SULAKE – HANKE

Hankkeen pääasiallisena tarkoituksena on ollut kartoittaa tarpeet alueen mikro- ja pk-yritysten kasvun tukemiseen, työvoiman saannin edistämiseen, verkostoitumiseen sekä vihreän siirtymän hankkeiden että kestävän kehityksen toimenpiteiden edistämiseen. Lisäksi kunnan ja yrittäjien yhteistyön kehittämisen mahdollisuudet ovat yhtenä kartoituskohteista. Tarve selvityshankkeelle on noussut muuramelaisten yritysten ja Muuramen kunnan tarpeista kehittää alueellista elinkeinotoiminnan yhteistyö-, sekä palveluverkostoa. Hankkeen pohjalta on laadittu tutkimus, jonka tarkoituksena on tuoda esiin muuramelaisten yrittäjien keskeisiä tarpeita, kehityskohteita ja ratkaisumalleja.

Sulake-hankkeessa tarkoituksena oli luoda tutkimus Muuramessa toimivien yrittäjien sekä yrittäjyydestä kiinnostuneiden tarpeista ja näkökulmista ennalta mietittyjen teemojen mukaisesti. Tarpeiden ja näkökulmien saamiseksi tutkimuksen päämetodina toimi yrittäjille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille henkilöille luotu kysely, sekä yrittäjien jatkohaastattelut. Haastatteluita varten oltiin luotu erilliset kysymyspatteristot, jotka ovat sidonnaisia sille kuka toimi haastattelun kohteena. Mukautuakseen yrittäjien ja yrittäjyydestä kiinnostuneiden hieman erilaisiin tarpeisiin, onkin kyselyt olleet hieman erilaisia molemmille ryhmille. Tämän lisäksi yrittäjien haastattelut pyrittiin suorittamaan yrittäjien kohdalla kohdalla kahdessa eri osassa, netissä käytettävän esikyselyn ja sen pohjalta suoritettavan vapaaehtoisen jatkohaastattelun muodossa. Yrittäjyydestä kiinnostuneiden kohdalla haastattelumetodina toimi pelkkä laajempi netissä täytettävä kysely. Hieman toisistaan eriävistä kyselyistä huolimatta molempien kysymyspatteristojen tavoitteena on ollut luoda keskenään vertailukelpoista dataa, jolloin yhtymäkohtia kysymyspatteristojen välillä on runsaasti.
Tutkimuksen tavoitteena on ollut luoda sekä kvalitatiivinen että kvantitatiivisempi kyselydataan pohjautuva analyysi yrittäjien tarpeista ja näkökulmista tutkimuksen painopisteisiin liittyen. Kvalitatiivisen analyysin
tavoitteena on siis luoda kattava kokonaiskuva Muuramen yrityskentän tarpeista verkostoitumiseen, yrittäjyyteen, julkiseen päätöksentekoon ja asumiseen liittyen. Muuramen yrityskentän kokonaisvaltainen
analysointi yrittäjien perspektiivistä mahdollistaa myös vertailun alueen julkisten toimijoiden, kuten kunnan tai Keski-Suomen liiton tavoitteisiin ja näkemyksiin tarvittavista kehityskohteista, tuoden myös laajempaa
yrittäjien perspektiiviä julkisen sektorin tavoitteisiin. Samalla esikyselyn pohjalta on saatavissa laajempaa kvantitatiivista dataa, jota voidaan hyödyntää tilastotiedon luomiseksi ja perusteluksi kvalitatiiviselle
analyysille.

Hankkeen selkeästi suurimmaksi kustannukseksi muodostui ennakoidusti hanketyöntekijän palkka ja siihen liittyvät sivukulut. Hankkeesta oli suunnitteluvaiheessa laadittu budjetti, jossa pysyttiin hankkeen muiden kustannusten ollessa vähäisiä.

Sulake-hanke on lähtökohtaisesti onnistunut kartoittamiseen liittyvissä tavoitteissaan hyvin. Pienimuotoisia haasteita on kuitenkin tuotti hankkeen lyhytaikainen kesto, jonka pohjalta varsinaiselle analyysi- ja
kirjoittamistyölle jäi aikaa alle kolme viikkoa. Tämän johdosta syvällisempää vuoropuhelua esimerkiksi alueellisten strategioiden tai tieteellisen tutkimuksen kanssa ei olla voitu viedä välttämättä
alkujaan toivotulle tasolle. Sulake-hankkeen edetessä eteenpäin myös havahduttiin siihen, että käsiteltävien aihealueiden ollessa huomattavan laajat, ei hankkeessa pystytty paneutumaan kovin syvällisesti vain yhden aihepiirin (esimerkiksi kiertotalous) kysymyksiin. Aineistoa kertyi siinä määrin mittava määrä, että sen analysointiin alunperin varattu aika osoittautui hieman alimitoitetuksi.

Riittävän määrän kasvokkain suoritettavia
haastatteluja saamisessa oli haasteita, sillä nettikyselyyn vastanneista vain 17 prosenttia (12 kpl) oli kiinnostunut jatkohaastattelusta. Kun mietitään jatkohaastattelujen alkuperäistä tavoitetta keskeisten lisätietojen ja perustelujen saamisesta nettikyselyssä annetuille vastauksille, on tämä määrä varsin vähäinen. Tämän johdosta hankkeen aikana kokeiltiin lähestyä muuramelaisia yrittäjiä suoraan puhelimitse suoritettujen haastattelujen merkeissä ilman esikyselyä, jolloin haastatteluja saatiin 10 kappaletta lisää, nostaen varsinaisten yrittäjien haastattelujen määrän siis 22 kappaleeseen.

Vaikka hankkeen alkuperäinen tavoite 60 muuramelaisen yrittäjän haastattelusta nettikyselyn jatkeeksi ei toteutunutkaan, voidaan katsoa, että Sulake-hanke on lähtökohtaisesti onnistunut laajoissa kartoitustyöhön
tähtäävissä tavoitteissaan. Sulake-hankkeen kyselyn (68 vastaajaa) ja haastatteluiden (22 haastateltavaa) otanta on ollut riittävää, ja hanke on tuonut esiin varsin konkreettisella tasolla yrittäjien tarpeet ja mielipiteet moniin hankkeessa esiintyneisiin teemoihin, sekä selvittänyt myös näkemysten ja tarpeiden eroavaisuuden eri vastaajaryhmien välillä. Hanke on tuonut myös esiin joitakin oleellisia huomioita, jolla yrittäjien ja kunnan välistä yhteistyötä voitaisiin tehostaa, yrittäjien verkostoitumista ja yrittäjäjärjestöjen roolia parantaa tai kiertotalouden ja työvoiman kohtaamisongelmien kaltaisia kokonaisuuksia edistää. Hankkeen pohjalta havaittuja selkeitä yleisiä teemoja on, että muuramelaiset yrittäjät ovat lähtökohtaisesti hyvin tyytyväisiä Muuramessa yrittämiseen ja asumiseen. Muuramelaiset yrittäjät suhtautuvat suurimmilta osin positiivisesti Muuramen kunnan toimintaan sekä Keski-Suomessa yrittämiseen. Muuramelaisilla yrittäjillä on myös varsin positiivinen kuva Muuramen Yrittäjät ry:stä, sekä suurin osa muuramelaisista yrittäjistä kokee, etteivät he tarvitse apua vihreän siirtymän tai digitalisaation hyödyntämisen kanssa. Muuramelaiset yrittäjät omaavat lähtökohtaisesti hyvin positiivisen näkemyksen tulevaisuudesta, ja ’Muuramen mallin’ mukaisesti pitävät paikallisyhteisöä suuressa arvossa. Ainoat yleiset kiputekijät näyttäytyvät työvoiman saannissa, toimitilojen ja tonttien saatavuudessa sekä Muuramen keskustan elinvoimaisuudessa.
Vertaillessa hankkeen tuloksia kuitenkin eri vastaajaryhmien välillä näyttäytyy vastaajien tyytyväisyys hieman moniulotteisempina. Vastaajaryhmiä vertailemalla voidaan havaita, että vaikka yleinen tyytyväisyys lähtökohtaisesti onkin ihailtavaa ja yleiset avuntarpeet suhteellisen selkeitä, on havaittavissa joitakin keskeisiä trendejä mitä tulee yrittäjien liikevaihtoon, toimialaan, yrittämisen pituuteen tai sukupuoleen.
Pienen liikevaihdon yrittäjät ovat esimerkiksi epätodennäköisempiä vastaamaan, että Muuramen yksi vahvuustekijöistä olisi paikallisyhteisö ja mahdollisuus kasvuun. Pienemmät yrittäjät sekä naisyrittäjät ovat
92 mediaaniin verrattuna tietämättömämpiä kunnan toiminnasta tai palveluista, eikä esimeriksi kunnassa tapahtuneita henkilömuutoksia olla arvioitu yhtä positiivisesti verrattuna isompiin teollisuuden alan
yrittäjiin. Pienemmillä yrittäjillä saattaa tyypillisesti olla haasteita näkyvyyden sekä tiedon saannin kanssa, ja vertaistuen sekä verkostoitumismahdollisuuksien puute on haasteena useammille haastatteluihin osallistuneille. Verkostoitumiseen liittyen ei nais- ja palvelualan yrittäjät myöskään näe Muuramen Yrittäjien
jäsenyyttä yhtä hyödyllisinä kuin isomman liikevaihdon yrittäjät, ja Muuramen Yrittäjiltä toivottaisiin uudistumista esimerkiksi suuremman matalan kynnyksen esillä olon ja uusien jäsenien tervetulleeksi
tekemisen merkeissä. Pienempi palvelualan yrittäjä on myös todennäköisempi näkemään vihreän siirtymän
haastavampana. Sidosryhmien ja yrittäjien välillä on myös havaittavissa joitakin näkemyseroja, mitä tulee esimerkiksi alueen
koululaitosten yrittäjien työvoiman tarpeen vastaamiseen, kunnan rooliin toimitilojen edistäjänä tai maahanmuuttoon ja rekrytoimisen haastavuuteen.

Ratkaisuksi hankkeen esille tuomiin haasteisiin näyttäytyy ennen kaikkea parempien keskusteluyhteyksien avaaminen sekä muuramelaisten yrittäjien itsensä, että alueellisten sidosryhmien kuten kunnan ja koululaitosten välille. Esimerkiksi Muuramen Yrittäjien toimintaa kehittämällä, ja huomioimalla monien pienempien, vähemmän verkostoituneiden yrittäjien tarpeet vertaistuen, näkyvyyden tai jaksamisen kanssa voitaisiin saada paljon yleishyödyllisiä lopputuloksia, sekä kunnan ottaessa tehokkaammin huomioon myös pienempien palvelualan yrittäjien tarpeet voitaisiin vastata paremmin esimerkiksi pienempien yritysten kasvuedellytysten tai kunnianhimoisten hiilineutraaliuteen tähtäävien tavoitteen täyttämiseen. Sekä Muuramen Yrittäjät ry:llä sekä alueellisilla sidosryhmillä olisi hyvä yhteistyön paikka esimerkiksi työvoiman tarpeiden kohtaamisongelmien lisäksi pienempien yrittäjien tarpeiden esiintuomisessa yhteisen, jäseniä osallistuttavan edunvalvonnan ja yhdessä tekemisen merkeissä.
Selvää kuitenkin on, että Sulake-hanke jättää vielä paljon potentiaalia tuleville jatkohankkeille. Sulake-hankkeen laajasta kartoitusalasta ja vähäisistä ajallisista resursseista johtuen tarvittava syventyminen
esimerkiksi avoimemmin yrittäjiä palvelevaan edunvalvontaan ei ole ollut mahdollista, eikä työvoiman kohtaamisongelmia paremmin ratkovan verkoston rakentaminen realistista. Kaikesta huolimatta yleisesti
luonnehtien muuramelaisia yrittäjiä määrittää vahva tyytyväisyys Muuramessa yrittämiseen. On kuitenkin tärkeää varmistaa, ettei tämä tyytyväisyys perustu liikaa vain tiettyjen yrittäjäryhmien kokemuksiin, tai että vain tietynlaiset yrittäjät saisivat äänensä kuuluviin.

Hankkeen aikana on noussut esille tarpeita yritysten kehittämiseen liittyen ja tästä johdosta suunnittelu asteelle on päätynyt 3-10 yrityksen yhteinen yritysryhmä hanke jonka ajankohdaksi on kaavailtu vuosia 2025-2026. Hankkeen tarkemmat teemat suunnitellaan yhdessä mukaan lähtevien yritysten kanssa, Muuramen Yrittäjät ry:n toimiessa hankkeen hallinnoijan roolissa.

Sulake-hankkeen tuotos on herättänyt kiinnostusta mm Muuramen kunnan suunnalta ja yhteistyössä on myös tarkoitus miettiä jatkotoimenpiteitä aineiston pohjalta. Aineistosta nousee esiin selkeitä kehityskohteita niin Muuramen Yrittäjille kuin Muuramen kunnallekin. Aineistoa tuleekin hyödyntää mahdollisimman laajasti ja viipymättä, sillä käsitellyt teemat ovat juuri nyt ajankohtaisia.