Rajaseudun muistot

Rajaseudun muistot -hanke oli mukana Kuhmon erityiskalastuskohteet -hankkeen päätöstapahtumassa Kuhmon kaupunginkirjastossa keräämässä kalastukseen liittyviä muistoja ja perinnetietoa. Kalastus on monelle mieleinen harrastus, johon on usein tutustuttu jo hyvin nuorena.

Kuhmon kaupungin kulttuuritoimen ja Rajaseudun muistot -hankkeen Sukupolvien perintö – muistoja ja mietteitä äideistä ja mummoista -näyttely on esillä Kuhmo-talolla 10.-24.5.2026 ma -pe 9 -16 sekä tapahtumien aikana.

Näyttely esittelee vanhojen valokuvien, tekstien ja lasten teosten välityksellä muistoja ja ajatuksia äideistä ja mummoista.

Näyttelyn kuvat:

• Yksityiskokoelmat
• Auvo Sauramäki
• Ylä-Vieksin kyläyhdistys
• Tuupalan yhtenäiskoulun 3B-luokka

Näyttelyn tekstit ovat poimintoja Kuhmon kaupungin Rajaseudun muistot -hankkeen Mitä äiti opetti -kyselyyn tulleista vastauksista.

Näyttelyyn on vapaa pääsy.

Kuhmolaisten perhealbumien kuvia sekä tarinoita äideistä ja mummoista – ”tuntemattomatkin kuvat voivat välittää ajankuvaa tai tunnelmia” | Kuhmolainen

Rajaseudun muistot -hankkeen ensimmäisen vuoden toiminnasta on koottu näyttely Kuhmon kaupunginkirjastoon. Näyttely on katsottavissa kirjaston aukiolo- ja omatoimiaikoina huhtikuun ajan.

Rajaseudun muistoista on koottu näyttely – nyt kysytään, mitä äiti opetti | Kuhmolainen

Rajaseudun muistot -hanke kerää nyt kuhmolaista naisten perinnettä. Mitä äiti opetti? -kyselyllä kootaan äideiltä ja muilta naisilta omaksuttuja tietoja, taitoja, tapoja ja elämänohjeita. Kerro, miten sinua kasvatettiin ja mitkä neuvot, niksit tai arvot ovat osoittautuneet hyödyllisiksi! Entä mitä haluat itse siirtää eteenpäin uusille sukupolville?

Kyselyyn voi osallistua verkossa osoitteessa https://link.webropol.com/s/naistenperinne tai paperisella lomakkeella, joita on saatavana kirjastossa ja kaupungintalon infossa. Verkkolomakkeen kautta voi lähettää myös valokuvia.

Kyselyn vastaukset tallennetaan Kuhmon museon digitaaliseen Rajaseudun muistot -kokoelmaan. Vastauksia voidaan hyödyntää ilman henkilötietoja Kuhmon kaupungin toiminnassa, kuten erilaisten tapahtumien tai näyttelyiden luomisessa. Vastauksia on ensimmäisen kerran esillä äitienpäivätapahtuman yhteydessä 10.5.2026.

Myös aiemmin julkaistuihin sananparsi-, leikkiperinne- ja isien opetukset -kyselyyn toivotaan edelleen vastauksia! Kaikki kyselyt löytyvät Rajaseudun muistot -hankkeen verkkosivulta Rajaseudun muistot -hanke – Kuhmo, ja ne ovat auki vuoden 2026 ajan.

Hankkeen ensimmäiset yhdeksän kuukautta ovat olleet vilkkaita ja sisältäneet hyvin monenlaista toimintaa. Tieto hankkeesta on etenkin yhdistystapaamisten myötä levinnyt, erityisesti sananparsikokoelma on kasvanut ja hankkeelle on alettu luovuttaa paikallista menneisyyttä käsitteleviä kirjoituksia. Myös ensimmäiset evakko- ja perinnehaastattelut on tehty, ja työ jatkuu vuoden 2026 puolella. Syys- joulukuussa työhön osallistui osa-aikaisesti myös Oulun ammattikorkeakoulun viestinnän opiskelija, jonka työpanos kohdistui erityisesti keväällä julkaistavien eMuseokierrosten valmisteluun.

Rajaseudun muistot suuntaa uuteen vuoteen valoisin mielin ja kiitollisena tuesta ja kannustuksesta, jota sille on osoitettu. Kuhmolaiset ovat kokeneet hankkeen työn ja tavoitteet tärkeiksi, ja tämä on se perusta, jolle on hyvä rakentaa uutta!

Villakäsineiden valmistaminen neulalla ommellen on vanha käsityötekniikka, joka on ollut Kainuussa yleinen vielä 1950-luvulla. Rajaseudun muistot -hanke järjesti lankakauppa Villa Vanamon kanssa Kuhmon joulunavauspäivänä 28.11. tapahtuman, jossa opeteltiin neulakintaan tekoa Mervi von Mattin opastuksella.

Hanke etsii myös tietoa kuhmolaisesta neulakinnasperinteestä. Onko sinulla tietoa neulakintaiden valmistamisesta ja käytöstä Kuhmossa? Voit vastata niihin kysymyksiin, joihin pystyt ja kertoa myös muita tietojasi ja muistojasi aiheesta. Lähetä vastauksesi sähköpostilla osoitteeseen marjukka.piirainen@kuhmo.fi.

1. Missä ja milloin olet nähnyt neulakintaita tai niiden tekemistä?
2. Osaatko tehdä neulakintaita itse? Missä tai keneltä olet taidon oppinut ja milloin?
3. Tiedätkö erilaisia tapoja tehdä pujottelua? Millä nimillä niitä on kutsuttu?
4. Mitä nimityksiä tiedät käytetyn tällä tekniikalla ommelluista käsineistä?
5. Missä ja milloin neulakintaita on käytetty ja minkälaisessa tarkoituksessa – työkäsineinä rukkasen alla, arki- tai juhlakäytössä?
6. Ketkä neulakintaita ovat tehneet? Onko taito ollut yleinen?
7. Mistä materiaalista tehtyjä neuloja Kuhmossa on ollut? Mistä neuloja on hankittu tai ketkä niitä ovat valmistaneet?
8. Millaisesta langasta neulakintaita on tehty? Eroaako niihin käytetty lanka jollain lailla neule- ja virkkauslangoista?
9. Onko käsineitä koristeltu? Millä tavoin?
10. Onko hallussasi vanhoja neulakintaita tai niiden jäänteitä? Jos on, niin voisiko ne kuvata hankkeen tarpeisiin? Jätä siinä tapauksessa hankkeelle yhteystietosi. Kuhmon museo ottaa myös mielellään neulakintaita vastaan kokoelmaansa.

Rajaseudun muistot -hanke on lisätty Kulttuuriperintöstrategia-sivustolle: Rajaseudun muistot -hanke – kulttuuriperintostrategia.fi

Rajaseudun muistot -hanke kokosi Mitä isä opetti -kyselyn vastauksista ja kuhmolaisten valokuvista esityksen, joka oli nähtävänä Kuhmo-talon Pajakka-salissa isänpäivänä. Esitykseen oli vapaa pääsy.

Isänpäiväohjelma Kuhmo-talolla 9.11.2025

Nyt tallentamaan leikkiperinnettä!

Kuhmon kaupungin Rajaseudun muistot -hanke kokoaa tietoa lasten leikeistä ja peleistä eri vuosikymmenillä. Millaisia leikkejä sinun lapsuudessasi leikittiin? Entä mitä tämän päivän lapset leikkivät?

Jaa tietosi ja osallistu kuhmolaisen leikkiperinteen tallennukseen! Kyselyn vastaukset tallennetaan Kuhmon museon digitaaliseen kokoelmaan. Vastauksia tullaan käyttämään mm. Kuhmon kaupungin liikuntatoimen ja varhaiskasvatuksen toiminnassa eri-ikäisten kuhmolaisten liikkumisen ja yhteisöllisyyden edistämiseksi.

Verkkolomake https://link.webropol.com/s/Leikkiperinne

Rajaseudun muistot -hanke osallistui Kuhmon Römppäviikkojen Leikki ja loikka -lastentapahtumaan Kuhmo-talolla 3.11.2025. Hankkeen pisteellä sai käydä kirjoittamassa ylös leikkejä ja pelejä, joita omassa lapsuudessa leikittiin. Vastauksia tuli runsaasti 1950-luvulta 2020-luvulle saakka.

Rajaseudun muistot -hanke on julkaissut Mitä isä opetti? -verkkokyselyn, jonka avulla kootaan kuhmolaisten miesten jakamaa perinnettä ja tietoa eri aikoina. Opit voivat olla mm. erilaisia kädentaitoja, arkielämän niksejä, käyttäytymisohjeita tai laajemmin elämänarvoja. Verkkolomakkeen kautta voi lähettää myös valokuvia.

Kyselyn vastaukset tallennetaan Kuhmon museon digitaaliseen Rajaseudun muistot -kokoelmaan. Vastauksia myös hyödynnetään ilman henkilötietoja Kuhmon kaupungin toiminnassa, kuten erilaisten tapahtumien tai näyttelyiden luomisessa. Ensimmäisen kerran muistoja on esillä isänpäivätapahtumassa Kuhmo-talolla 9.11.2025 elokuvamusiikkikonsertin yhteydessä.

Lomake https://link.webropol.com/s/Miestenperinne

Rajaseudun muistot -hankkeen järjestämä opintomatka kokosi yhdistys- ja hanketoimijoita sekä kaupungin henkilöstöä tutustumaan Oulujärven alueen museokohteisiin: Riihipiha-museoon Vuolijoella, Kassu Halonen Taidetaloon Manamansalossa sekä Eilisen lapset ja leikityt lelut -lelumuseoon Paltamossa.

Kuhmon yhdistystoiminnan kehittämishankkeen projektipäällikkö Katri Konttinen kertoo matkasta blogikirjoituksessaan:

Yhdistystoiminnan kehittämishankkeen blogitekstit – Kuhmo

Rajaseudun muistot -hanke esittäytyi yleisölle musiikkijuhla Sommelon avajaisissa Kuhmon torilla perinnetaidon merkeissä. Edellisenä iltana talkoovoimin kootuista koivun oksista sai käydä sitomassa itselleen saunavastan perinteiseen tapaan vitsaksella, ja vastoja syntyi kymmenittäin. Opastajana oli Veli-Matti Sallinen Eläkeliiton Kuhmon yhdistyksestä ja talkoissa mukana Kuhmon Kalevalaiset Naiset sekä Kuhmon Kotiseutuyhdistys. Kiitos kaikille mukavan tapahtuman mahdollistaneille!

Kuhmossa kerätään muistitietoa aineettoman kulttuuriperinnön tallentamiseksi

Kuhmon kaupunki on käynnistänyt EU:n maaseuturahaston tuella kaksivuotisen Rajaseudun muistot -hankkeen (1.4.2025–31.3.2027). Hankkeen tavoitteena on koota ja tallentaa kuhmolaista aineetonta kulttuuriperintöä sen säilyttämiseksi sekä hyödynnettäväksi alueen kehittämisessä. Hanke on osa Kuhmon kirjallisuuskaupunkityötä, ja sen toteuttavat Kuhmon kaupungin elinkeinotoimi ja kulttuuritoimi yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii perinteentutkija FT Marjukka Piirainen, jolle Kuhmo on tuttu sekä kotiseutuna että tutkimuksen kontekstina. Piirainen tutki väitöskirjassaan kainuulaista puutarhakulttuuria ja Itä-Suomen yliopiston Suotrendi-tutkimushankkeessa soihin liittyvän kulttuuriperinnön muutosta Suomessa.

Hankkeessa kerätään kuhmolaista muistitietoa ja perinnettä haastatteluiden, kirjoitusten, valokuvien ja videoiden muodossa sekä verkkokyselyiden avulla. Aineistoa kootaan sekä hankkeen omana työnä että talkootyönä. Kuhmolaisia ja kuhmolaislähtöisiä henkilöitä kannustetaan suulliseen ja kirjalliseen muisteluun järjestämällä erilaisia tapahtumia ja työpajoja. Muistitiedon keruun teemoja ovat erityisesti rajaseudun elämä, sodan vaikutukset, tieto erityisistä paikoista ja niiden historiasta sekä metsään ja luontoon liittyvä perinnetieto, mutta myös esimerkiksi perinteiseen elämäntapaan liittyvät taidot, ruokakulttuuri, käsityöperinne, sananparret ja leikit.

Hankkeen tuloksena muistinvaraista ja katoamisuhan alla olevaa paikallistietoa ja perinnettä saadaan tallennettua pysyvästi. Aineistoa kootaan ensisijaisesti digitaalisessa muodossa, ja se tallennetaan Kuhmon museoon. Materiaalia käytetään soveltuvin osin historiasivustojen sisällöntuottamiseen, paikalliskohteiden ja niiden historian esittelemiseen käyttöön otettavissa verkkosovelluksissa, olemassa olevien opastaulujen ja reittien sisällön täydentämiseen, Talvisotamuseon näyttelyn elävöittämiseen sekä näyttelyiden ja tapahtumien materiaalina.

Hankkeen avulla säilytetään katoavaa perinnetietoa, vahvistetaan alueen kulttuuri-identiteettiä sekä tarjotaan materiaalia matkailun kehittämiseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat eri-ikäiset kuhmolaiset sekä taajamassa että haja-asutusalueella, kuhmolaislähtöiset ja paikkakunnasta kiinnostuneet muualla asuvat henkilöt sekä välillisesti matkailutoimijat ja matkailijat.

Ensimmäinen Kuhmon Kotiseutuviikko kokosi yhteen yli 20 matalan kynnyksen tapahtumaa heinä-elokuun taitteessa. Eri toimijoiden järjestämää ohjelmaa oli tarjolla joka päivälle. Tapahtumiin kuului mm. yhteislaulutilaisuus, kotiseutuaiheisia lyhytfilmejä, avoimia ovia ja opastuksia eri kohteissa, lastentapahtumia sekä tukkilaisperinnettä. Hanke mm. huolehti helteisen tapahtumaviikon tiedotuksesta ja järjesti yhteistyössä Kuhmon Kotiseutuyhdistyksen kanssa muistelutapahtuman torin Kide-lavalla. Ohjelmakalenterin löydät täältä: Kotiseutuviikko – Kuhmo

Oli hienoa rakentaa kokonaisuutta yhdessä, kiitos kaikille toimijoille ja tapahtumiin osallistuneille!

Kuhmon Kotiseutuviikko toteutettiin jo toisen kerran useiden eri toimijoiden yhteistyönä. Tapahtumien kattauksen löydät sivulta Kotiseutuviikko – Kuhmo.

Lämmin kiitos kaikille mukana olleille!

Kuhmolaisten talvisodan aikaisista evakkomuistoista koottu Evakkomuistoja-näyttely Kuhmo-talolla kiinnosti ja kosketti yleisöä. Näyttelyssä oli esillä Rajaseudun muistot -hankkeessa tehdyistä evakkohaastatteluista litteroituja tekstejä, hankkeelle luovutettuja kirjoituksia, valokuvia, Kuhmon Kuvataideyhdistyksen töitä sekä Lentua Mind -yrityksen tarjoamaa tietoa muistelun merkityksestä.

Näyttelyssä oli mukana myös Hyvinvointi Sampon asukkaiden muistelua, jota oli tallennettu yhteistyössä kulttuurikaverien kanssa talon omassa evakkotapahtumassa 5.8.2026. Se oli saanut innoituksensa Härkävaunulla evakkoon tapahtumasta, jossa Hyvinvointi Sampo halusi olla mukana, vaikka asukkaat eivät itse pystyneet osallistumaan itse tapahtumaan.

Näyttely herätti monet huomaamaan edellisten sukupolvien kokemusten ja muistojen tallentamisen tärkeyden. Yhteistyöllä lisäsimme jälleen tietoa kuhmolaisesta kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä. Sydämellinen kiitos kaikille haastatelluille, kirjoittajille ja erilaisten aineistojen luovuttajille!

Härkävaunulla evakkoon -tapahtuma kokosi Kuhmo-talolle 200 hengen yleisön lauantaina 22.8. Ohjelmassa oli Nivala-seuran Kuhmon evakot -filmitallenteen esityksiä, Jouni Piiraisen luento Kuhmon evakuoinnista Sotkamon näkökulmasta sekä Antero Komulaisen esitys kuhmolaisten julkaistuista evakkokertomuksista. Aulassa oli Kuhmon kaupunginkirjaston kirjavinkkauspiste, Rajaseudun muistot -hankkeen esittelypiste sekä mahdollisuus tutustua Evakkomuistoja-näyttelyyn. Aamupäivällä oli lisäksi tarjolla A. Kyllönen Oy:n tarjoama maksuton bussikuljetus Talvisotamuseoon ja Jyrkänkosken puolustusasemalle, jossa oli Kuhmon Reserviläisten järjestämä esittely.

Ohjelma jatkui sunnuntaina Kuhmon seurakunnan jumalanpalveluksella, Kuhmon Kotiseutuyhdistyksen järjestämällä Kuhmon v. 1939 pienoismallin esittelyllä sekä Evakkomuistoja-näyttelyllä. Talvisotaan liittyvä historia on Kuhmolle erittäin tärkeä mm. matkailullisesti, mutta siinä korostuvat useimmiten sotilaalliset näkökulmat. Viikonlopun ohjelma nosti esiin talvisodan siviilien kokemuksia, mikä täydentää kuvaa kuhmolaisesta menneisyydestä.

Tätäkään tapahtumaa ei olisi järjestetty yksin – lämmin kiitos kaikille talkoolaisille ja muille tukijoukoille!

Härkävaunulla evakkoon – kuhmolaiset talvisotaa paossa – Kuhmo