Sastamalan vanhempainverkosto

Sastamalan vanhempainverkosto -hanke toteutettiin 1.8.2024-31.7.2025. suunnitelman mukaisesti. Keskeiset toimijat olivat Sastamalan kaupungin perusopetus ja vanhempainyhdistykset sekä Vammalan lukion kannatusyhdistys. Yhteistyöverkostoja, joiden kanssa luotiin myös rakenteita, olivat varhaiskasvatus, liikunta- ja nuorisopalvelut, Pirkanmaan hyvinvointialueen toimijat, seurakunnat, järjestöt, yhdistykset ja maahanmuuttajien kanssa toimivat tahot.
Hankkeen aikana kartoitettiin eri toimijoiden näkemyksiä ja tarpeita, joiden pohjalta hankkeessa kehitettiin toimintamalleja, jotka tukevat vanhemmuutta sekä lasten ja nuorten hyvinvointia. Keskeistä oli yhteisistä toimintatavoista ja tiedonkulusta sopiminen toimijoiden välillä. Tietoa koottiin ja julkaistiin tavoitellen mahdollisimman helppoa saavutettavuutta nykyisin käytettävissä olevia kanavia hyödyntäen.
Sastamalan kaikki vanhempainyhdistykset yhteen kokoava toimintamalli saatiin pysyväksi rakenteeksi ja yhdistyksille luotiin yhteisen toiminnan mahdollisuuksia, kuten esimerkiksi nuorten keskuuteen jalkautumista.
Hankkeessa huomioitiin erityisesti maahanmuuttajaperheet. Hankkeen aikana kehitettiin mm. Kansainvälinen olohuone -niminen kohtaamispaikkatoiminnan malli.
Sastamalan vanhempainverkostolla on oma toimiva tiedotuskanava instagramissa (@sastamalan_vanhempainverkosto) ja oma verkkosivu Sastamalan kaupungin sivustolla. Tietoa Sastamalan vanhempainverkostosta levitettiin laajasti ja nyt se on pysyvä toimintarakenne.

Hanke eteni kokonaisuudessaan hankesuunnitelman mukaan. Monet asiat konkretisoituivat ja tarkentuivat hankkeen edetessä. Näitä kuvataan tarkemmin seuraavassa.
Hankkeelle koottiin työryhmä, joka seurasi ja ohjasi hankkeen etenemistä. Pienemmillä työryhmillä ja eri verkostoilla toimittiin työn edetessä. Hankkeen laaja työryhmä on kokoontunut 26.8.2024 ja 24.10.2024, 27.1.2025, 3.3.2025 ja 3.4.2025.
Hankkeelle on luotu logo, visuaalinen ilme, Instagram -tili ja oma verkkosivu Sastamalan kaupungin sivustolle. Viestintään on etsitty oikeaa tapaa ja yhteistyöverkostoja. Viestintään on tuotettu materiaalia, joka on pysyvästi tunnistettavissa Sastamalan vanhempainverkoston materiaaliksi. Vanhempainverkostolle on myös otettu omia valokuvia sastamalalaisista lapsista, nuorista ja perheistä (myös maahanmuuttajista). Näitä kuvia on mahdollista jatkossakin käyttää Vanhempainverkoston viestintään.
Hanketyöntekijä on kartoittanut yhteistyöverkostoja, tavannut yhteistyötahoja, neuvotellut yhteistyöstä ja suunnitellut konkreettisia yhteistyön muotoja. Tämän pohjalta on järjestetty tapaamisia ja hanketyöntekijä on osallistunut erilaisiin työryhmiin ja kokouksiin. Näitä tahoja ovat olleet urheiluseurat, Pirkanmaan hyvinvointialueen eri toimijat (sosiaalipalvelut, perheohjaus, asiakasohjaus, opiskeluhuollon ammattilaiset), perhekeskus, kotoutumispalvelut, vastaanottokeskus, kaupungin liikunta- ja nuorispalvelut ja Mieli Tukitalo.
Hanketyöntekijä on kiertänyt vanhempainilloissa kouluilla esittelemässä hanketta (perusopetuksen koulut ja Vammalan lukio). Esittelyyn on luotu materiaalia.
Hankkeesta on pyritty tiedottamaan mahdollisimman laajasti ja näin lisäämään tietoisuutta ja tavoitettavuutta. Hanketta on esitelty päättäjille, koulujen toimijoille ja yhteistyötahoille. Hankkeesta on laadittu Wilman tiedotteita, joilla on tavoitettu kaikki Sastamalan kaupungin perusopetuksen ja esiopetuksen oppilaiden huoltajat. Lisäksi on laadittu lehdistötiedotteita: hankkeesta ja sen kautta järjestettävistä tilaisuuksista on ollut lehtijuttuja.
Sastamalassa on kaikissa perusopetuksen kouluissa (13 yksikköä) oma vanhempainyhdistys ja lisäksi Vammalan lukiolla on oma yhdistys. (Myös Saskyn ammatillisella oppilaitoksella on suunnitteilla vastaavan toiminnan aloittaminen.) Hanketyöntekijä on käynyt keskustelemassa kaikissa yhdistyksissä. Näissä vierailuissa on keskustellen pyritty kartoittamaan koulujen alueiden vanhempien näkemyksiä, kokemuksia ja pyritty löytämään ilmiöitä sekä miettimään, miten olisi tarpeen suunnata yhteistä toimintaa. Näiden kartoitusten pohjalta vanhempainyhdistykset ovat kokoontuneet keväällä yhdessä suunnittelemaan konkreettisia toimia ja yhteistä toimintaa, jotka muodostavat pysyvän rungon tuleville vuosille.
Keskeisenä toimena on suunniteltu maahanmuuttajaperheiden ja -vanhempien kohtaamista ja osallistumisen mahdollisuuksien lisäämistä. Tähän on luotu toimintamallina Kansainväliset olohuoneet. Tätä matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoimintaa on kehitetty yhteistyössä Kotoa Kohti -hankkeen kanssa. Kansainvälisiä olohuoneita on järjestetty: 6.11. tavoitimme 40 osallistujaa, 11.12. 58 osallistujaa, 29.1. 42 osallistujaa, 5.3. 27 osallistujaa ja 23.4. 50 osallistujaa. Tapahtumiin liittyvää tiedottamista ja markkinointia on harjoiteltu ja kehitetty samalla.
Hanke on järjestänyt kaikille avoimia tilaisuuksia:
Tomas Jouhilampi oli puhumassa väkivallan ehkäisyn teemaan liittyen 5.9.2024. Kolmella yläkoululla oli tilaisuudet päivällä. Huoltajille suunnattu iltatilaisuus oli Sylvään koulun auditoriossa ja tilaisuudesta oli myös live-striimaus. Tilaisuudessa oli paikan päällä 63 henkeä. Striimillä on noin 200 seuraajaa, mutta tämä lisäksi osalla kouluista oli iso määrä vanhempia seuraamassa saman ruudun takana, joten iltatilaisuus tavoitti arviolta noin 500 henkeä. Tilaisuuden pohjalta oli ohjattua keskustelua vanhempien kesken ja yläkouluilla.
Jukka Sinnemäki oli puhumassa hyvinvoinnin, palautumisen ja aivoterveyden teemasta 1.10.2024. Päivällä oli tilaisuus ammattilaisille. Illalla oli huoltajille suunnattu tilaisuus Vammalan lukiolla ja tilaisuudesta oli myös live-striimaus. Tilaisuudessa oli paikalla 18 henkeä ja striimin äärellä noin 120 henkeä. Lisäksi striimin tallenne oli katsottavissa 2 viikon ajan, jolloin sitä katsottiin noin 250 kertaa.
Rasisminvastaisen viikon konsertti/iltatilaisuus oli 20.3.2025. Tämä järjestettiin yhteistyössä Kotoa kohti -hankkeen kanssa. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja pyrittiin tavoittamaan yhdessä maahanmuuttajia ja kuntalaisia sekä lisäämään tietoisuutta rasismista ja vanhempainverkoston toiminnasta.
Hanke on ollut mukana järjestämässä tilaisuuksia ammattilaisille:
1.10.2024 oli verkostoiltapäivä Sastamalan lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Tilaisuudessa esiteltiin hanketta, siellä oli puheenvuoroja ja tiedotusta sekä työpajoja, joista saatiin kerättyä myös hankkeen kehittämiseen materiaalia, jota on myöhemmin analysoitu ja hyödynnetty.
12.12.2024 oli verkostopuuro -niminen tilaisuus Sastamalan lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille ja yhteistyötahoille. Tilaisuudessa oli esillä hankkeen ajankohtaisia teemoja ja tilaisuudessa oli puheenvuoroja.
15.5.2025 oli verkostoiltapäivä Sastamalan lasten, nuorten ja perheiden parissa työskenteleville ammattilaisille. Tilaisuudessa esiteltiin mm. monialaisen asiakastyön työryhmän työskentelyä ja tuotoksena syntyvää opasta.
Yhteistyössä Pirkanmaan hyvinvointialueen kanssa suunniteltiin ja kehitettiin oma malli vanhempien vertaistuellisista kohtaamisista. Näitä niin kutsuttuja "murkkujen vanhempien iltoja" järjestettiin 19.2., 12.3. ja 9.4. Illoissa oli 4-8 osallistujaa. Koska illat tavoittivat tehokkaasta markkinoinnista huolimatta vain vähän osallistujia, toiminnan jatkokehittäminen aloitettiin hankkeen lopussa. Mahdollisesti yhteistyötä suunnataan hyvinvointialueen nepsy-työhön, joka on olemassa oleva rakenne.
Vanhempainverkostoa tehtiin tunnetuksi lehtijutuilla (liitteissä) ja osallistuttiin mm. Kankeet-kaupunkitapahtumaan näkyvästi. Tällöin tavoitettiin päivän aikaa noin 500 ihmistä. Näkyvyyttä lisäävät myös vanhempainverkoston logolla varustellut liivit, jotka hankittiin kaikille vanhempainyhdistyksille. Liivejä yhdistykset voivat käyttää tapahtumissa ja jalkautuessaan nuorten keskuuteen turvallisina aikuisina omalla alueella. Vanhempainverkostolle hankittiin myös oma roll up, joka oli monissa tilaisuuksissa ja jota käytetään myös jatkossa.
Kevään aikana neuvoteltiin/suunniteltiin sivistystoimen ja etenkin siihen kuuluvan perusopetuksen kanssa siitä, millä resurssoinnilla perusopetus pystyy säilyttämään jatkossakin koordinoivan roolinsa, joka todettiin hankkeen arvioinnissa välttämättömäksi, jotta toimintarakenne ja jatkuvuus saadaan turvattua. Tähän koordinointiin vaadittava resurssi on järjestetty ainakin lukuvuodeksi 2025-2026.

Kustannukset vastasivat suunnittelua melko hyvin. Suurin kulu oli hanketyöntekijän palkka, joka toteutui suunnitelman mukaan. Tulkkauksiin kului suunniteltua vähemmän rahaa, koska hankkeen edetessä todettiin paremmin toimivaksi se, että viestinnässä ja kohtaamisissa käytettiin selkosuomea tulkkauksen sijaan. Tilaisuuksiin kului laskettua vähemmän rahaa, koska osaan kalliista puhujapalkkioista saatiin yhteistyötaho mukaan jakamaan kuluja ja hankkeen edetessä tuli toiveita myös paikallisten asiantuntijoiden käyttämisestä tilaisuuksissa. Painotuotteen sijasta päädyttiin nykyaikaisempana ratkaisuna tuottamaan materiaalit sähköisenä. Tähän saatiin apua graafiseen suunnitteluun kaupungilla harjoittelua suorittavalta yrittäjältä, jolta ostettiin harjoittelun aikana vähäisesti kesken jääneiden suunnittelutöiden osuus harjoittelun jälkeen. Valokuvaukseen osallistuneille perheille hankittiin kiitoksena elokuvaliput. Vanhempainyhdistysten käyttöön hankittiin verkoston logolla varustetut liivit. Näiden kulu vastasi painotuotteeseen budjetoitua summaa. Tarjoilukulut pysyivät suunnitelman mukaisesti kohtuullisina, koska tilaisuuksiin saatiin usein yhteistyötahoja.
Riskejä ei havaittu hankkeen aikana. Haasteet olivat kohtuullisia. Hankkeen jälkimmäisellä puoliskolla haasteeksi havaittiin se, miten lyhyt aika vuosi on hankkeelle, jolle oli selvästi alusta asti tilausta ja joka eteni vaikuttavasti. Tähän reagoitiin selvittämällä hankkeen jatkon mahdollisuuksia. Niiden osoittautuessa mahdottomiksi, lähdettiin suunnittelemaan sitä, miten omassa toiminnassa korvaamme hankkeen panosta. Jotain uutena virinneitä ideoita jätettiin odottamaan myöhempää toteutusta. Haasteeksi osoittautui myös se, miten hyvinvointialueen muodostumisen ja heidän talouspaineidensa vuoksi tämän keskeisen yhteistyötahon toiminta oli jatkuvassa muutoksessa. Tämä vaikeutti välillä yhteistyötä, mutta ei muodostunut kuitenkaan sen esteeksi. Päättäjien sitouttamisen haasteeksi muodostui hieman myös vaalivuosi, jonka myötä toimijat vaihtuivat. Tähän liittyen tehtiin kuitenkin suunnitelmaa siitä, miten hankkeen tiedottamista jatketaan syksyllä uusien päättäjien päästyä perehtymään. Haasteena pohdittiin myös sitä, miten varhaiskasvatuksen vanhemmille on vaikeampaa luoda yhteisen työn rakennetta. Tämä asia jäi työn alle hankkeen päättyessä.

Hankkeen tuloksena Sastamalaan on syntynyt Sastamalan vanhempainverkosto. Tämä on pysyvä toimintarakenne, joka vahvistaa kaikkien kunnan vanhempien mahdollisuutta osallistua, saada tietoa ja vaikuttaa. Mukana ovat perusopetuksen koulujen ja Vammalan lukion vanhempainyhdistykset ja Sastamalan kaupungin sivistystoimi. Toiminnassa läheisesti mukana ovat myös monet paikalliset seurat ja järjestöt. Kaikkien näiden toimijoiden välille on luotu toimivat tiedottamisen ja yhteistyön kanavat ja suunnitelma kokonaisuuden ylläpitämisestä sisältäen mm. yhteiset kokoontumiset. Valmiin vanhempainverkoston toimintarakenteen ansiosta on ollut mahdollista luoda myös yhteistyötä yritysten kanssa. Näitä ovat olleen lasten, nuorten ja perheiden harrastamiseen ja yhteiseen vapaa-aikaan liittyvät toimijat. Näistä merkittävin on Ski Ellivuoren yhteistyö: vuosittain kaikille ensimmäisen luokan oppilaille Ellivuori lahjoittaa kausikortit. Tämän yhteistyön käytännössä mahdollistavat koulujen vanhempainyhdistykset ja vanhempainverkoston rakenne, koska perusopetus ei voisi osallistua kaupallisuuteen liittyvään toimintaan.

Sastamalan vanhempainverkostolle on luotu myös oma brändi, jonka keskeinen osa on visuaalisesti yhtenäinen ulkomuoto (logo, julkaisupohjat, kuvapankki). Materiaali ja viestintä ovat instagramissa ja verkkosivulla, joka on Sastamalan kaupungin verkkosivustolla. Tulevissakin tilaisuuksissa käytetään Vanhempainverkoston roll uppia ja liivejä. Myös mediassa on saatu näkyvyyttä ja näin tieto verkoston toiminnassa on levinnyt.

Hankkeen aikana luotiin Kansainväliset olohuoneet -niminen kohtaamispaikkatoiminnan malli. Tämä kehitettiin yhteistyössä Kotoa Kohti -hankkeen kanssa. Kansainvälinen olohuone on noin kerran kuussa arki-iltana järjestettävä tapahtuma. Tapahtumaan kutsutaan kaikki kunnan asukkaat viettämään aikaa ja tutustumaan Sastamalassa asuviin maahanmuuttajiin. Illassa on aina jokin teema, kuten esim. vuodenaikojen vaikutus arkeen, liikennekulttuuri /-turvallisuus, suomalaiset juhlat, kierrätys, asuminen Suomessa. Teemaan liittyvä ohjelma on vapaamuotoista ja sisältää pienen määrän infoa selkokielellä. Illassa on aina pieni maksuton tarjoilu ja puitteiden kautta luotu mahdollisuus keskustella ja kohdata oman halun mukaan. Tavoitteena on tutustuttaa paikallisia asukkaita ja maahanmuuttajia keskenään, saada maahanmuuttajia mukaan yhteiskuntamme perinteisiin toimintoihin (esim. vanhempainyhdistykset ja harrastukset) ja tarjota tietoa, joka tukee kotoutumista.

Kansainvälisten olohuoneiden lisäksi maahanmuuttajaperheitä onnistuttiin tavoittamaan suunnitelman mukaisesti. Tässä tavoitteena oli saada heitä mukaan osallistumaan kuntalaisten tavoin, auttaa heitä sopeutumisessa, tukea heidän vanhemmuuttaan Suomen yhteiskunnassa ja tarjota tietoa. Hankkeen aikana saatiin edistettyä maahanmuuttajaperheiden osallistumista koulun toimintaan Wilma-sovelluksen käytön tehostamisella. Huoltajille opastettiin Wilman käyttöä, tiedotettiin sen tärkeydestä ja kehitettiin Wilman ominaisuuksia helpottamaan kirjautumista. Syksyllä tullaan pilotoimaan myös omaa maahanmuuttajaperheiden vanhempainiltaa yläkoululla.

Hankkeen tuloksena saatiin kartoitettua ja jäsennettyä vanhemmuuden käsitettä ja kokonaisuutta paikallisesti. Tietoa on voitu jo nyt hyödyntää ja saadaan hyödynnettyä jatkossakin suunnittelussa ja yhteistyössä monien lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvien tahojen kanssa.
Kartoituksen ydinnostoja tiiviisti ovat:
Aktiivisten vanhempien joukko pienenee koko ajan. Vanhemmat arvottavat oman ajan yhä korkeammalle ja on lisääntynyt halu ”ulkoistaa” lasten harrastukset. On tarpeen tarjota toimintaa, johon koko perhe voisi tulla yhdessä. Vaikka aktiivisten vastuunkantajien joukko pienenee, koulujen vanhempainyhdistykset saavat yhä järjestettyä valtavan määrän erilaista toimintaa. Yhdistykset kokevat, että yhteistyössä on voimaa ja on tärkeää saada yhdessä ääntä kuuluville.
Vanhemmat ovat havahtuneet yhteiskunnan polarisaatioon ja näkevät sitä myös arjessa perheiden erilaisten edellytysten kautta. Tunnistetaan, että vanhempien on aiempaa vaikeampi rajata lasta ja vanhempien oman elämänhallinnan haasteet ja esim. talousvaikeudet vaikuttavat lapsiin ja nuoriin – vanhemmilla on tuen tarvetta. Myös ylisukupolvista syrjäytymistä kuvattiin paljon ja tästä nostettiin alueellisesti esiin huolta.
Nuoriin liittyviä huolen aiheita Sastamalassa ovat mm. somen liiallinen käyttö, ruutuaika, ikärajat, somekiusaaminen, pelaamisen vaikutus käytökseen, unirytmi, väsymys, mielialaoireilu, ravintotottumukset, energiajuomien myyminen, yksinäisyys, poissaolot ja tähän liittyvä kulttuuri sekä kokoontumiseen liittyvä häiriökäytös.
Näitä kaikkia esiin nousseita asioita on käsitelty monien yhteistyötahojen kanssa ja niiden eteen on tehty yksittäisiä toimia ja suunnitelmia. Keskeisintä on, että työ näiden asioiden parissa jatkuu koko ajan, vaikka hanke päättyy.

Yksittäisiä hankkeen aikana kehitettyjä toimintamalleja, kokeiluita tai materiaaleja/esittelykokonaisuuksia on useita. Toimivaksi koettu malli on vanhempien jalkautuminen nuorten keskuuteen. Tätä voidaan toteuttaa yhteistyössä nuoriso- ja liikuntapalveluiden kanssa tai vanhempainyhdistys omalla alueella. Tätä varten on Vanhempainverkoston logolla varustetut liivit.
Palveluiden ja tarpeen kohtaamista pyrittiin edistämään monin tavoin. Konkreettisin tulos oli monialaisen asiakastyön kehittämisen työryhmä, jonka toiminnan tuloksena julkaistaan syksyn aikana opas, joka on kantanut työnimeä Systeemisen työn opas.
Hankkeessa kehitettiin myös vanhempien vertaistuen ryhmää, ns. murkkujen vanhempien iltoja. Näissä haasteena oli vähäinen osallistujamäärä, mutta toisaalta esiin nousi tarve talliselle toiminnalle, joka on vanhemmuuden tukemisen ydintä. Keskeistä oli toimiva yhteistyö eri tahojen välillä, joten tuloksena voidaan pitää sitä, että malli itsessään oli hyvä, mutta jatkokehittämistä ja pohdintaa jatketaan siitä, että osallistujia saataisiin enemmän.

Hankkeen merkittävin vaikutus on ollut Sastamalan vanhempainverkoston syntyminen pysyväksi rakenteeksi koko Sastamalan alueelle. Merkittävää on se, että tässä ovat mukana koko laajan kaupungin kaikki alueet tasa-arvoisesti ja yhdessä toimien luodun toimintamallin mukaisesti.

Yhteiskunnallisesti vaikuttavaa on maahanmuuttajien mukaan saaminen toimintaan ja heidän kotoutumisensa edistäminen tätä kautta. Tämä on haaste, joka koskettaa koko Suomea ja maahanmuuttajalasten sekä -nuorten sopeutuminen vaikuttaa myös koko Suomen tulevaisuuteen.

Pidemmän aikavälin vaikutus on se, että Vanhempainverkosto jää pysyvänä rakenteena Sastamalaan. Yhteistyötahot oppivat toimimaan yhä vakiintuneemmin verkostossa ja myös uudet kuntaan muuttavat perheet tai vanhemmiksi tulevat sastamalalaiset tunnistavat helposti verkoston toiminnan.

Yhdessä toimimalla saadaan myös vaikuttavuutta ja vakiintuneen yhteistyörakenteen avulla toimiminen helpottaa ja nopeuttaa kaikkea lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyvää toimintaa.

Hankkeen sisältöä suunnattiin kevään aikana niin, että valittiin toiminnat ja käytänteet sen mukaan, että niiden on mahdollista jatkua ennallaan hankkeen päätyttyä. Kaupungin omassa organisaatiossa keskeiset pysyvät toimijat ovat perusopetus (laajemmin sivistyspalvelut), hyvinvointityö ja kotoutumispalvelut. Perusopetuksella on koordinointitehtävä. Vanhempainyhdistykset ovat sitoutuneet omalta osaltaan. Luodut viestintäkanavat (instagram ja verkkosivu) pysyvät jatkossakin ja niitä yllä pidetään.

Hankkeessa luotu yhteisen toiminnan rakenne jää siis pysyväksi ja siitä hyötyvät kaikki sastamalalaiset sekä sastamalalaisten lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevät ammattilaiset ja yhteistyötahot sekä paikalliset seurat ja järjestöt.
Toiminta on avointa ja sitä esitellään tarvittaessa myös laajemmin. Malli on jo esitelty mm. Pirkanmaa hyvinvointialueen perhekeskuksen maakunnallisessa ohjausryhmässä. Myös Valkeakosken sivistyspalveluiden kanssa tehdyssä yhteistyössä mallista on kerrottu. Luotu toimintarakenne tai muita hankkeen aikana kehitettyjä malleja (esim. Kansainväliset olohuoneet) voidaan esitellä myös muille kunnille ja ne voidaan ottaa käyttöön myös muissa kunnissa. Hankkeesta pääsevät siis hyötymään kaikki halukkaat. Hankkeen viestintäkanavissa on tiedot lisätiedusteluun ja yhteydenottoihin.