Suometsien puunkorjuun uudet tuulet

Uusia ratkaisuja suometsien kestävään käyttöön – Kiimingissä testataan puunkorjuun tulevaisuutta

Kiimingissä sijaitseva demokohde on osa hanketta Suometsien puunkorjuun uudet tuulet, jossa esitellään ympärivuotisia ja turvemaille soveltuvia puunkorjuumenetelmiä. Hanketta toteuttavat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry, ja sen rahoittaa Euroopan maaseuturahasto. Hankeaika on 1.8.2024–31.12.2025.

Kiimingin demokohde tarjoaa arvokasta tietoa suometsien kestävästä hoidosta ja toimii esimerkkinä siitä, miten taloudelliset, ekologiset ja ilmastolliset näkökulmat voidaan yhdistää metsänhoidossa.

Demokohteelle selvitettiin metsänkäsittelyvaihtoehtojen taloudellista kannattavuutta, puuntuottoa ja vaikutuksia hiilen sidontaan. Puuston ikä- ja koko rakenne sekä alikasvostaimet huomioiden jatkuva kasvatus, yläharvennus, pienaukkohakkuu sekä avohakkuu kuusen ja männyn taimia käyttäen olisivat mahdollisia uudistamisvaihtoehtoja.  Puuston hiilivaraston kehitystä simuloitiin eri käsittelyvaihtoehdoissa. Luonnonvarakeskus laski hiilensitoutumisen puustoon eri käsittelyvaihtoehdoissa. Jatkuva kasvatus tarjoaa tasaisimman hiilivaraston, kun taas jaksollisessa uudistamisessa hiilivarasto nollautuu hetkellisesti päätehakkuun jälkeen.

Kohteella huomioidaan myös luonnon monimuotoisuus. Osa puron varresta on Metsälain 10 §:n mukaista arvokasta elinympäristöä, ja sille rajataan suojavyöhyke puuston pituuden perusteella. Muu osa purosta kuuluu metsätalouden piiriin, mutta hakkuissa noudatetaan PEFC:n tai FSC:n mukaisia suojavyöhykkeitä. Retkeilyllä käytiin läpi myös kohteen mahdollinen määräaikainen  suojelu ympäristötuella tai pysyvä suojelu EL-keskuksen  päätöksellä.

Retkeilyllä jaettiin kohteesta esite. Lisäksi oli tarjolla hankkeen tuottamat esitteet jatkuvasta kasvatuksesta sekä suojakaistoista ja säästöpuista .

Metsänomistajat tutustuvat metsälain arvokkaaseen enlinympäristöön ja kohteen puuston.

Kohteen esite: Sharing – Folder – MediaBank

Jatkuvakasvatus esite

Suojavyöhykkeet ja säästöpuut PEFC ja FSC 

Pudasjärvellä tutustuttiin suometsien korjuumenetelmiin – tavoitteena taloudellinen ja ekologinen tasapaino

Pudasjärven demokohde on osa Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanketta, jossa testataan turvemaille soveltuvia metsänkäsittelymenetelmiä. Hankkeen toteuttajina toimivat Suomen metsäkeskus ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistys ry, ja rahoitus tulee Euroopan maaseuturahastolta. Hankeaika on 1.8.2024–31.12.2025. Pudasjärvellä oli 18 ja Vaalassa 9 osallistujaa mukana tapahtumassa.

Sulan maan korjuu vaatii tarkkaa suunnittelua

Poijulan kohteella tähdätään eri-ikäisrakenteiseen metsään.

Poijulassa toteutettiin vuonna 2025 eri-ikäisrakenteeseen tähtäävä hakkuu, jota metsänomistajat pääsivät katsomaan. Poijulan kuusikko oli hakattu pomintahakkuuna tavoitteena saada mänty-kuusi-koivukohde uuditumaan. Hakkuukertymän mukaan puulajijakauma kohteella oli: mänty 50 %, koivu 23 % ja kuusi 27 %.

Metsän uudistamiseen  olisi kohteella voitu käyttää myös  poiminta- ja pienaukkohakkuun yhdistelmää sekä suojuspuuhakkuuta, jossa jätettäisiin 100–300 suojuspuuta hehtaarille kuusen luontaisen uudistamisen tueksi.

Poijulassa pohdittiin sulan maan aikaisen korjuun haasteita ja edellytyksiä. Metsänomistajat esittivätkin mielipiteitä sulan maan aikaisen korjuun puolesta ja vastaan.

Kesäaikainen puunkorjuu onnistuu parhaiten heinä–elokuussa, jolloin haihdutus on suurimmillaan ja pohjavesi matalalla. Korjuun kannattavuus edellyttää vähintään 120 m³/ha puustoa. Korjuun onnistumista tukevat hyväkuntoiset ojat, ohutturpeinen maapohja ja kantavat ajourat, joita voidaan vahvistaa latvuksilla ja oksilla.

Nälkösuon kohteilla pohdittiin ennallistamista ja uudistamista

Nälkösuon kohteilla selvitettiin kohteille soveltuvia uudistamisvaihtoehtoja, kuten siemenpuuhakkuu, kaistalehakkuu ja avohakkuu tai kohteen jättäminen ennallistumaan. Menetelmät, jotka mahdollistavat maanmuokkauksen ja taloudellisesti kannattavan metsänhoidon kiinnostivat metsänomistajia.  Jos päädytään jatkokasvatukseen, tavoitteena on kasvattaa puustoa, kunnes männyn uudistamisläpimitta (21–25 cm) tai ikä (yli 100 vuotta) saavutetaan.

Jäkäläturvekangas oli selkeä kohde, jolle ei kannata tehdä mitään, mutta rämekohde oli hyvin haastava. Sen uudistamiseen ei helppoa ratkaisua ole olemassa, koska metsänomistajien tavoitteet esimerkkikohteen kaltaisella kohteella vaihtelevat paljon. Myös tuhkalannoitus nostettiin esiin yhtenä vaihtoehtona kasvatuksen tukena.

Vaala ja Pudasjärvi tarjosivat hyvät esimerkkikohteet suometsien sulan maan aikaisen puunkorjuun edellytysten ja haasteiden esittelyyn. Vaalassa kohde soveltui hyvin kesäkorjuuseen, mutta puiden kuljetus penkkatietä hyödyntäen kesällä ei ollut metsänomistajille tuttu. Pudasjärvellä kohteen sijainti oli erinomainen puunkuljetuksen näkökulmasta tarkasteltuna, mutta siellä pohditutti itse kohteen maaperä ja sen kantavuus. Kohde oli kuitenkin varsinkin kuivana keväänä ja kesänä kesäkorjuuseen soveltuva.

Hanke oli mukana Rovaniemellä järjestetyssä taimikonhoitonäytöksessä. Tapahtuman järjestivät Metsäkeskuksen sähkölinjojen vierimetsät kuntoon -hanke ja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lappi.

Tilaisuus oli suunnattu kaikille metsäasioista kiinnostuneille ja sisältö on ymmärrettävää ilman metsäalan koulutusta tai kokemusta.

Tapahtumassa pääsi näkemään metsurin tekemää taimikonhoitoa. Hanke esitteli toimintaansa ja materiaalia. Säästöpuuryhmien ja säästöpuiden jättäminen sekä tuhkalannoitus kiinnostivat suometsien puunkorjuun uudet tuulet hankkeen asioihin liittyen.

Ohjelmassa klo 10.30 ja klo 12 tietoiskuja aiheista:

• Taimikonhoidon toimenpiteiden ajoitus
• Monimuotoisuuden huomioiminen taimikonhoidossa
• Metka-tukiehdot taimikon ja nuoren metsän hoitoon sekä lannoitukseen
• Metsänhoitoyhdistys Metsä-Lapin tarjoamat palvelut
• Sähkölinjojen vierimetsän hoito

Sahanperän Savotta on vuosittainen, koko perheen kulttuuri- ja metsäalan tapahtuma, joka järjestetään Rovaniemellä.

Tapahtuma on osa Rovaniemi-viikon ohjelmaa ja sen järjestävät yhteistyössä Tiedekeskus Pilke, Lapin Metsämuseo ja Metsähallitus. Vuoden 2025 tapahtuma pidettiin lauantaina 6.9. kahdessa paikassa: Pilkkeellä ja Metsämuseolla. Hanke oli mukana Metsämuseolla.

Kävijöitä koko tapahtumassa oli n. 1800. Hankkeen pisteellä vieraili noin 350 aikuista ja 100 lasta tunnistamassa kasveja ja osallistumassa arvontaan. Myös hankkeen esitteet ja metsänhoitoasia kiinnosti yleisöä.

Hankkeen osalta tapahtumapaikka oli erinomainen. Metsämuseo tulee ottamaan hankkeen esittelytaulun hankkeen päätyttyä osaksi näyttelyä. Näyttelyyn tullaan rakentamaan nykyistä puunkorjuuta esittelevä osio, joten taulu tulee osaksi nykyaikaisen puunkorjuun esittelyä.

Kuusamo – Metsänhoito kohtaa monimuotoisuuden ja riistan tarpeet uudella tavalla Kuusamon kohteella, jossa käynnissä oleva hanke tuo esiin käytännön ratkaisuja suometsien ympärivuotiseen puunkorjuuseen ja riistametsänhoitoon.

Suomen metsäkeskuksen ja Oulun seudun metsänhoitoyhdistyksen toteuttama hanke Suometsien puunkorjuun uudet tuulet pyrkii kehittämään metsänhoitoa turvemaille soveltuvilla menetelmillä. Hanketta rahoittaa Euroopan maaseuturahasto, ja sen tavoitteena on lisätä tietoa ja käytännön osaamista metsien monimuotoisuuden säilyttämiseksi.

Riistametsänhoidossa korostetaan sekametsien merkitystä, joissa mustikka ja pensaskerros tarjoavat ravintoa ja suojaa metsäkanalinnuille. Hoitomenetelmät, kuten jatkuvapeitteinen kasvatus ja säästöpuiden säilyttäminen, tukevat riistan elinympäristöjä erityisesti rämeillä, korpien reunoilla ja vesistöjen suojavyöhykkeillä.

Kuusamossa sijaitsevat demokohteet tarjoavat konkreettisia esimerkkejä eri-ikäisrakenteisen metsän kehittämisestä. Esimerkiksi Kuusamo ojan varsi -kohteessa tavoitteena on säilyttää monipuolinen puusto ja edistää riistatiheikköjen muodostumista.

Kohde rajoittui peltoalueeseen, kivennäismaan kuusikkoon sekä luonnontilaiseen suohon. Lisäksi vieressä oli männyntaimikkoa. Kohteella käytiin läpi metsänhoidon keinoja, joilla pienriistan elinmahdollisuuksia voidaan helposti huomioida.  Esimerkiksi pellon reunametsän harventaminen lehtipuita ja -pensaita suosien ja  suojavyöhykkeen jättäminen avosuon reunaan tarjoavat monipuolisen elinympäristön metsänkanalinnuille ja muulle riistalle tarjoten ravintoa ja suojaa.

Kuva Kuusamon riistametsänhoitoon hyvin soveltuvalta kohteelta.

Ojanvarikohteen käsittelyvaihtoehtoina  nostettiin esille nykytilan jatkaminen puustoa harventaen tai kohteen uudistaminen  poimintahakkuulla säästäen riistatiheikköjä.

Toinen kohde, johon Kuusamossa tutustuttiin mahdollistaa jatkuvaan kasvatukseen siirtymisen. Tulevaisuudessa kuusialikasvoksen hyödyntäminen nyt kasvavien mäntyjen alla mahdollistaa uudistamisen pienaukkohakkuin ja harvennuksin. Kohteella pohdittiin myös sen soveltuvuutta sulan maan aikaiseen puunkorjuuseen sekä tulevan harvennuksen että myöhemmin uudistamisen näkökulmasta.

Tapahtumaan osallistui parisen kymmentä metsänomistajaa. Jatkuvan kasvatuksen mahdollisuudet kiinnostivat kuulijoita. Erityisesti oltiin kiinnostuneita siitä, millaisille kohteille jatkuvakasvatus voisi sopia. Riistakeskuksen ja hankeen tuottamat esitteet lähtivät mukaan iltalukemiseksi.

Osa aikoi lähteä tarkastelemaan omia metsiään uusin silmin etsien sopivia riistametsänhoitoon ja jatkuvaan kasvatukseen soveltuvia kohteita. Päivä olikin hankkeen näkökulmasta tarkasteltuna varsin onnistunut.

Metsänomistajat pohtimassa jatkuvan kasvatuksen edellytyksiä suokohteella.

Suometsänhoitoa Temmeksellä – monimuotoisuutta, kasvua ja kestävyyttä

Temmeksellä tutkitaan, miten erilaiset metsänkäsittelymenetelmät vaikuttavat metsän kasvuun, monimuotoisuuteen ja vesitalouteen. Kyseessä on osa laajempaa hanketta, jossa kehitetään suometsien hoitoa ympärivuotiseen puunkorjuuseen soveltuvilla menetelmillä.

Retkelle ilmoittautuneista harmillisesti puolet jäi pois, mutta paikalle saapuneet aktiiviset metsänomistajat kyselivät ja ottivat kantaa metsänkäsittelyvaihtoehtoihin. Keskustelut nostivat esiin monipuoliesti metsänhoitoon liittyviä asioita.

Metsänkäsittelymenetelmät

Temmeksen kohteessa vertailtiin neljää eri lähestymistapaa:

• Harvennushakkuut: Ala- ja yläharvennuksilla pyritään parantamaan jäljelle jäävän puuston kasvua ja laatua.
• Pienaukkohakkuu: Metsään tehdään pieniä aukkoja, jotka edistävät nuoren puuston kasvua ja monimuotoisuutta.
• Kasvatus ilman toimenpiteitä: Metsä jätetään kehittymään luonnollisesti päätehakkuuseen saakka.
• Kaistalehakkuu: Säästetään isoja puita, kuten koivuja, mikä tukee haihdutusta ja vesitaloutta.

Metsänomistajia kiinnostivat eri vaihtoehdot, erityisesti esille nousi taimettumisen edellytykset ja uuden metsän kasvuun lähdön varmuus eri vaihtoehdoissa. Jatkuvan kasvatuksen osalta arvelutti taimettuminen, kun maanmuokkausta ei tehdä.

Monimuotoisuus ja vesitalous

Kohteessa huomioidaan luonnon monimuotoisuus muun muassa lahopuun määrän ja elävien haapojen kautta. Haavat kirvoittivatkin keskustelua monimuotoisuuden ja vesakon ja sen raivaustarpeen näkökulmasta.

Ojien kunto ja metsän rakenne vaikuttavat veden haihdutukseen ja puuston hyvinvointiin. Kohteella perehdyttiin ojien kuntoon ja kunnon arviointiin. Kohteella nostettiin esiin puuston, etenkin lehtipuuston vettä haihduttava vaikutus. Tuhkalannoitus voi tukea ravinteiden saantia ja puuston kasvua ja tätä kautta edistää myös haihdutusta. Tuhkalannoitus kiinnosti kuolijoita ja sen käytännön toteuttamisvaihtoehdot ja kustannukset nousivat keskusteluun.

Kestävä metsänhoito

Kaikki käsittelytavat tähtäävät metsän pitkäaikaiseen elinvoimaisuuteen. Nuoret puustot kasvavat tehokkaasti, ja eri menetelmillä voidaan vaikuttaa metsän rakenteeseen, hiilensidontaan ja puuntuotantoon.

Tulevaisuusseminaari Kalajoella toi esiin maaseudun elinkeinojen uudet suunnat

Kalajoki, 4.10.2025 – Santa’s Resort & Spa Hotel Sani toimi lauantaina maa- ja metsätalouden tulevaisuusseminaarin näyttämönä, jossa asiantuntijat, yrittäjät ja sidosryhmät kokoontuivat keskustelemaan maaseudun elinkeinojen kehityksestä. Tapahtuma tarjosi ajankohtaista tietoa, uusia näkökulmia ja myös esityksiä konkreettisista ratkaisuista alan tulevaisuuden haasteisiin.

Seminaarin ohjelmassa kuultiin valtiosihteeri Päivi Nergin puheenvuoro tulevasta ruokastrategiasta ja sen vaikutuksista maatiloihin sekä päätoimittaja Eemeli Linnan näkemyksiä tekoälyn ja mahdollisuuksista maatalousteknologiassa. Metsäsektorin osalta Markku Saarinen Tapio Oy:stä esitteli suometsien jatkuvapeitteisen metsänkäsittelyn vaihtoetoja ja eri-ikäsirakenteisen metsän kasvatukseen siirtymistä erilaista lähtökohdista alkaen. Lisäksi Saarinen esitteli – tutkimustiedon pohjalta – jatkuvan kasvatuksen taloudellista kannattavuutta.

Tapahtuman tunnelmaa rikastutti Kokkolan kaupunginteatterin pienoisnäytelmä sukupolvenvaihdoksesta, ja seminaarin päätti maatalousyrittäjä Jaakko Kielennivan loppusanat.

Osallistujat pääsivät tutustumaan myös minimessuihin, joissa maatalouden sidosryhmät esittelivät toimintaansa ja asiantuntijat olivat tavattavissa. Suometsien puunkorjuun uudet tuulet -hanke oli mukana minimessuilla ja tilaisuuden järjestelyissä. Tilaisuus oli maksuton ja keräsi lähes 100 kiinnostusta alueen toimijaa ja maa- ja metsätalouden harjoittajaa.

Seminaari osoitti, että maaseudun elinkeinojen kehittämisessä tarvitaan monialaista yhteistyötä, innovatiivisia ratkaisuja ja vahvaa tiedonvälitystä – kohti ilmastoviisasta ja kestävää tulevaisuutta.

Kuvissa Hankeen pöytää minimessuilta, yleisö kuuntelemassa puheenvuoroja ja Markku Saarinen Tapiosta pitämässä metsäalan puheenvuoroa jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta.

Hieskoivu ja vesiensuojelu nousivat keskiöön suometsäwebinaarissa

Suometsien hoitoon liittyvät ratkaisut ja niiden vaikutukset vesistöihin olivat esillä 30.10.2025 järjestetyssä webinaarissa, jossa asiantuntijat Luonnonvarakeskuksesta ja Tapio Oy:stä toivat esiin ajankohtaisia tutkimustuloksia ja käytännön suosituksia.

Hieskoivu – monimuotoisuutta ja taloudellisia mahdollisuuksia

Luonnonvarakeskuksen Lasse Aro korosti hieskoivun merkitystä turvemailla. Hieskoivua voidaan hyödyntää erityisesti turvekankailla, suonpohjilla ja turvepelloilla, joissa se tarjoaa vaihtoehtoja biomassan tuotantoon ja energiapuuksi. Tutkimusten mukaan  lähtöpuustoltaan hyvän hieskoivikon kasvatus on kannattavaa rehevällä kasvupaikalla. Sen sijaan uudistamisvaiheessa taloudellisesta näkökulmasta katsottuna kannattaa siirtyä havupuiden kasvattamiseen. Hieskoivu tukee monimuotoisuutta: se tarjoaa elinympäristöjä sadoille hyönteis- ja lintulajeille sekä parantaa maaperän rakennetta ja vesitaloutta.

Hieskoivun kasvatukseen liittyen kuulijat olivat jättäneet ennakkokysymyksiä, joihin Lasse Aro ja Metsäkeskuksen metsähoidon asiantuntija Anu Hilli vastasivat.

Vesiensuojelu – kuormituksen vähentäminen alkaa suunnittelusta

Johtava tutkija Mika Nieminen esitteli suometsänhoidon ratkaisuja käytännön tasolla. Nieminen muistutti, että ojitetut suot kuormittavat vesistöjä pitkään. Kuormituksen vähentämisessä tehokkain keino on estää sen syntyminen: välttää tarpeettomia ojituksia, pitää ojasyvyydet maltillisina ja suosia jatkuvaa kasvatusta. Ravinteiden pidättäminen valumavesistä on Suomen olosuhteissa haastavaa, joten painopiste on metsänkäsittelyssä. Soiden ennallistaminen ja sekametsien suosiminen voivat pitkällä aikavälillä vähentää vesistöjen tummumista.

Vesistökuormituksen hallinta suometsissä edellyttää Niemisen mukaan ennen kaikkea järkevää metsien käsittelyä. Ojittamisen ja intensiivisten hakkuiden välttäminen ovat tehokkaampia keinoja kuin pelkät tekniset vesiensuojeluratkaisut.

Suunnittelu ratkaisee – kokonaisvaltainen lähestymistapa

Tapion johtava asiantuntija Tiina Ronkainen esitteli suometsänhoitohankkeiden suunnittelun periaatteita. Suunnittelussa sovitetaan yhteen puuntuotanto, vesiensuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja monimuotoisuus. Keskeistä on valuma-alueen tarkka rajaus, ojaverkoston kunnon arviointi ja vesiensuojeluratkaisujen, kuten kosteikkojen ja pintavalutuskenttien, sijoittaminen. Tarpeettomia ojien kunnostuksia ja liian syviä ojia tulee välttää, sillä ne lisäävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vesistökuormitusta. Tiina Ronkaisen esitys avasi kuulijoille suometsänhoidon hankkeen merkitystä ja tavoitteita sekä koko prosessin etenemistä.

Webinaari keräsi lähes 90 kuulijaa, joista osa oli jättänyt myös ennakkokysymyksiä aiheeseen liittyen. Webinaarin materiaali ovat luettavissa Metsäkeskuksen materiaalipankista: Sharing – Folder – MediaBank

Tilaisuuden järjesti

Suometsien puunkorjuun uudet tuulet | Metsäkeskus

yhteistyössä seuraavien Metsäkeskuksen hankkeiden kanssa:

Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon | Metsäkeskus

RAPSU – Ratkaisuja Pohjanmaan suometsien ilmasto- ja vesistövaikutuksien hallintaan | Metsäkeskus

Kiiminkijoen valuma-alueen ympäristön parantamisen koordinaatiohanke – KIVAKO | Metsäkeskus

Potkua Kainuun metsiin | Metsäkeskus

Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon -hanketta rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman kautta. Muita hankkeita rahoittaa Euroopan maaseuturahasto

Metsänomistajien näkemykset ja tiedontarpeet kirjanpainajasta

Kyselytutkimus kirjanpainajasta

Metsänomistajien tietämystä ja suhtautumista kirjanpainajan aiheuttamiin metsätuhoriskeihin sekä koulutus- ja tiedotustarpeita selvitettiin kyselytutkimuksella osana Suometsien puun korjuun uudet tuulet -hanketta. Kysely lähetetiin sähköisesti kaikkiaan 1171 metsänomistajalle. Maakunta-alueiksi rajautuivat Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu, jossa kirjanpainajan aiheuttamat metsätuhot ovat toistaiseksi vähäiset. Vertailuaineistoksi valikoitui puolestaan Etelä-Karjala merkittävien kirjanpainaja tuhoalueidensa vuoksi.

Kirjanpainajatietoisuuden alueelliset erot

Kokonaisuutena voidaan todeta, että kirjanpainajauhka on vastanneiden metsänomistajien keskuudessa tunnistettu, mutta siihen liittyvä tieto ja toimintavalmiudet eroavat maakunnittain.

Tutkimuksen perusteella kyse ei ole vain yksittäisistä kysymyksistä vaan kokonaisuudesta, joka ulottuu riskien tunnistamisesta tuhojen torjuntaan, hallintaan ja metsien uudistamiseen. Tämä antaa selkeän viestin siitä, että tiedonvälitystä on laajennettava ja syvennettävä. Vastanneiden metsänomistajien näkökulmasta ei kaivata vain yleistä tietoa kirjanpainajasta, vaan ennen kaikkea käytännönläheisiä neuvoja. Miten tunnistaa tuhot ajoissa, miten reagoida ja miten varautua tulevaan?

Lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista

Metsänomistajien suhtautumisesta kirjapainajauhkaan ja koulutustarpeista saat lisätietoa Oulun ammattikorkeakoulun opiskelija Kristiina Rahikainen opinnäytetyöstä, Metsänomistajien tietoisuus kirjanpainajasta, työ on kokonaisuudessaan luettavissa Theseus -tietokannasta. https://www.theseus.fi/handle/10024/899364

Uutinen: Turvemaiden jatkuvakasvatus ja vesien suojelu – webinaari tarjoaa käytännön ratkaisuja

Metsänhoidon ajankohtaiset haasteet turvemailla nousivat keskiöön Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen – hankkeen järjestämässä Turvemaiden jatkuvakasvatus ja vesien suojelu -webinaarissa Suometsien puunkorjuun uudet -tuulet esitteli hankkeen tuloksia ja esimerkkikohteita ja niille soveltuvia jatkuvan ja jaksollisen metsänkasvatuksen menetelmiä hiilensidonnan ja taloudellisen tuloksen näkökulmasta. Webinaari keräsi 90 kuulijaa eripuolilta Suomea. Kuulijoita oli eniten Kainuusta ja Pohjois-Pohjanmaalta, jossa hankkeet toimivat.

Webinaarissa esiteltiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen menetelmiä, jotka soveltuvat turvemaille ja vähentävät ravinnehuuhtoumaa verrattuna avohakkuisiin. Lisäksi käytiin läpi käytännön vinkkejä, kuten:

• Ojien kunnostuksen minimointi, kunnostettavien ojien valinta ja vesitalouden hallinta
• Suojavyöhykkeiden merkitys vesistöjen läheisyydessä
• Lähteiden ja pohjaveden purkupaikkojen tunnistamiseen

Sisältöä täydensi verkkokurssi Rehevien turvekankaiden käsittelymenetelmät, joka tarjoaa syventävää tietoa metsänhoidon vaihtoehdoista ravinteikkailla turvemailla. Kurssi käsittelee muun muassa:

• Erilaisten metsänkäsittelyvaihtoehtojen vaikutusta hiilensidontaan ja taloudelliseen tuottoon kiertoajan kuluessa.
• Taimettumisen edellytyksiä jatkuvan ja jaksollisen kasvatuksen näkökulmasta
• Käytännön toteutusta ja kustannustehokkuutta
• Kasvupaikalle soveltuvien puulajien valintaa

Webinaarin ja kurssin yhdistelmä tarjoaa metsänomistajille ja ammattilaisille tietoa jatkuvaan kasvatukseen soveltuvien kohteiden valinnasta, taimettumisen edellytyksistä, puuntuotosta ja hiilensitoutumisesta puustoon sekä turvemaiden vesitaloudesta ja vesien suojeluta turvemailla.

Suometsien kestävä metsänhoito ei ole enää pelkkä tavoite – se on toteutettavissa sekä jaksollisen että jatkuvan kasvatuksen menetelmillä – käytännön ratkaisuilla, jotka tukevat sekä taloutta että hiilensidontaa ja vähentävät vesistökuormitusta.

Webinaari luonnon monimuotoisuudesta ja hiilensidonnasta metsänhoidossa

Luonnon monimuotoisuuden ja hiilensidonnan huomioiminen metsänhoidossa oli aiheena torstaina 27.11.2025 järjestetyssä webinaarissa, jonka järjesti Metsäkeskus yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen Riistakeskuksen kanssa. Tilaisuus kokosi yhteen asiantuntijoita ja metsänomistajia kuulemaan miten talousmetsissä voidaan yhdistää ilmastotavoitteet, luonnon monimuotoisuus ja metsätalouden kannattavuus.

1       Keskeiset teemat ja esitykset

Webinaarin avasi Metsäkeskuksen Anu Hilli, jonka jälkeen Luonnonvarakeskuksen Soili Haikarainen tarkasteli metsänkasvatuksen monia tavoitteita ja toimenpidevalintojen vaikutuksia hiilivarastoihin, monimuotoisuuteen ja vesistöihin. Hän esitteli Hiilipolku-hankkeen tuloksia, joiden mukaan pienilläkin muutoksilla metsänkäsittelyssä voidaan edistää useita tavoitteita samanaikaisesti.

Lauri Männistö (Luke) toi esiin sekapuustoisuuden ja vähemmän käytettyjen puulajien merkityksen ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja monimuotoisuuden lisäämisessä. Monipuolinen puulajivalikoima parantaa metsien tuhonkestävyyttä ja tarjoaa taloudellista turvaa ilmaston muuttuessa.

Sekapuustoisuutta voidaan hyödyntää pohjoisessakin, mutta eteläisessä Suomessa on mahdollisuus valita erilaisia puulajeja on suurempi – etenkin rehevillä kasvupaikoilla. Männistö kuitenkin korosti puulajivalinnan perusperiaatteen muistamista eli valitaan kasvatettavat puulajit kasvupaikan mukaan.

Jenni Pirinen (Suomen Riistakeskus) käsitteli riistan huomioimista metsänhoidossa. Riistametsänhoito tarjoaa kustannustehokkaita ja helposti toteutettavia keinoja, jotka tukevat erityisesti metsäkanalintujen elinympäristöjä ilman, että talousmetsän käyttö estyy. Riistatiheikköjen ja säästöpuiden jättäminen sekä vesistön ja avosoiden suojavyöhykkeiden hoitaminen riistaa painottaen edistää myös hiilensidontaa.

Minna Hassinen (Metsäkeskus) esitteli verkkokoulutuksen “Hiilensidonnan ja luonnon monimuotoisuuden huomioiminen talousmetsissä”, joka tarjoaa metsänomistajille käytännön tietoa ilmastokestävistä menetelmistä.

2       Keskustelu ja ennakkokysymykset

Webinaarissa vastattiin myös ennakkokysymyksiin, joissa nousivat esiin mm. purojen ja lähteiden ennallistamisen hyödyt monimuotoisuudelle, lehtikarikkeen vaikutukset vesistöihin sekä hoitotoimenpiteiden ajoituksen merkitys hiilinielujen kannalta.

Asiantuntijoiden mukaan hiilen varastoitumista voidaan tehostaa oikea-aikaisilla metsänhoitotoimenpiteillä ja harkituilla valinnoilla. Samalla voidaan edistää luonnon monimuotoisuutta – ja jopa lisätä sitä

3       Hankkeiden rooli

Webinaari oli osa kolmea hanketta: Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen, Suometsien puunkorjuun uudet tuulet ja Sähkölinjojen vierimetsät kuntoon. Hankkeiden tavoitteena on edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, hiilensidontaa ja monimuotoisuutta sekä lisätä metsänomistajien tietoisuutta kestävistä metsänhoitomenetelmistä.

Webinaarin materiaalit löytyvät; Ilmastokestävää metsänhoitoa Kainuuseen | Metsäkeskus 

Ilmastonmuutos muuttaa nopeasti metsätalouden toimintaympäristöä erityisesti turvemailla. Talvien lauhtuminen ja routajaksojen lyheneminen heikentävät perinteisen talvikorjuun edellytyksiä ja lisäävät tarvetta siirtää puunkorjuuta sulan maan aikaan. Tätä muutosta ja sen vaikutuksia selvitettiin suometsien sulan maan aikaisen puunkorjuun toimintamallia koskevassa kyselyssä, joka suunnattiin Pohjois-Pohjanmaalla toimiville metsäalan suunnittelijoille ja puunkorjuun ammattilaisille.

Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa, miten suunnittelijat ja puunkorjuun ammattilaiset näkevät sulan maan aikaisen puunkorjuun yleistymisen, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia siihen liittyy sekä miten suunnittelua ja käytäntöjä tulisi kehittää muuttuvissa olosuhteissa. Lisäksi selvitettiin korjuun kustannusvaikutuksia, kaluston soveltuvuutta, osaamistarpeita sekä metsänomistajien näkemysten huomioimista.

Tulokset osoittavat, että sulan maan aikaisen puunkorjuun merkitys kasvaa selvästi tulevaisuudessa. Suunnittelijoista lähes kaikki pitivät erittäin todennäköisenä, että turvemaaleimikoita korjataan jatkossa yhä enemmän sulan maan aikana. Myös puunkorjuuyrittäjät tunnistivat muutoksen suunnan, vaikka suhtautuminen oli osin varovaisempaa riskien ja kustannusten vuoksi.

Keskeisimmäksi haasteeksi nousi turvemaiden kantavuus. Heikko kantavuus lisää koneiden uppoamisriskiä, maastovaurioita ja korjuun kustannuksia, ja se nähtiin ratkaisevana tekijänä sulan maan korjuun onnistumisessa. Kantavuuden parantamiseen liittyviä ratkaisuja pidettiin tarpeellisina, mutta monet yrittäjät kokivat nykyiset menetelmät taloudellisesti haastaviksi. Myös leimikkovarannon vähäisyys koettiin ongelmaksi, sillä se aiheuttaa koneiden seisokkeja ja lisää siirtokustannuksia.

Raportin perusteella suunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi korjuun onnistumiseen, mutta sen keinot eivät yksin riitä ratkaisemaan kaikkia haasteita. Huolellinen kohdevalinta, ajoura- ja varastopaikkasuunnittelu sekä paikkatietoaineistojen ja sääennusteiden hyödyntäminen ovat avainasemassa. Samalla korostuu osaamisen merkitys: noin puolet suunnittelijoista koki tarvitsevansa lisäkoulutusta erityisesti kantavuuden arviointiin, kohteiden tunnistamiseen ja käytännön maastotyöhön.

Johtopäätöksenä kyselystä voidaan todeta, että suometsien puunkorjuu edellyttää tulevaisuudessa entistä joustavampia toimintamalleja, tiiviimpää yhteistyötä eri toimijoiden välillä sekä tarkempia säätietoja ja niiden hyödyttämistä korjuunsuunnittelussa. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain yksittäinen tekninen kysymys, vaan koko puunkorjuuketjua koskeva muutos, joka vaatii ennakointia, kokeiluja ja tiedon jakamista.

Kyselyn raportti on kokonaisuudessaan luettavissa Metsäkeskuksen materiaalipankissa Mapissa.

Kysely on laadittu osana Suometsien puunkorjuun uudet tuulet ‑hanketta, jota rahoittaa Maaseuturahasto (Euroopan unionin osarahoittama).

Verkkokurssi tarjoaa käytännönläheistä tietoa suometsien sulan maan aikaisesta puunkorjuusta

Ilmaston lämpeneminen ja talvien lyheneminen ovat muuttaneet puunkorjuun edellytyksiä erityisesti suometsissä. Perinteinen talvikorjuu ei ole enää kaikilla alueilla luotettava vaihtoehto, mikä on lisännyt tarvetta kehittää ja laajentaa sulan maan aikaista puunkorjuuta. Tähän tarpeeseen vastaa verkkokurssi ”Suometsien sulan maan puunkorjuu – tiestöstä toteutukseen”, joka tarjoaa ajankohtaista tietoa ja käytännön näkökulmia korjuun suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Kurssilla tuodaan esiin, miksi sulan maan aikainen korjuu on noussut yhä tärkeämmäksi vaihtoehdoksi ja millaisissa kohteissa se on mahdollista. Keskeisessä roolissa ovat maaperän kantavuuteen vaikuttavat tekijät, kuten puuston määrä, kuivatus, pohjavedenpinta sekä kulkuyhteyksien ja tiestön kunto.

Kurssin sisältö painottuu ennakkosuunnitteluun, jonka merkitys korostuu suometsien kesäkorjuussa. Kesäaikainen puunkorjuu vaatii huolellista kohdevalintaa ja korjuun suunnittelua, jotta maasto- ja vesistövaikutukset voidaan minimoida ja korjuu toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Kurssilla käsitellään myös kantavuutta parantavia ratkaisuja sekä nykyaikaisen, sulan maan korjuuseen soveltuvan kaluston kehitystä.

Verkkokurssi soveltuu erityisesti metsänomistajille, jotka omistavat suometsiä ja haluavat lisätä ymmärrystään kesäkorjuun mahdollisuuksista ja rajoitteista. Lisäksi kurssi on suunnattu metsäalan ammattilaisille, kuten metsäpalveluyrittäjille, puunkorjuun suunnittelijoille ja metsäkoneiden parissa työskenteleville, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa muuttuvista korjuuolosuhteista. Myös metsäalan kehittämis- ja neuvontatehtävissä toimivat voivat hyödyntää kurssin sisältöjä työssään.

Kokonaisuutena verkkokurssi tarjoaa tietopohjan suometsien sulan maan aikaisen puunkorjuun ymmärtämiseen tilanteessa, jossa ilmasto-olosuhteet ja korjuun reunaehdot ovat nopeasti muuttumassa. Kurssin tavoitteena on tukea suometsien puunkorjuun jatkuvuutta ja edistää kestäviä käytäntöjä käytännön metsätaloudessa.

Verkkomateriaali löytyy: Suometsien sulan maan puunkorjuu – tiestöstä toteutukseen