hyvin tiedossa. Tavoitteeksi asetettiin tarpeista lähtevä kehittäminen sekä kunnan budjetissa osallistuvaan budjetointiin varatun rahan suuntaaminen tarpeisiin. Ryhmään pyydettiin Eläkeliiton Vesannon yhdistyksen edustaja. Ensimmäisenä varsinaisena toimenpiteenä suunniteltiin toukokuussa 2024 neljä ”Kauneimmat kesälaulut rannalla” tapahtumaa. Tapahtumista vastuussa olivat ryhmän edustajien organisaatiot, jotka järjestivät eri puolille kuntaa ohjelmaa sekä vastasivat vuorollaan tapahtuman toteutuksesta. Yksi tapahtuma peruuntui sääolosuhteiden vuoksi. Tapahtumissa osallistujia oli yhteensä noin 100. Tilaisuudet jatkuvat kesällä 2025.
Syksyllä arvioitiin kesän tapahtumien toteutusta ja pohdittiin kehittämiskohteiden valintaa aiemman aineiston pohjalta. Tämän jälkeen syksyn aikana työryhmä kokoontui kaksi kertaa ja käsitteli aiemmin koottua aineistoa. Keskusteluissa kartoitettiin kylissä tapahtuvaa toimintaa, keskusteltiin Vesannon Valon talon tulevaisuudesta (talon kunnostaminen toteutuu kunnan ja toimijoiden yhteistyönä) ja asukkaiden turvallisuuteen liittyvistä tarpeista sekä käynnistettiin keskustelu uimarannan kunnostamisesta ”yhteisölliseksi” oleskelualueeksi. Työn etenemistä haastoi useampikin seikka. Paikallinen pankki fuusioitui ja pankin edustus jäi pois. Aiemmin pankkia edustanut henkilö jäi työryhmään, mutta oli usein estynyt osallistumaan. Seurakunnan ja kunnan resurssit olivat rajalliset ja työryhmäläisten sairaslomatkin haastoivat asioiden etenemistä.

Keväällä työryhmä kokoontui kolme kertaa. Kokoontumisissa suunniteltiin kesän 2025 ”Kauneimmat kesälaulut rannalla” tapahtumia sekä keskusteltiin mahdollisuudesta toteuttaa turvallisuusteemainen kehittämishanke ja suunniteltiin yhteisöllisen uimarannan kehittämishanketta, josta kunta ja yhdistykset tekivät investointihankkeen. Turvallisuusteeman edistämisestä keskusteltiin Eläkeliiton yhdistyksen kokouksessa ja pohdittiin, voisiko yhdistys olla turvallisuushankkeen hakijana ja hallinnoijana. Yhdistyksessä on paljon osaamista, mutta hankehallinnointi ei ole kovin tuttua. Kunnan mahdollisuus toimia hankkeiden hakijana ja hallinnoijana on rajallinen niukkojen resurssien vuoksi.

Opintomatka:
Opintomatka toteutettiin 17. – 18.5.2025 Vuolenkoskelle ja Etelä-Savoon. Osallistujia matkalle oli yhteensä 12. Opintomatkan ensimmäisenä matkapäivänä tutustuttiin Vuolenkosken kylään. Toisen päivän matka suuntautui Etelä-Savoon Suomenniemelle ja Savonlinnaan Laukansaareen. Opintomatkasta on kirjoitettu erillinen raportti.

Leppävirta:
Kunnan asettamien tavoitteiden osalta yhteys kunnan HYTE-työhön ja HYTE-ryhmään jäi vähäiseksi. Hanketyö sidottiin olemassa oleviin kunnan rakenteisiin kylätoiminnan osalta, yhteistyö kylien kanssa käynnistyi kyläfoorumissa heti kevään 2024 aikana.

Konkreettisena tuotoksena kylien yhteistyönä syntyi kaksi kyläohjelmaa. Lyhyempi versio työkaluksi kuntapäätöksentekoon ja toinen laajempi kylien omaan käyttöön yhteistyön ja kylätoiminnan kehittämisessä. Tämän lisäksi syntyi kyläturvallisuushanke (TUPA), jota Mansikka ry:n hallitus puolsi rahoitettavaksi kesäkuun 2025 kokouksessaan. Teemana turvallisuus oli selkeästi tärkeä asukkaille ja toimijoille ja teeman käsittely aktivoi osallistumaan hankkeen tapaamisiin niin, että viimeisissä työpajoissa oli kaksinkertainen määrä osallistujia verrattuna hankkeen alkuvaiheeseen. Jo valmisteluvaiheessa hankkeeseen mukaan sitoutui lähes 20 kylää.

Rautalampi:
”Sote-kapina” tapahtumana oli merkittävä hankkeen tuotos. Toimintamallista tuli heti kevään aikana kyselyjä muista kunnista ja OSKU -hanketta pyydettiin mukaan. Koska hankkeella oli tarkasti määritelty toiminta-alue, toteutukseen ei voitu lähteä. Konsepti annettiin käyttöön ja vastaavanlainen vaalipaneeli toteutui ainakin yhdessä kunnassa Pohjois-Savossa. Konseptia esiteltiin maakunnan järjestöneuvostossa sekä valtakunnalliselle osallisuuden kehittäjäorganisaatiolle, ne pyysivät toimintamallista kirjallista kuvausta. Se toteutuu case-kortin muodossa hankkeen jälkeen. Sote-kapinan yhteyttä maaseutuvaikutusten arviointiin ja sen idean syntymistä esitellään myös maaseutututkijatapaamisessa elokuussa 2025.

Kyläkävelyt jatkuvat koko kesän 2025 ja tavoitteena on jatkaa niitä ympäri vuoden. Kävelyjä on helppo toteuttaa eri puolilla kuntaa ja ne ovat matalan kynnyksen yhteisöllistä toimintaa, joissa yhdistyvät huvi sekä hyöty monella tavoin.

Turvallisuushankkeen, ”koko kylä turvana”, eteenpäin viemisen haasteet, kuvaavat hyvin pienten maaseutukuntien toimintaympäristöä. Isompien, yhteisten kehittämishankkeiden toteuttajaa ei löydy. Laajempaa yhteistyötä vaativien kehittämishankkeiden hakeminen ja hallinnoiminen ovat liian suuria ja vaativia tehtäviä pienille yhdistyksille, joissa on harveneva ja ikääntyvä joukko toimijoita. Pienistä kunnista puuttuvat isommat koko kunnan alueella toimivat järjestöt.

Vesanto:
Konkreettisena toimenpiteenä työryhmä suunnitteli ja toteutti ”Kauneimmat kesälaulut rannalla” tapahtumat kesäksi 2024 sekä valmisteli tapahtumat myös kesäksi 2025. OSKU -hankkeesta erillisenä toimenpiteenä työryhmä vastasi Henkkarit kaikille -kampanjan toteutuksesta. Lisäksi työryhmässä ideoitiin ja suunniteltiin uimarannan kunnostus -hanketta (sisältäen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia lapsille ja aikuisille, yhteisöllistä tekemistä sekä mm. ruusupuiston). Turvallisuusteemaisen kehittämisen tarve oli ilmeinen, mutta resurssien niukkuuden vuoksi asiaa ei päästy edistämään edes suunnittelun asteelle.

KiPaKu yhteistyö on ollut hedelmällistä ja työryhmä on saanut paljon aikaan. Jatkossa on mietittävä kokoonpanoa sekä työryhmän koordinointia ja sitä, kuka kutsuu ryhmän koolle.

Case-kortit
Hankkeissa syntyneistä hyvistä käytännöistä (kyläohjelma, ”sote-kapina”, kyläkävelyt, kauneimmat kesälaulut rannalla) julkaistaan case-kortit: https://mansikkary.fi/lue-hankkeista/osallisuus-kuuluu-kaikille-osku/

Hankesuunnitelmassa ajateltua yhteistä päätösseminaaria ei toteutettu.

Opintomatka toteutui toukokuussa 2025.
Opintomatkasta on kirjoitettu erillinen matkaraportti: https://mansikkary.fi/wp-content/uploads/Matkaraportti-opintomatka-final.pdf + lisätietoa Vuolenkoskesta: https://mansikkary.fi/wp-content/uploads/Liite-matkaraporttiin-Vuolenkoski.pdf

Peilaaminen tavoitteisiin
1. Synnyttää uusia sosiaalisia innovaatioita, jotka perustuvat paikalliseen tarpeeseen.
--> uusia paikallisia sosiaalisia innovaatioita syntyi jokaisessa kumppanikunnassa: ”sote-kapina”, kyläkävelyt, ”kauneimmat kesälaulut rannalla”, kyläohjelma paikalliseen tarpeeseen ja päätöksenteon työkaluksi

2. Vähentää yksinäisyyttä ja ehkäistä syrjäytymistä lisäämällä yhteisöllistä hyvinvointia sekä yhdessä tekemistä ja osallistumista maaseudun haja-asutusalueilla ja kylissä asuvien, erityisesti heikommassa asemassa olevien osalta.
--> jokainen paikallinen sosiaalinen innovaatio vastasi osaltaan tähän tavoitteeseen

3. Vahvistaa maaseudun yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaa kumppanuuksien, yhteistyön ja uudenlaisten paikallisten ratkaisujen avulla.
--> tavoitteen saavuttaminen jäi vajaaksi – tavoitteen ideaaliin saavuttamiseen olisi tarvittu hieman enemmän aikaa; mikäli kaikki suunnitellut jatkotoimenpiteet toteutuvat (mm. turvallisuushankkeet), tavoite saavutetaan myöhemmin

4. Lisätä asukkaiden mahdollisuuksia saavuttaa ja löytää tietoa ja palveluja, erityisesti digitaalisia palveluja sekä vahvistaa heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia osallistua itseään koskevaan päätöksentekoon.
--> ks. kohta 3

5. Älykkäät kylät yhteistyön kautta uusien palveluratkaisujen syntyminen (mm. liikkuvat ja digi) ja paikallisen toiminnan vahvistuminen.
--> ks. kohta 3

6. Saada osallisuuden toimintamallit pysyvään käyttöön.
--> hankkeessa syntyneitä toimintamalleja hyödynnetään jatkossa

Määrällisiä tavoitteita:
• 3 älykäs kylä strategiaa --> Leppävirran kyläohjelma (jatkossa kunnan ja kylien yhteinen turvallisuussuunnitelma uuden hankkeen myötä); Rautalammilla palvelupajasta kootut ja pisteytetyt kehittämisteemat (joista toteutettiin eniten ”ääniä” saaneet kehittämiskohteet hankkeen aikana – jatkokehittämiseen aineistoa); Vesannolla on paljon aiemmin koottua tietoa, jonka pohjalta valittiin kehittämisteemoja hankkeessa – varsinaista tavoitteellista suunnitelmaa hankkeen aikana ei syntynyt. Jatkossa yhteiset turvallisuussuunnitelmat Rautalammilla ja Vesannolla voivat toimia ”älykäs kylä strategioina” ja ne perustuvat laajaan yhteistyöhön – edellyttää hankkeiden toteutumisen (SavoGrow).

• jokaisesta kunnasta 3–5 aktiivista yhdistystä mukaan hankkeeseen --> toteutui Leppävirralla ja Rautalammilla, Vesannolla hankkeen toiminnassa oli vain yksi yhdistys

• 3–5 kylätaloon tai yhteisölliseen tilaan uutta toimintaa tai palveluja, toimintaan mukaan erityisesti kohderyhmään kuuluvia asukkaita --> toteutumassa jatkotoimenpiteiden myötä (mm. kylätalot ja yhteisölliset tilat: turvallisuuteen liittyvä käyttö)

• jokaisesta kunnasta 50–100 uutta digipalvelujen käyttäjää (osaaminen vahvistuu) - teemaan ei varsinaisia toimenpiteitä hankkeessa

• hankkeessa syntyy 3–6 uutta, paikallista sosiaalista innovaatiota --> toteutui

• jokaisessa kunnassa otetaan käyttöön ainakin yksi asukasosallisuuden toimintamalli pysyvästi --> toteutui

Leppävirta
Leppävirralla valmistui kyläohjelma työkaluksi kuntapäätöksentekoon sekä kylien omaan käyttöön. Kyläohjelma toimii keskustelun avaajana kuntapäättäjien suuntaan seuraavat neljä vuotta. Tämän jälkeen kyläohjelmaa pitää päivittää. Kunnassa toimii kyläfoorumi, joka kokoontuu kunnan kutsumana kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi kylät ovat perustaneet kyläneuvoston jo vuonna 2007. Kyläfoorumi ja kyläneuvosto vastaavat kyläohjelman päivittämisestä.

Hankkeessa käynnistynyt kyläturvallisuuden kehittäminen ja kyläturvallisuussuunnitelmien laatiminen jatkuu uudessa kunnan ja kylien yhteisessä TUPA -hankkeessa, johon sitoutui jo valmisteluvaiheessa lähes 20 kylää.

Turvallisuushankkeen syntyminen oli kylätoimijoille merkittävä asia. Turvallisuusteema houkutteli mukaan uusia toimijoita sekä aktivoi kylätoimintaa, joka oli jo paikoin hiipumassa. Hanke vahvisti kunnan ja kylien yhteistyötä.

Toimijoiden arvio vaikutuksista ja vaikuttavuudesta:
• positiivinen liikahdus kylien yhteiseen tekemiseen
• turvallisuusteema aidosti houkutteli
• turvallisuushankkeen syntyminen iso asia
• jatkossakin yhteisiä kylien ja kunnan hankkeita
• aktiiviset osallistujat hyötyneet
• kyläohjelma laajapohjainen
• tapahtunut verkostoitumista
• uusia kehittämistarpeita noussut esiin
• kylätoiminta elpynyt ja aktivoitunut
• ollut rikkaus kiertää kylillä

Rautalampi
”Sote-kapina” kiinnosti laajasti muuallakin kuin Rautalammilla ja toimintamalli on jo hankkeen aikana levinnyt muuallekin – ja leviää edelleen. Nähtäväksi jää, onko tapahtumalla vaikutuksia hyvinvointialueen päätöksentekoon paikallisten palvelujen kehittämisessä ja saivatko asukkaat kehittämisehdotuksiaan eteenpäin.

Yhteisöllisiä kyläkävelyjä eri puolilla kuntaa on tarkoitus toteuttaa jatkossakin eri toimijoiden toteuttamana. Kun toteuttajataho on aina uusi, vastuu yhden kävelyn toteuttamisesta ei ole iso. Kävelyt ovat ”matalan kynnyksen” toimintaa, joka on helppo toteuttaa ja kiinnostaa uusilla teemoillaan osallistujia mukaan.

Keskustelu "koko kylä turvana" -teemasta käynnistyi ja tahtotila turvallisuushankkeen tarpeesta on vahva.

Palvelupajasta saatujen muiden kehittämisideoiden hyödyntäminen jatkossa.

Toimijoiden arvio vaikutuksista ja vaikuttavuudesta:
• päästiin testaamaan erilaisia asioita: ”sote-kapina,
kyläkävelyt
• saatiin paljon uusia ”ituja”: ”koko kylä turvana”
• liian lyhyt toteutusaika
• konkreettisen tekemisen kautta syntyy tuloksia
• oman roolin ymmärtäminen osana kuntaa
• arjen turvan merkityksen avautuminen
• olisi pitänyt jalkautua enemmän
• osallisuus ja yhdessä tekeminen Rautalammin vahvuus

Vesanto
”Kauneimmat kesälaulut rannalla” on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa seuraavina kesinä hankkeessa syntyneen mallin mukaisesti. Yhteisöllinen uimaranta palvelee jatkossa eri ikäisiä kuntalaisia uusien harrastustoimintojen, rakenteiden sekä istutusten kautta vuosia. Rakennusvaiheessa hankkeessa on mukana koulu, yhdistyksiä ja kuntalaisia – se innostaa yhteiseen tekemiseen.

Jo aiemmin syntynyt kirkko-pankki-kunta -yhteistyö vaatii uudistamista organisaatioiden rakenteissa tapahtuneiden muutosten vuoksi. Uudenlaisen yhteistyön kehittäminen ei käynnistynyt hankkeen aikana. Työryhmä on saanut paljon aikaan, mutta kokoonpanon miettiminen ja koordinaatiovastuun määrittäminen vaativat jatkossa uudelleen pohtimista.

Vesannolla on paljon koottua tietoa asukkaiden tarpeista, niistä kehittämissuunnitelman tekeminen uudistuvan työryhmän yhteistyönä.

Toimijoiden arvio vaikutuksista ja vaikuttavuudesta:
• hankkeen kesto lyhyt – prosessimainen kehittäminen ei käynnistynyt
• pankin poisjäänti ryhmästä oli merkittävä
• keskustelu oli hajanaista
• tapaamiset olivat tärkeitä – useita yhteistyökuvioita käynnistynyt
• ryhmä toiminut ”vertaisryhmänä”
• on pysähdytty sanoittamaan yhdessä asioita
• asukkailta saatujen ideoiden ruotiminen jäi vähälle
• ollut erinomainen yhteistyöfoorumi

Mikäli Kehitysyhtiö SavoGrow käynnistää turvallisuushankkeen valmistelun kuntiensa alueella, turvallisuusteemainen kehittäminen jatkuu myös Rautalammilla ja Vesannolla.

Case-kortit hankkeessa syntyneistä hyvistä käytännöistä toimivat jatkossa hankkeen tulosten levittämisessä apuna. Kukin hankekumppani sekä hankkeen toteuttaja voivat hyödyntää kortteja omassa toiminnassaan hankkeen jälkeen.