Ristijärven matkailun tulevaisuuden tiekartta

Sammanfattning av projektet

Hankkeessa luotiin tiekartta matkailun tulevaisuuden suuntaviivoista ja samalla kehitettiin Ristijärven matkailun strategista johtamista. Hankkeen työpakettien kautta kartoitettiin matkailun nykytilaa, benchmarkattiin hyviä käytäntöjä muista kunnista, analysoitiin toimintaympäristön muutoksia ja laadittiin skenaarioita matkailun kehittämiseksi. Haastattelujen ja vertailuselvitysten avulla tunnistettiin Saukkovaaran alueen keskeinen rooli matkailun veturina. Tulevaisuustarkastelussa huomioitiin mm. ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutukset. Tiekartassa määriteltiin visio vuodelle 2035, strategiset tavoitteet, kehittämiskohteet ja konkreettiset toimenpiteet, jotka ohjaavat Ristijärven matkailun pitkäjänteistä kehittämistä.

Toteutus

Aikataulu

Hankkeen alkuperäinen toteutusaika oli 01.04.2024 - 313.2025.
Sille haettiin ja saatiin jatkoaika talvella 2025 (muutospäätös: 24.2.2025 / päätösnumero: 479526) ja hanke päättyi tämän mukaisesti 31.10.2025.

Kustannukset ja rahoitus

Hankkeen kokonaisbudjetti oli 68 786,00 euroa, josta Euroopan maaseuturahaston tuki oli 61 907,40 euroa (kansallinen EU-tuki ja EMR-rahoitus). Ristijärven maksama kuntarahoituksen osuus oli 3 494,33 euroa ja KAMK:n omarahoitusosuus 3 384,27 euroa (KAMK).

Hankkeen kokonaisbudjetti ylittyi 346 eurolla. Henkilöstökulut ylittyivät 247,57 eurolla ja samalla flat rate 99,03 eurolla. Hankkeen toteutuneet kulut olivat yhteensä 69 132,60 euroa.

Toimenpiteet

Hankkeen toimenpiteet jakautuivat viiteen työpakettiin.
Työpaketti 1: Selvitys paikallisten ja muiden toimijoiden matkailunäkemyksistä
Työpaketissa päämääränä oli tehdä selvitys Ristijärven matkailun nykytilasta ja toisaalta hankea hyviä käytänteitä benchmarking-matkan ja vertailuselvityksen avulla. Erityisesti nykytila-analyysi kytkeytyi tiiviisti työpaketin 3 tavoitteisiin.
Työpaketin tavoitteena oli laatia kysely Ristijärven matkailusta, mutta tämä korvattiin haastatteluilla. Hankkeen aikana käytiin useita haastattelumaisia keskusteluja alueen matkailuyritysten kanssa. Lisäksi keskusteluja käytiin kunnan ja yhdistystoimijoiden kanssa. Näiden avulla avattiin toimialan nykytilaa, haasteita ja tavoitteita.
Benchmarking-matkan tavoitteena oli tutustua onnistuneisiin pienten kuntien matkailukehittämisen toimenpiteisiin tai onnistuneesti totutettuun laajempaan kehittämissuunnitelmaan. Matkan kautta tavoitteena oli saada ajatuksia ja tietoa hyvistä käytänteistä ja uusia ideoita. Samalla matka vahvistaa alueen toimijoiden verkostoitumista. Benchmarkin-matka oli suunnattu kunnan, matkailuyritysten ja yhdistysten henkilöille.
Ristijärven matkailun kehittämisen tärkeimmäksi kohteeksi määrittyi kunnan omistuksessa olevan Saukkovaaran hiihtokeskuksen ympäristö. Yhdeksi benchmarking-matkan tavoitteeksi tulikin tutustua pieniin hiihtokeskuksiin ja niiden toimintamalleihin. Ristijärvellä sijaitsevat matkailuyritykset ovat kokoluokaltaan pieniä. Toisena tavoitteena matkalla oli perehtyä pienten yrittäjien toimintaan ja kehittämistoimiin. Tavoitteena oli myös ottaa selvää, kuinka kunnat tukevat matkailuelinkeinoa, ja samalla sen miten kunta on mukana matkailuelinkeinossa. Tavoitteena oli myös perehtyä siihen, kuinka alueen matkailumarkkinointi on hoidettu ja millainen matkailuorganisaatio alueella on. Tavoitteisiin pääsemiseksi matkalla oli tarkoituksena vierailla kunnissa, matkailuyhdistyksissä ja yrityksissä sekä matkailukohteissa.
Benchmarking-matkan aikana saatua hyödynnettiin Ristijärven matkailun tiekartan suunnitelmassa, mutta samalla se avasi ymmärrystä matkailun nykytilasta niin kuntaorganisaation kuin yritysten suuntaan. Toimivia käytäntöjä ja hyviä ideoita voidaan ottaa käyttöön myös nopealla aikataululla. Tutustumalla muiden alueiden toimintatapoihin ja yritysten palveluihin ja tuotteisiin syntyi oivalluksia, jotka halutaan soveltaa omaan käyttöön.
Tavoitteita peilaten matkakohteeksi valikoitui Koillismaa ja Itä-Lappi. Matkalla kierrettiin Taivalkosken, Posion, Kemijärven ja Sallan kunnissa. Kohdekunnat ovat pieniä ja niissä matkailu on organisoitunut eri tavoin. Kussakin kunnassa on pieni hiihtokeskus, mutta niiden omistuspohja on erilainen ja operointi on hoidettu eri tavoin. Kohdeyrityksiksi valikoitui pääosin pieniä, mutta vetovoimaisia ja kehittyviä yrityksiä.
Matkalle osallistuivat kunnanjohtaja, elinkeinopäällikkö, yksi matkailuyrittäjä ja projektipäällikkö.
Toisena työpaketin tavoitteena oli laatia vertailuselvitys toiseen kohteeseen. Vertailuselvitys toteutettiin suunniteltua laajempana. Kohteiksi valittiin Suomen pienimpiä hiihtokeskuksia. Näistä selvitettiin laajasti perustiedot, eli mm. omistuspohja, rinnetoimintoja pyörittävä taho, hiihtokeskuksen perustiedot (rinne- ja hissimäärät/tyypit), lumetus, palvelut, lippujen hinnat…) ja kuntien tukimuoto keskuksille. Toinen vertailu tehtiin pienten kuntien matkailumarkkinoinnin muodoista ja mm. niiden visit-sivujen toiminnasta.
Työpaktin tavoitteena oli ja toimenpiteenä tehtiin haastattelututkimus lähialueiden matkailutoimijoille. Tavoitteena oli selvittää heidän näkemyksiään Ristijärven matkailun nykytilasta ja mahdollisista yhteistyön muodoista. Kaikkien naapurikuntien matkailutoimijoita ei saatu mukaan haastatteluun, mutta niiden pohjalta syntyi kuitenkin pohjanäkemys alueen potentiaalista.
Työpaketin tuloksena syntyi raportti benchmarking-matkasta ja vertailuselvityksistä.
Suunnitelmassa tavoitteena ollutta digitaalista karttaa matkailutoiminnoista Ristijärvellä ei toteutettu, koska siihen ei lopulta nähty tarvetta tässä vaiheessa.
Työpaketti 2: Mihin matkailu on menossa?
Työpaketissa tavoitteena oli tehdä Ristijärven matkailun kehittämistä palveleva toimialan tulevaisuustarkastelu. Tarkastelussa katsottiin laajemmin toimintaympäristön muutoksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä tehtiin megatrendien ja trendien sekä heikkojen signaalien, muutosten ensioireiden, analysointia matkailutoimialan ja Kainuun näkökulmasta. Tarkastelussa käytiin läpi mm. ilmastonmuutoksen ja digitalisaation vaikutuksia alueen matkailutoimialaan. Tuloksista koottiin kattava PESTEL-analyysin taulukko helpottamaan tulkintaa.
Työpaketin tuloksena syntyi tiivis raportti nykytila-analyysin ja kehittämissuunnitelman pohjaksi.
Työpaketti 3: Yhdessä matkailua kehittäen
Työpaketin tavoitteena oli järjestää kaksi työpajaa, joiden tuloksena syntyisi kattava SWOT-analyysi. Tavoitteena oli löytää vahvuuksia ja kehitettäviä asioita. Työpajojen suunnittelu keskeytyi syksyllä 2024, kun kunnanjohtaja ilmoitti siirtyvänsä sivuun tehtävästään, ja uuden kunnanjohtajan haku alkoi. Työpajoja ei lopulta järjestetty, sillä myös elinvoimapäällikkö ilmoitti jättävänsä toimensa.
Kattava SWOT-analyysi saatiin kuitenkin aikaan käymällä keskusteluja alueen matkailuyritysten ja kuntalaisten kanssa sekä perehtymällä tarkemmin Ristijärven matkailun kehittämisen ja kehittymisen menneisiin vaiheisiin. SWOT-analyysin tuotosta esiteltiin kunnan suuntaan. Näiden pohjalta myös syntyi neljä eri skenaariota Ristijärven matkailun tulevaisuudesta hahmottamaan haluttua tulevaisuuskuvaa.
Työpaketin tuloksena syntyi kattava Ristijärven matkailun nykytila-analyysi ja vertailuselvitykset -raportti, johon koottiin myös työpakettien 1 ja 2 keskeisin anti. Raportti toimitettiin sekä uudelle kunnanjohtajalle että elinvoimapäällikölle.
Työpaketti 4: Matkailun tiekartan laatiminen
Työpaketin tavoitteena oli laatia ketterä Ristijärven matkailun tiekartta, jossa määritellään visio, strategisten tavoitteet, matkailuinvestointien ja tuotteistuksen suuntalinjat, toimenpideohjelma sekä matkailun markkinointitoimenpiteiden kehittämislinjat. Tavoitteena myös oli, että tiekartan toimenpiteitä myös viedään eteenpäin pilottimaisesti.
Tiekartassa visio määrittyi seuraavaksi: Vuonna 2035 Ristijärvi on tunnettu Arctic Lakelandin sydämessä sijaitseva, luonnonläheinen ja kestävä matkailukohde, joka tarjoaa aitoja elämyksiä ympäri vuoden. Saukkovaara on kehittynyt ympärivuotiseksi matkailukeskukseksi, joka yhdistää laskettelun, luontoaktiviteetit ja innovatiivisen tuulivoimaopastuskeskuksen. Matkailu tukee paikallista elinkeinoelämää ja yhteisöllisyyttä, erottuen brändillä: "Reittejä kiireettömyyteen – luonnon voimaa Ristijärvellä."
Päätavoitteiksi määriteltiin: Kasvattaa Ristijärven vetovoimaa vastuullisena, luonnonläheisenä ja innovatiivisena matkailukohteena tukemalla olemassa olevia matkailuyrityksiä ja hakemalla kasvua uusista yrityksistä. Tavoite on kehittää Saukkovaaran alueesta ympärivuotisen matkailukeskus. Matkailusta kehittyy Ristijärvelle kasvava elinkeino (kannattava ja työllistäjä), joka parantaa kunnan tunnettuutta ja vetovoimaisuutta.
Tavoitteet määrittyivät lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiksi. Näiden mukaan syntyi kaksi pääkehityskohdetta. Kehityskohde 1: Matkailuinfran ja -palveluiden kehittäminen – vetovoimaisuuden ja tunnettuuden lisääminen. Kehityskohde 2: Prosessien ja toimintatapojen kehittäminen – Verkostojen ja yhteistyön kehittäminen. Joille määriteltiin tarkemmat tavoitteet ja aikataulutetut toimenpiteet.
Matkailuinfran ja -palveluiden kehittämisen alle syntyi 11 eri toimenpidekokonaisuutta. Prosessien ja toimintatapojen kehittämisen alle puolestaan kahdeksan. Näistä toimenpiteistä pystyttiin tunnistamaan ja muodostamaan kunnan kannalta tärkeitä hankeaihioita, jotka auttavat viemään toimenpiteitä konkretiaan.
Työpaketti 5: Matkailutyöryhmä
Työpaketin tavoitteena oli pilotoida matkailutyöryhmä, joka kokoaisi matkailutoimijat kunnassa keskustelemaan mm. yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä.
Matkailutyöryhmää ei kuitenkaan hankkeen aikana pilotoitu, koska uuden kunnanjohtajan tavoitteena oli, että työryhmä tulee uuden elinvoimapäällikön tehtäväksi. Uusi elinvoimapäällikkö astui toimeensa vain kuukausi ennen hankkeen päättymistä. Työryhmän perustamista pidettiin tärkeänä ja se tultaneen toteuttamaan. Työryhmän yhtenä tehtävänä on seurata tiekartan toimenpiteiden edistymistä.

Resultat

Hankkeen onnistumista voidaan mitata sillä, päästiinkö asetettuihin tavoitteisiin ja johtavatko ne konkreettisiin toimenpiteisiin. Tämän hankkeen tavoitteena oli laatia Ristijärvelle matkailun tiekartta, joka osoittaa askeleita toimialan kehittämiseksi kunnassa. Ristijärven matkailun vision, strategisten tavoitteet, matkailuinvestointien ja tuotteistuksen suuntalinjat näyttävä tiekartta saatiin aikaiseksi. Se sisältää toimenpideohjelman linjaukset sekä matkailun markkinointitoimenpiteiden kehittämiskohdat.

Työpakettikohtaisista toimenpiteistä pohjalta syntyi raportti, joka pitää sisällään Ristijärven matkailun nykytila-analyysi ja vertailuselvitykset. Raportissa oli mukana laaja nykytila-analyysi, toimintaympäristön muutosten tarkastelu, benchmarking-matkan anti, vertailuselvitys sekä näistä johdetut matkailun skenaariot.

Tavoitteena myös oli, että tiekartan toimenpiteitä myös viedään eteenpäin pilottimaisesti.
Hankkeen myötä Ristijärvi aktivoitui Arctic Lakeland Kainuu toiminnassa, ja ovat mm. osallistumassa Matkamessuille maakunnan yhteisosastolla. Hankkeen myöstä matkailuelinkeinon edistäminen ja kehittäminen kunnassa nähdään tärkeänä tulevaisuuden tekona ja potentiaalina. Konkreettisina toimenpiteinä liikkeelle lähdetään Saukkovaaran hiihtokeskuksen ja matkailullisen näkyvyyden (mm. visit-sivut) kehittämisen käynnistäminen. Tulevia toimia tullaan hankkeistamaan.
Tulevat vuodet tulevat näyttämään saadaanko matkailutoimiala kunnassa nousuun ja perustetaanko uusia yrityksiä. Ensimmäisiä askeleita on jo otettu, ja tiekartta toimenpiteineen toimii runkona elinkeinon edistämisessä.

Effekter och framtidsplaner

Ristijärvellä on potentiaalia kehittää matkailua. Tämän toteutuminen kuitenkin edellyttää kohteiden vetovoimaisuuden kehittämistä ja alueen tunnetuksi tekemistä. Kuntaan myös kaivataan entistä enemmän matkailualan yrityksiä, ja tähän täytyy panostaa monilla tavoin.

Jatkotoimenpiteinä esitetään toimintamallin juurruttamista. Tavoitteena tulisi olla tiekartassa määritellyn koordinoitu matkailun johtamismallin vakiinnuttaminen osaksi kunnan ja alueen matkailutoimijoiden arkea. Tämä myös vahvistaisi yhteistyörakenteita, mikäli sen myötä perustetaan pysyvä matkailutyöryhmä kokoamaan kunnan, yritykset ja sidosryhmät säännölliseen vuoropuheluun. Osana tätä tulisi myös luoda mittaristo ja aikataulu tiekartan toimenpiteiden vaikutusten seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Samalla kytketään Ristijärven matkailun kehittäminen osaksi laajempaa Kainuun matkailuverkostoa ja edunvalvontaa.

Resurssien varmistamiseksi tulisi hakea jatkorahoitusta tiekartan toimenpiteiden toteuttamiseen, erityisesti markkinoinnin kehittämiseen ja kohteiden kehittämiseen.