Risusuon lintutorni ja esteetön polku -hanke

Sammanfattning av projektet

Vaaranniva ry:n hallinnoiman Risusuon lintutornihankkeen (311455) avulla levitettiin tietoa ilmastonmuutoksesta ja sen vaikutuksista luontokatoon ja luonnon monimuotoisuuteen sekä kannustettiin tasavertaisesti kaikkia kansalaisia luontoretkeilyyn. Hankkeessa rakennettiin kaksitasoinen, esteetön lintutorni, jossa on tilaa myös suuremmille ryhmille luonnon ekosysteemin ja lintujen tarkkailuun.
Lintutornin seinille koottiin asiantuntijoiden laatimien tekstien perusteella kattava tietopaketti kainuulaisista kosteikkolinnuista, suon ekosysteemistä ja yleistä tietoutta ilmastonmuutokseen liittyen. Edellä mainittu informaatio löytyy myös risusuo.fi kotisivuilta. Kosteikon patopenkalle perustettiin 300 metrin mittainen esteetön luontopolku ja kosteikolle pystytettiin 20 sorsien putki- ja maapesää. Polun läheisyyteen perustettiin ja kaksi inva-pysäköintipaikkaa. Lisäksi satsattiin turvallisuuteen opastekylttien avulla.

Tornin rakennusaikana todettiin, että tornin alakertaan oli järkevää rakentaa esteetön näyttelytila, joka mahdollisti myös liikuntarajoitteisten lintujen tarkkailun. Toimelle haettiin hankemuutos.

Hankkeen tukena oli valtakunnallisia asiantuntijoita eri organisaatioista, joilta saatiin tauluaineistoihin tuoreinta tietoa ja kuvia.

Hankkeesta tiedotettiin ahkerasti paikallislehdessä. Medianäkyvyyden ansiosta Vaaranniva ry:stä on tullut haluttu yhteistyökumppani myös muihin hankkeisiin jatkossa.

Toteutus

Lintutornin perustus rakennettiin upottamalla suohon viiden metrin syvyyteen nurkkatolpiksi yhdeksän käytöstä poistettua sähköpylvästä, joiden päälle salvettiin pylväistä hirsikehikko. Kahdesta pylväästä ja vaakapalkeista sekä yläkerran kaiteista koostuvat seinäelementit rakennettiin altaan jäällä valmiiksi. Elementit pystytettiin nostamalla ne kaivinkoneella pystyyn. Portaat ja ylätasanne rakennettiin edellä mainittujen elementtien palkistojen varaan. Rakennusaikaiset telinelevyt hyödynnettiin taulujen pohjissa ja sorsalintujen maapesissä. Näistä rakennettiin myös yläkerran turvasuojat, jotka estävät kaiteen päälle kiipeämisen. Samalla rakenne toimii myös taulujen alustana.

Arseenikyllästeiset pylväät suojattiin rimoituksilla koskettamisen estämiseksi erityisehdon mukaisesti.

Rakennusvaiheen alussa huomasimme, että alakertaan saisi pienin muutoksin esteettömän tilan, joka toimisi näyttely- ja lintujen tarkkailutilana. Tämän osalta haimme hankesuunnitelmaan muutosta. Muutoin rakentaminen toteutui suunnitellusti.

Tehty muutos lisäsi jonkin verran rakennuskustannuksia, mutta vastaavasti helpotti infoaineiston esille laittamista ja paransi asiakaslähtöisyyttä.

Kosteikon patopenkalle perustettiin 300 metrin mittainen esteetön luontopolku suodatinkankaan päälle noin 150 mm vahvuisesta kivituhkakerroksesta. Esteettömän polun alkuun rakennettiin samoista materiaaleista kaksi inva-pysäköntipaikkaa ja alueen opastaulu. Muille vierailijoille tehtiin erillinen pysäköintipaikka läheisen laavun kohdalle, jossa oli käymälä jo ennestään. Hankkeen ulkopuolella perustettiin pysäköintipaikalta erillinen reitti ja pitkospuut esteettömälle polulle.

Suoliperän tienhaaran tienoilla on sattunut kolme kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Tästä syystä jouduimme lisäämään tienhaaraan luontokohteen ennakkomerkit, kun saimme säästöjä muilta kustannuspaikoilta. Opasteet vaativat Pirkanmaan ELY-keskuksen maksullisen luvan ja itse opasteet, jotka nostivat kustannuksia yli alkuperäisen opasteiden kustannusarvion. Hankkeen kokonaiskustannukset pysyivät alkuperäisen suunnitelman mukaisina ja jopa alittuivat.

Luontopolun runkona toimiva patopenkka eli kevään ja kesän aikana roudan sulamisen ja luonnollisen painumisen myötä. Tämä aiheutti lisää työvaiheita ja kivituhkan uudelleen levittämistä. Rakentaminen sujui muutoin suunnitelmien mukaisesti.

Parantamisen varaa koimme seuraavissa asioissa:
- valmisteleville töille olisi tullut varata enemmän aikaa
- emme olleet osanneet budjetoida vihkiäistilaisuutta ja sen kustannuksia laisinkaan. Em. johdosta jouduimme hakemaan avustusta kunnalta ja yksittäisiltä kyläläisiltä, jotta pystyimme tarjoamaan vihkiäisvieraille hankkeen ydinajatuksen mukaisesti perunapurjosipulikeiton, marjamehua, ruisleipää, kahvit ja mustikkapiirakkaa
- emme olleet hakeneet hankerahoitusta pienimuotoisen tarjoilun järjestämiseksi talkoolaisille ”työpäivinä” ja niinpä jouduimme turvautumaan yksityisten lahjoituksiin

Haasteellisena koimme myös disinformaation ilmaston muutoksen vähättelystä, kosteikon merkityksestä ilmaston muutoksen hillitsijänä sekä hyttysten määrän räjähdysmäisestä lisääntymisestä. Lintutornin facebook-sivuilla jaoimme tutkittuun tietoon perustuvia asiantuntija-artikkeleita, joilla pystyimme vastaamaan esitettyihin epäilyihin ja vakuuttamaan ilmastoteon merkityksestä.

Resultat

Kaksitasoinen lintutorni, jota alan harrastajat pitävät mallikelpoisena jopa valtakunnallisen mittapuun mukaan. Lisäksi saatiin esteetön luontopolku, jonka pientareita elävöittää hyönteisiä houkuttelevat kosteikkokukat ja maata sitovat muut kosteikkokasvit. Opasteet luontokohteeseen, inva-pysäköintipaikat opasteineen, infotaulut lintutornilla sekä tekosorsanpesät antavat luontokohteesta viimeistellyn vaikutelman, jota voidaan markkinoida suurella ylpeydellä. Merkittävää on myös se, että hankkeen myötä saimme lintualan harrastajien ja luonnon sekä ilmaston muutoksen kannalta keskeisiä yhteistyökumppaneita.

Hankkeen ansiosta kyläläisten tietoisuus kasvoi, kuinka itsekukin voi omilla pienillä teoillaan toimia kestävän kehityksen eteen ja osallistua ilmastotalkoisiin.

Hankkeesta viestittiin Vaaranniva ry:n internet-sivuilla ja Vaarannivan facebookissa 5.12.2024.
Hankkeesta laadittiin ensimmäinen lehdistötiedote 3.12.2024. Tiedote toimitettiin laajalla jakelulla (mm. Kainuun Sanomat, Ylä-Kainuu, Yle Kainuu, Kaleva, Maaseudun Tulevaisuus ja Helsingin Sanomat). Tiedotteen pohjalta Kainuun Sanomat teki laajan lehtijutun (3320 pmm 12.12.2024) ja se julkaistiin lyhennettynä Ylä-Kainuussa 27.12. (1750 pmm). Uusiouutiset uutisoi 24.2.2025.

Valmistumisen jälkeen vietettiin lintutornin vihkiäisiä, ja tilaisuuteen kutsuttiin laajasti median edustajia, yhteistyökumppaneita sekä muita vieraita avoimella kutsulla. Kutsua noudatti 120 henkilöä ja media kirjoitti hankkeesta seuraavasti: Puolanka-lehti (5240 pm), Ylä-Kainuu ennakkojuttu (1260 pmm) ja tilaisuudesta kertova juttu (1750 pmm). Maaseudun Tulevaisuus julkaisi 10.11.2025 koko aukeaman jutun, jossa keskityttiin ilmaston muutokseen.

ELY-keskusten valtakunnallinen ilmastoyksikkö järjesti Suomussalmella 4.11.2025 päivän mittaisen keskustelutilaisuuden Tulevaisuuden turvemaat, jossa kosteikkoa esiteltiin ilmaston muutoksen näkökulmasta. Lisäksi hankkeesta kokonaisuudessaan on kerrottu Suomussalmella järjestetyssä järjestöillassa 18.3., kahdessa eri kyläparlamentissa 12.5. ja 28.8.2025, jonka kautta tieto välittyi kunnan johdolle ja kaikille kunnan kylille.

Hankkeesta julkaistiin toimenpidekuvaus Opetusministeriön Kulttuuriperintö 2030 -internetsivustolla 19.11.2025.

Effekter och framtidsplaner

Maa- ja metsätalousministeriö otti Risusuon ilmasto- ja lintukosteikon esimerkkikohteeksi syksyn 2025 turvesoiden tiedotuskiertueelle.

Lintuharrastajat ympäri Kainuuta ovat käyneet tutustumassa lintutornilla ja aikoneet hyödyntää tornia lintujen tarkkailussa. Aloitimme yhteistyön Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piirin kanssa ja olemme jo sopineet osallistumisesta keväällä 2026 järjestettävään Tornien taistoon.

Tornilla järjestetään keväällä ja kesällä harrastuksen aloittelijoille lintujen tunnistuskurssi.

Puolanka-lehden toimittajan mukaan Puolangan kunnassa on paljon lintuharrastajia ja lehti aikookin jatkaa kohteen markkinointia omalla tahollaan, joka tuo harrastajia naapurikunnasta.

Ennen hanketta monet paikallisista kyläläisistä vähättelivät ilmaston muutosta ja omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. Havainnollistimme hankkeessa konkreettisin esimerkein kaikessa muussakin kyläyhdistyksen toiminnassa, mitä yksittäinen kansalainen voi tehdä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi:
- järjestettiin 3 kertaa kirpputori kyläkaupan pihalla,
- järjestettiin rautaromun keräys ja autettiin ikäihmisiä rautaromujen viemisessä lavalle,
- tehtiin myyntiin käsitöitä kierrätysmateriaaleista, esim. piikkilangoista ja vanhoista heinäseipäistä,
- tehtiin myyntiin myyntiin linnunpönttöjä ja hyönteishotelleja,
- kehotettiin tuomaan omat astiat lintutornin vihkiäisiin ekologisista syistä ja samalla ohjattiin välttämään kertakäyttöastioita,
- ilmoitettiin lintutornin olevan roskaton luontokohde ja
- lintutornin vihkiäisten tarjoilut koostuivat paikallisista ja kotimaisista tuotteista (perunat, purjo, kaurakerma, marjat, ruisleipä).

Edellä lueteltujen toimenpiteiden innoittamana jatkamme imagon luomista luontolähtöisenä ja ilmaston muutoksen hillitsemistä suosivana kylänä, jotta tietoisuus ruohonjuuritasolla lisääntyy ja aiheeseen liittyvä disinformaatio vähenee. Tavoitteena on houkutella kylälle ja koko kuntaan sekä Kainuuseen uusia matkailijoita, kun ilmaston muutoksen myötä valveutuneet ihmiset lisäävät kotimaan matkailua hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Tavoitteena on myös vahvistaa nuoremman sukupolven luontoharrastusta. Kohde on jo nyt lisätty Metsähallituksen ylläpitämään retkikartta.fi -sovellukseen ja se löytyy ainakin hakusanalla Risusuon lintutorni. Kohde löytyy myös Karttaselain.fi -sovelluksesta.

Lintutornilla tehdään vuosittaiset huoltotoimet asiantuntijan johdolla yhdessä kyläyhdistyksen talkoolaisten kanssa. Lintutornia markkinoidaan luonto- ja retkikohteena luonto- ja lintualan järjestöjen sekä jatkossakin Visit Kainuun kautta.

Kunnan johtotasolta, yhteistyökumppaneilta ja eri organisaatioilta on tullut paljon myönteistä palautetta, joten tiivistä yhteistyötä heidän kanssaan jatketaan.

Risusuon ilmasto- ja lintukosteikko lintutorneineen tulee olemaan lintu- ja luontoharrastajien käyntikohde tulevaisuudessakin. Kohdetta on jo nyt markkinoitu eläkeläis- ym. järjestöille retkikohteena ja markkinointia jatketaan ensi keväänä. Pystymme tarjoamaan kylältä kaksi muuta kohdetta päiväretkelle, joista toinen on perinteinen kyläkauppa ja toinen kyläyhdistyksen hyvin varusteltu uimaranta.

Kohteen markkinointia koululaisryhmille, maahanmuuttajille ja mielenterveyskuntoutujille jatketaan.

Lintutornilla käyneiden nuorempien henkilöiden kanssa käytyjen keskustelujen perusteella kävi ilmi, että he ovat huolissaan luontokadosta ja luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta. Medianäkyvyyden ansiosta kylä on tullut tunnetuksi koko Kainuun alueella ja yhteistyötarjouksia vuodelle 2026 on jo nyt tullut mm. MIELI Kainuun mielenterveys ry:ltä ja ProAgria Itä-Suomen hallinnoimasta Serigo-hankkeesta.

Hankkeen avulla kylästä muodostuu ns. suurelle yleisölle vastuullinen kuva, kuinka kyläyhdistys on pienenä toimijana tarttunut rohkeasti suureen, koko ihmiskuntaa koskettavaan haasteeseen. Luontokohteena lintutorni kaikkine elementteineen on kylän elinvoimaisuuden ja houkuttelevuuden kannalta erityisen tärkeä, sillä Vaaranniva on Suomen toiseksi eläkeläisvoittoisin kylä, jossa on vajaa 40 taloutta ja alle 80 asukasta.

Torniin rakennetaan myöhemmässä vaiheessa katto, jolla saadaan lisättyä tornin käyttöikää puolen vuosisadan verran.

Lintukuvaajat ovat pyytäneet kosteikolle rakennettavaksi kuvauskojun.

Mikäli resursseja riittää, niin kosteikon yhteyteen voisi perustaa suomuseon.