Sovintolan energia perusparannus

Sammanfattning av projektet

Hanke toteutettiin ajanjaksolla 26.9.2024–29.3.2026 vaiheittain ja suunnitelmallisesti.

Tulokset:
Hankkeen tuloksena rakennuksen lattiarakenteet ja lämmitysjärjestelmät on uusittu nykyaikaisiksi ja energiatehokkaiksi. Maalämpö, lattialämmitys ja ilmalämpöpumput parantavat tilojen lämpömukavuutta ja käyttövarmuutta. Salin, ravintolan ja eteistilojen toiminnallisuus ja esteettisyys ovat selkeästi parantuneet, ja uudet sisäänkäyntiratkaisut lisäävät rakennuksen käytettävyyttä ja turvallisuutta.

Vaikutukset:
Hankkeella on pitkäaikaisia myönteisiä vaikutuksia rakennuksen käyttökustannuksiin, energiatehokkuuteen ja ympäristövaikutuksiin. Parantuneet tilat mahdollistavat monipuolisemman ja ympärivuotisemman käytön sekä lisäävät rakennuksen houkuttelevuutta käyttäjien ja tapahtumien näkökulmasta. Talkootyön merkittävä osuus vahvisti yhteisöllisyyttä ja osallisuutta hankkeen toteutuksessa. Hankkeen tavoitteet toteutuivat suunnitelmien mukaisesti, ja lopputulos vastaa asetettuja tavoitteita.
Jatkosuunnitelmat:
Mahdollisuus tulevaisuudessa esimerkiksi aurinkopaneelien asentamiseen. Tästä ei ole vielä suunnitelmaa.

Toteutus

Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry on toteuttanut hankkeen, jonka tavoitteena oli parantaa nuorisoseurantalon energiatehokkuutta, ympäristöystävällisyyttä ja käyttömukavuutta. Ennen hanketta rakennuksen pääasiallisena lämmönlähteenä toimi polttoöljyllä käytettävä ilmapuhallinkattila, joka palveli salia, eteistä ja ravintolaa. Lämmitysjärjestelmä oli teknisesti elinkaarensa loppupuolella, energiataloudeltaan tehoton ja ympäristövaikutuksiltaan epäedullinen.
Lisäksi rakennuksen lattiarakenteet olivat puurakenteisia eikä niissä ollut vesikiertoista lämmitystä. Ikkunat sekä pääsisäänkäynti olivat osin kuluneita ja heikensivät rakennuksen lämpötaloutta ja käytettävyyttä. Lähtötilanne edellytti kokonaisvaltaisia toimenpiteitä, jotta rakennuksen käyttö voitiin turvata pitkällä aikavälillä.

Hankkeen tavoitteet

Hankesuunnitelman mukaisina tavoitteina olivat:
Luopuminen fossiilisesta polttoöljylämmityksestä
siirtyminen uusiutuvaan energiaan perustuvaan maalämpöjärjestelmään
rakennuksen energiatehokkuuden ja sisäilman laadun parantaminen
salin, eteisen ja ravintolan lattiarakenteiden purkaminen ja uusiminen
siirtyminen vesikiertoiseen lattialämmitykseen
käytössä olevien ilmalämpöpumppujen uusiminen
rakennuksen toiminnallisuuden ja käyttöturvallisuuden parantaminen muun muassa sisäänkäyntiratkaisuja kehittämällä

Hankkeen toteutus ja tehdyt toimenpiteet:

Rakenteelliset purku‑ ja rakennustyöt
Hankkeen aikana purettiin salin, eteisen ja ravintolan vanhat puurakenteiset lattiat. Samassa yhteydessä purettiin käytöstä poistettu pannuhuone, vanha käyntieteinen sekä tarpeettomia väliseinärakenteita. Varasto 1 muutettiin lämmitysjärjestelmän tekniseksi tilaksi.
Purettujen rakenteiden tilalle rakennettiin uudet, nykymääräykset täyttävät lattiarakenteet, jotka eristettiin asianmukaisesti. Lattioihin asennettiin vesikiertoinen lattialämmitysjärjestelmä, joka liitettiin maalämpöjärjestelmään. Pintamateriaaliksi asennettiin koivulankkulattia, joka viimeisteltiin lakkaamalla.

Lämmitysjärjestelmän uusiminen:
Rakennuksen tontille porattiin kaksi energiakaivoa, ja kiinteistöön asennettiin maalämpöjärjestelmä. Järjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain, ensin salin osalta ja myöhemmin eteisen ja ravintolan osalta. Samalla poistettiin käytöstä polttoöljyllä toiminut ilmapuhallinkattila.
Lisäksi hankkeessa uusittiin ilmalämpöpumput, jotka tukevat maalämpöjärjestelmän toimintaa ja parantavat sisäilman hallintaa.
Sisäänkäynti ja tilojen toiminnalliset ratkaisut
Hankkeen aikana rakennettiin uusi pääsisäänkäynti sisä‑ ja ulkopuolelta sekä uudet ulkoportaat. Sisäänkäyntiratkaisulla parannettiin tilojen saavutettavuutta, turvallisuutta ja toiminnallisuutta. Osa väliseinä‑ ja viimeistelytöistä toteutettiin talkootyönä hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen aikataulu ja toteutuminen
Hanke toteutettiin vaiheittain ajalla 26.9.2024 – 29.3.2026. Suunnitelman mukaista toteutusaikaa pidennettiin, ja hankkeelle myönnettiin jatkoaika 31.5.2026 saakka, jotta työt voitiin toteuttaa laadukkaasti ja talkootyötä hyödyntäen.

Käyttöönottokatselmus pidettiin 2.2.2026
Loppukatselmus pidettiin 12.3.2026


Poikkeamat hankesuunnitelmaan nähden
Hankkeen sisältö toteutui olennaisilta osin hankesuunnitelman mukaisesti. Keskeiset tavoitteet, toimenpiteet ja investoinnit toteutuivat suunnitellussa laajuudessa. Ainoa merkittävä muutos oli hankkeen aikatauluun liittyvä jatkoaika, joka ei muuttanut hankkeen sisältöä, kustannusrakennetta tai tavoitteita.

Hankkeen tulokset ja vaikutukset

Hankkeen tuloksena:
Rakennus siirtyi fossiilisesta lämmityksestä uusiutuvaan energiaan
energiatehokkuus ja sisäilman laatu paranivat merkittävästi
rakennuksen käyttövarmuus ja toiminnallisuus parantuivat
nuorisoseurantalon pitkäaikainen käyttö yhdistys‑ ja kylätoiminnassa varmistui

Hanke tukee paikallista yhteisöllisyyttä, kestävää kehitystä ja maaseutualueen elinvoiman säilymistä Leader‑toiminnan ja ELY‑rahoituksen tavoitteiden mukaisesti.

Sähkötöiden osalta hankeen suunnittelussa ei kokonaiskustannuksia osattu arvioida riittävän laajasti. Tunti-/tarvikehinnoittelussa on riski kustannusten kasvamiseen ja niin kävi tässä hankkeessa.

Resultat

Hankkeen tuloksena Peräseinäjoen Viitalan Nuorisoseura ry:n omistama nuorisoseurantalo Sovintola on uudistettu teknisesti, toiminnallisesti ja energiatehokkuuden osalta merkittävällä tavalla. Rakennuksen lämmitysjärjestelmä on kokonaisuudessaan muutettu ja kiinteistö on siirtynyt polttoöljyllä toimineesta ilmapuhallinkattilasta uusiutuvaan energiaan perustuvaan maalämpöjärjestelmään. Muutos on vähentänyt rakennuksen fossiilisten polttoaineiden käyttöä, pienentänyt hiilijalanjälkeä sekä parantanut lämmitysjärjestelmän toimintavarmuutta ja käyttöikää.
Salin, eteisen ja ravintolan vanhat puurakenteiset lattiat on purettu ja tilalle on rakennettu uudet, nykyaikaiset lattiarakenteet. Samalla tilat on muutettu vesikiertoiselle lattialämmitykselle, mikä on parantanut lämmön jakautumista, mukavuutta ja sisäilman laatua. Lattialämmitys yhdistettynä maalämpöön mahdollistaa tasaisen ja energiatehokkaan lämmityksen ympärivuotisesti. Lisäksi ilmalämpöpumput on uusittu tukemaan lämmitystä ja parantamaan sisätilojen lämpötilansäätelyä.
Rakennuksen toiminnallisuutta ja käytettävyyttä on parannettu purkamalla vanhoja ja käytöstä poistettuja rakenteita, kuten pannuhuone ja käyntieteinen, sekä toteuttamalla uusi pääsisäänkäynti. Uusi sisäänkäyntiratkaisu on poistanut riskirakenteita, parantanut turvallisuutta ja lisännyt tilojen käytännöllisyyttä eri käyttäjäryhmien näkökulmasta. Tilajärjestelyjen parantaminen tukee monipuolista käyttöä yhdistystoiminnassa, kyläläisten tapahtumissa sekä tilojen vuokrauksessa.
Hankkeessa hyödynnettiin laajasti talkootyötä, mikä osaltaan mahdollisti hankkeen kustannustehokkaan toteutuksen. Talkootyö lisäsi paikallisten asukkaiden ja yhdistyksen jäsenten osallisuutta, vahvisti yhteisöllisyyttä ja sitoutti kyläläisiä nuorisoseurantalon kehittämiseen ja tulevaan käyttöön.
Hankkeen tuloksena nuorisoseurantalo soveltuu aiempaa paremmin ympärivuotiseen käyttöön ja vastaa nykyisiä vaatimuksia energiatehokkuuden, turvallisuuden ja käyttömukavuuden osalta. Rakennuksen parantunut energiatehokkuus pienentää pitkällä aikavälillä lämmityskustannuksia ja tukee yhdistyksen taloudellista kestävyyttä. Samalla hanke tukee Leader‑toiminnan ja ELY‑rahoituksen keskeisiä tavoitteita edistämällä maaseutualueen elinvoimaa, kestävää kehitystä ja paikallista yhteisöllistä toimintaa.

Talkootyöllä oli keskeinen ja merkittävä rooli hankkeen toteutuksessa. Hankkeen aikana toteutettiin yhteensä 2 424 talkootyötuntia, jotka kohdistuivat useisiin rakennus‑ ja viimeistelyvaiheisiin. Talkootyö mahdollisti hankkeen kustannustehokkaan toteuttamisen, laajensi hankkeen toteutusmahdollisuuksia ja vahvisti paikallista yhteisöllisyyttä.

Talkootyö lisäsi merkittävästi hankkeen paikallista omistajuutta ja sitoutti yhdistyksen jäseniä sekä kyläläisiä nuorisoseurantalon kehittämiseen. Osallistuminen talkoisiin vahvisti yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vastuun jakamista yhteisestä rakennuksesta. Hankkeen toteutusprosessi toi eri‑ikäisiä ja eri taustoista tulevia kyläläisiä yhteen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että talkootyö oli olennainen osa hankkeen onnistumista. Ilman laajaa vapaaehtoistyötä hankkeen toteuttaminen suunnitellussa laajuudessa ei olisi ollut mahdollista.

Energia kulutuksesta ei ole vielä selkeää suuntaa, mutta vuoden aikana maalämpöpumppu on tuottanut 40910 kw ja tähän kuluttanut 10507 kw sähköenergiaa.

Kokonais sähköenergian- kulutus on 7% vuotta 2025 suurempi.

Hankkeesta on viestitty sosiaalisenmedian kanavoilla ja kotisivulla.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia sekä rakennuksen käyttöön, yhdistyksen toimintaedellytyksiin että koko paikallisyhteisöön. Uudistetun lämmitysratkaisun ja rakenteellisten parannusten ansiosta nuorisoseurantalo on teknisesti ajanmukainen, energiatehokas ja toimintavarma, mikä tukee rakennuksen käyttöä ja ylläpitoa pitkälle tulevaisuuteen.
Siirtyminen polttoöljylämmityksestä uusiutuvaan energiaan perustuvaan maalämpöön vähentää kiinteistön energiankulutusta ja lämmityskustannuksia pitkällä aikavälillä. Tämä parantaa yhdistyksen taloudellista kestävyyttä ja vapauttaa resursseja varsinaiseen yhdistystoimintaan, tapahtumien järjestämiseen ja tilojen kehittämiseen. Samalla rakennuksen ympäristövaikutukset pienenevät pysyvästi, mikä tukee ilmasto‑ ja kestävän kehityksen tavoitteita.
Rakennuksen parantunut energiatehokkuus, sisäilman laatu ja käyttömukavuus lisäävät tilojen houkuttelevuutta ja monipuolista käyttöä. Nuorisoseurantalo soveltuu aiempaa paremmin ympärivuotiseen käyttöön erilaisille tapahtumille, yhdistystoiminnalle, harrastustoiminnalle sekä tilojen vuokraukselle. Tämä lisää kiinteistön käyttöastetta ja vahvistaa sen asemaa kylän yhteisenä kokoontumis‑ ja toimintapaikkana.
Hankkeella on myös merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Talkootyön laaja hyödyntäminen on vahvistanut yhteisöllisyyttä, lisännyt paikallisten asukkaiden osallisuutta ja sitouttanut kyläläisiä nuorisoseurantalon ylläpitoon ja kehittämiseen. Hankkeen myötä syntynyt yhteinen kokemus ja omistajuuden tunne tukevat rakennuksen aktiivista käyttöä ja hoitoa myös tulevaisuudessa.
Pitkällä aikavälillä hanke tukee maaseutualueen elinvoimaa ja toimintaedellytyksiä. Nuorisoseurantalo toimii keskeisenä infrastruktuurina kylän toiminnalle ja mahdollistaa eri‑ikäisten asukkaiden kokoontumisen, yhteistyön ja yhteisöllisyyden vahvistumisen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että hankkeen vaikutukset ulottuvat selvästi toteutusvaiheen yli. Investointi parantaa rakennuksen käyttökelpoisuutta, taloudellista ja ekologista kestävyyttä sekä tukee toimintaa pitkälle tulevaisuuteen.

Energia hakkeita jatkossa mietitään. Näitä voisivat olla esimerkiksi aurinkopaleelit.