Palokin Sahakosken silta

Offentlig projektbeskrivning

Palokki on kylä Heinävedellä, seututie 542:n varrella ja Juojärven reitin loppupisteessä sekä Heinäveden reitin laivareitin äärellä. Kylässä on vanha hautausmaa, seppien takotyömuseo Ronttopuisto sekä Lintulan luostari. Kylällä on pitkä teollinen historia, johon olennaisesti liittyy vesivoima ja puu. Palokin koskivoimaa on hyödynnetty ainakin 1700-luvulta lähtien puun sahauksessa voimanlähteenä. 1800-luvulla Hackman & Co -yhtiöllä oli kylällä vuosikymmeniä suuri sahalaitos ja laajoja maaomaisuuksia. Sahatavaraa vietiin Venäjälle, ennen muuta Saimaan kanavan kautta Pietarin seudulle. Suurimmillaan Palokin kylän asukasmäärä ylitti huomattavasti tuhannen hengen rajan 1900-luvun alussa. Venäjän vallankumouksen jälkeen ja Suomen itsenäistyttyä 1917 vienti Venäjälle romahti. Palokin sahaustoiminta hiipui 1920-luvulla, ja kylän asukasmäärä pieneni. Kylä muuttui samalla hiljalleen tyypilliseksi maatalousvaltaiseksi maaseututaajamaksi. Muistona teollisesta toiminnasta alueella on jäljellä joitakin säilyneitä rakennuksia sekä sähköä tuottava vuonna 1961 rakennettu Outokumpu Oy:n vesivoimalaitos, joka tuotti sähköä Keretin kaivoksen käyttöön mutta jonka nykyisin omistaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Jatkosodan päätyttyä Lintulan luostari muutti entiselle Hackmanin tilalle 1946 Kivennavalta luovutetusta Karjalasta, josta se oli joutunut lähtemään sotien vuoksi pois. Luostarilla oli pitkä evakkomatka, ja kun Palokissa sijaitsevaa tilaa käytiin katsomassa, sisaret ihastuivat siihen ja muuttivat sinne, 15 kilometrin päähän muutaman vuoden aikaisemmin muuttaneen Valamon luostarin lähelle. Lintulan luostari on avoinna matkoilijoille kesällä. Luostarin alueella on muun muassa kirkko, kynttilätehdas, matkamuistomyymälä ja kahvila. Lähde: Wikipedia.