Rantasalmen suuruuden vuodet

Sammanfattning av projektet

13.7.2025 järjestetyssä rajaseminaarissa paneuduttiin Rantasalmen asemaan Ruotsin ja Venäjän rajalla, keskittyen etenkin Turun rauhan jälkeiseen aikaan, jolloin valtakuntien raja jakoi Rantasalmen kahtia. Päivä alkoi kahdella ansiokkaalla luennolla ja jatkui vierailulla Putkisalon kartanoon, jossa tutustuimme kartanon historiaan ja nykypäivään. Siitä jatkoimme opastetulla linja-autokierroksella rajalinjaa myötäillen Parkumäelle, jossa kuulimme esityksen Kustaa III sodasta ja Parkumäen taistelusta sekä pääsimme tutustumaan 1700-luvun aseisiin.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa paikallishistorian tuntemusta sekä kotiseutuylpeyttä, luoda uusia yhdistysten ja eri toimijoiden välisiä yhteistyömuotoja ja ideoida tulevaisuudessa hyödynnettäviä tapahtumasisältöjä.

Toteutus

EU:n maaseuturahoituksen osarahoittamana SavonLuotsi Leaderin pienhankkeena toteutettuun rajaseminaariin su 13.7. tuli kiitettävän paljon yleisöä myös paikkakuntamme ulkopuolelta: 80 osallistujan joukossa oli naapurikuntien ja kaupunkien lisäksi väkeä Helsingistä, Hyvinkäältä, Tampereelta, Jyväskylästä, Lahdesta, Joensuusta ja Outokummusta – varsin poikkeuksellinen paikallinen pientapahtuma! Monella osallistujalla lienee kesäasunto Rantasalmella, mutta useampi oli tullut paikkakunnalle nimenomaan osallistuakseen seminaariin. Osa osallistujista lähti Putkisalon jälkeen kotiinsa, mutta Parkumäelle tuli heidän tilalleen reilut parikymmentä uutta katsojaa. Eli kaikkiaan tapahtumaan osallistui noin 100 henkilöä.

Päivä alkoi kello 10 kahdella erittäin mielenkiintoisella luennolla: Matti Hakulinen keskittyi esityksessään selvittämään alueen asuttamisen historiaa ja valtioiden välisten rajojen kulkua eri aikoina. Terho Asikainen pureutui luennossaan rajan vaikutuksiin ihmisten elämään. Hän totesi, että aikanaan kaikki tiet veivät Rantasalmelle, koska yleisimmin kulkemiseen käytetyt vesireitit Itä- ja Pohjois-Suomeen kulkivat Haukiveden kautta. Matti Hakulinen oli käynyt luentoaan varten tekemässä kahden muun historioitsijan kanssa kenttätutkimusta Rantasalmella. Myös Terho Asikainen oli kaivautunut arkistojen saloihin ja löytänyt uutta mielenkiintoista paikallishistoriaan liittyvää tietoa, joka hienosti elävöitti kuvausta elämästä rajan halkaisemassa pitäjässämme.

Luentojen jälkeen ohjelma jatkui klo 12.45 Putkisalossa, johon osa yleisöstä kulki omilla autoillaan, osa linja-auton kyydissä. Raija Nuutinen tarinoi Putkisalon kiehtovasta historiasta, minkä jälkeen oli mahdollisuus tutustua kirjastonjohtaja Marjut Vainion kartanon suureen saliin kokoamaan Putkisalon vanhojen kirjojen näyttelyyn. Kartanon emäntä Susanna Nuutinen puolestaan kertoi kartanon nykypäivän elämästä lammastilana ja matkailukohteena. Yleisöllä oli mahdollisuus ostaa Etelä-Savon rakennusperintöyhdistyksen valmistamaa maittavaa lammaskaalia, jonka päälle nautittiin vielä Etelä-Rantasalmen kylät ry:n tarjoamat herkulliset pullakahvit ennen kuin jatkettiin matkaa päivän viimeiseen kohteeseen Parkumäen taistelun muistomerkille.

Linja-auto kurvaili muistomerkille vanhaa tietä. Linja-autossa oppaana toiminut Tuija Nummela johdatti halukkaat katsomaan Rajajoen (nyk. Rajaoja) läheltä uudelleen löytynyttä rajakiveä. Raimo Timonen oli löytänyt kiven 1980-luvulla, mutta paikka oli jo ehtinyt kadota. Sitkeän etsimisen jälkeen Tuija onnistui puolisonsa Pekka Korhosen kanssa löytämään kiven uudelleen. Nyt rajakiven paikka on merkitty ja sinne on raivattu polku. Kun löydöstä laitettiin tietoa Rantasalmen historiasta kiinnostuneet -ryhmään, se poiki pyyntöjä infotaulun tekemisestä paikalle. Luennoilla yleisö tiesi vinkata myös muutaman muun rajakiven paikat, mikä auttaa osaltaan historioitsijoita (mm. Matti Hakulinen, Jyrki Paaskoski) hahmottamaan maastoon varsin hatarasti merkattua Turun rauhan rajalinjaa. Uutta pontta saanut tutkimustyö jatkuu innostuneiden professorien toimesta.

Koska lähes kaikki linja-autossa mukana olleet halusivat käydä ihmettelemässä rajakiveä, joutuivat omilla autoillaan Parkumäen muistomerkille tulleet odottelemaan reilut puoli tuntia jälkijoukkojen tuloa. Parkumäelle oli tullut myös parisenkymmentä henkilöä, jotka eivät olleet osallistuneet päivän muuhun osuuteen. Onneksi oli tarjolla varjoisia paikkoja ja vettä niin, ettei yleisö läkähtynyt odotellessaan.

Linja-auton tultua perille Sulkavan Tykkipursiyhdistyksen professori Timo Vihavainen kertoi Kustaan sodasta ja Parkumäen vuoden 1789 voitokkaan taistelun kulusta. Lopuksi yleisö pääsi myös tutustumaan Kustaan sodan aikaisiin aseisiin. Päivä päättyi juhlavasti muutamaan tykin pamaukseen. Auringonpaistetta ja paikallishistoriaa aimo annoksen nautiskellut yleisö palaili tahoilleen päivän antiin tyytyväisinä.

Parkumäessä liikenteenohjauksesta vastasivat kotiseutuyhdistyksen ja Etelä-Rantasalmen kylät ry:n jäsenet. Paikotus sujui sutjakkaasti.

Tilaisuus toteutui suunnitelman mukaisesti. Päivä oli helteinen, mutta yleisölle oli tarjolla vettä niin luentosalissa, Putkisalossa kuin Parkumäelläkin, joten kaikki sujui hyvin ja ilmapiiri oli koko ajan leppoisa ja iloinen.

Haasteena lähinnä Parkumäen osalta olisi ollut se, että päivä olisi ollut sateinen, jolloin olisi pitänyt miettiä katosten hankkimista paikalle, mutta onneksi niin ei käynyt.

Resultat

Koska osallistujia tuli ympäri Suomea, Rantasalmi sai laajalti näkyvyyttä. Yleisö oli todella innostunutta ja toivoi tilaisuudelle jatkoa. Tapahtuma loi uudenlaista yhteistyötä rantasalmelaisten yhdistysten välillä (kotiseutuyhdistys, Etelä-Savon rakennusperintöyhdistys, Etelä-Rantasalmen kylät ry) ja yli kuntarajojen (Sulkavan tykkipursiyhdistys ry ja Pyhän Olavin kilta ry). Tilaisuus toi näkyvyyttä myös Putkisalon kartanolle, joka oli yllättävän monelle osallistujalle uusi käyntikohde. Yhteistyö kaikkien osapuolien kanssa sujui saumattomasti.

Luennoitsijoiden ja tilaisuuteen osallistuneiden naapurikuntien edustajien kanssa kehiteltiin ideaa suuremmasta alueellisesta tapahtumasta. Alueen asuttaminen, sijainti idän ja lännen rajalla, sodat, iso- ja pikkuviha, Suuri Savontie, kartanokulttuuri - meillä on paljon yhteisiä tarinoita, joiden pohjalta voi rakentaa mielenkiintoisen alueellisen tapahtumakokonaisuuden. Tarkoitus on myös viedä nyt kertynyttä uutta tietoa nettiin, mutta ennen sitä pitää kotiseutuyhdistyksen kotisivuja parannella.

Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä Rantasalmen Kotiseutuyhdistys sai myös paljon näkyvyyttä ja uusia jäseniäkin.

Kaiken kaikkiaan päivästä jäi todella hyvä mieli: Tavoitteena oli paikallishistorian esiin nostamisen lisäksi yhteisöllisyyden ja kotiseutuylpeyden kohottaminen - hymyistä ja iloisesta puheenporinasta päätellen onnistuimme hienosti!

Tapahtumaa mainostettiin Rantasalmen lehden kesälehdessä, Visit Savonlinna -sivustolla, Facebookissa Rantasalmen Kotiseutuyhdistyksen sivulla sekä Rantasalmen, Juvan, Joroisen, Sulkavan, Savonlinnan ja Varkauden ilmoitustauluilla sekä Rantasalmen historiasta kiinnostuneet -sivulla. Mainoksia oli myös Rantasalmen kauppojen ilmoitustauluilla. Tieto tapahtumasta levisi myös Lumovoimaa kulttuurista -hankkeen ja Pyhän Olavin killan verkoston kautta sekä luennoitsijoidemme verkostojen kautta.

Tapahtumasta julkaistiin juttu Rantasalmen lehdessä.

Effekter och framtidsplaner

Luennoitsijoiden, tilaisuuden muiden järjestäjien ja tilaisuuteen osallistuneiden naapurikuntien edustajien kanssa kehiteltiin ideaa suuremmasta alueellisesta tapahtumasta. Alueen asuttaminen, sijainti idän ja lännen rajalla, sodat, iso- ja pikkuviha, Suuri Savontie, kartanokulttuuri - meillä on paljon yhteisiä tarinoita, joiden pohjalta voi rakentaa mielenkiintoisen alueellisen tapahtumakokonaisuuden.
Tarkoitus on myös viedä nyt kertynyttä uutta tietoa nettiin, mutta ennen sitä pitää kotiseutuyhdistyksen kotisivuja parannella.

Tänä vuonna 70-vuotisjuhliaan viettävä Rantasalmen Kotiseutuyhdistys sai myös paljon näkyvyyttä ja uusia jäseniäkin. Uusien seuraajien myötä tieto tulevista tapahtumista leviää entistä paremmin.

Kaiken kaikkiaan päivästä jäi todella hyvä mieli: Tavoitteena oli paikallishistorian esiin nostamisen lisäksi yhteisöllisyyden ja kotiseutuylpeyden kohottaminen - hymyistä ja iloisesta puheenporinasta päätellen onnistuimme hienosti!

Päivä vakuutti siitä, että historia kiinnostaa ja että tarinoiden ympärille voi kehittää tapahtumia, jotka ovat paitsi alueellisesti myös valtakunnallisesti kiinnostavia.