Taideporinat

Sammanfattning av projektet

Hankkeen päätavoitteena oli elävöittää Tunturi- Lapin kylien ja kuntakeskusten kulttuurielämää sekä vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta
paikallisyhteisöissä. Hanke pyrki lisäämään lasten, nuorten, aikuisten ja ikäihmisten mahdollisuuksia osallistua monitaiteiseen toimintaan matalalla kynnyksellä ja tasa- arvoisesti, alueen välimatkoista huolimatta. Näissä tavoitteissa onnistuttiin.

Hankkeessa toteutettiin monitaiteisia työpajoja ja esityksiä Tunturi-Lapin kyliin ja kuntakeskuksiin yhteistyössä kuntien, kirjastojen ja paikallisten toimijoiden kanssa. Työpajojen ja esitysten sisältöjä kehitettiin ennakkoon, ja ne vietiin kirjastoautoihin, kirjastoihin sekä muihin kuntien tiloihin. Hankkeen aikana hyödynnettiin monikanavaista viestintää tiedottaen tapahtumista ja sisällöistä sidosryhmille sekä yleisölle. Henkilöstöresursseja hallinnoitiin siten, että hankkeen eri toiminnot hajautettiin työntekijöiden kesken.

Kirjastoautoissa tehdyt työpajat ovat osoittaneet, että taiteilijan ja työpajasisältöjen vieminen sen kyydissä on helppoa ja vaste on ollut todella
hyvä. Yhteistyö on ruokkinut myös kirjastoautoissa kulkeneita
taiteilijoita/taidekasvattajia. Emme olleet täysin varmoja aloittaessa
kuinka runotyöpaja toimisi kirjastoauton aikataulutetussa arjessa,
mutta huoli oli turha ja runoilu otti tuulta alleen aivan erityisen upealla
tavalla. Osallistujat pääsivät tuomaan ajatuksiaan esille ja saivat käyttöönsä
helposti lähestyttävän tavan kehittää omaa kirjoittamistaan.

Toteutus

Hankkeessa oli tavoitteena yhdessä kuntien kanssa suunnitella juuri heidän tarpeisiinsa sopivia tapahtumasisältöjä kirjastoautokiertueiden lisäksi. Sisällöt poikkesivat toisistaan ja niissä huomaa eri kuntien ja kylien tarpeissa eroavaisuuksia. Sama sisältö ei olisi toiminut kaikissa neljässä kunnassa. Kirjastoautokiertueet oli itsessään helppoja järjestää, vaikkakin sää ja sattumukset toivat niihin oman lisänsä. Enontekiön kiertuetta siirrettiin useampaan otteeseen kuskin puuttumisen ja haastavien ilmasto-olosuhteiden takia. Kaikki saatiin kuitenkin tehtyä, kun haettiin lisäaikaa hankkeelle.

Tapahtuma- ja kiertuetoteutus:

Enontekiön toiminnot:

7.9. Klo 12-15 Väärtipäivillä, marionettinukketyöpaja, sirkusesitys ja -työpaja, Johanna Salo ja Pipsa Ilpala

17.-18.9. Kilpisjärven ja Karesuvannon koulujen Kaiken
maailman nukkeja Jose Salon tekemänä.

25.11. 2025 Näyttelynavajaiset Hetan kirjastolla, keskustelua resilienssistä,
esillä käsitöitä ja hyväntekeväisyyshankkeita yhteistyössä Enontekiön
seurakunnan kanssa, käsityöohjaaja Tyyne Kemppainen

8.-10.12. Teatteri liikutuksen kiertue
Jose Salo & Janne Rosenvall

7.-9.4. 2026 Neulakinnastyöpaja ja keskustelua resilienssistä, Hetan
seurakuntakodilla, käsityöohjaaja Tyyne Kemppainen

Muonion toiminnot:

5.5. Kirjastoautokiertue, Luova tuokio, Anna-Leena Nordberg

9.5. Kirjastoautokiertue, Luova tuokio, Anna-Leena Nordberg

23.5 Kirjastoautokiertue, Luova tuokio, Anna-Leena Nordberg

17.6. klo 16 alkaen Muonion Fästit, esitys, työpaja ja Luova tuokio,
Cirque Salmenaho ja Anna-Leena Nordberg

2.7. Lapha yhteistyö, Palvelukeskus
Metsäniitty, Cirque Salmenaho

Kolarin toiminnot:
12.5.-16.5 Kirjastoautokiertue, Luova
tuokio, Anna-Leena Nordberg

13.5. Kirjastoautokiertue, Luova
tuokio, Anna-Leena Nordberg

14.5. Kirjastoautokiertue, Luova
tuokio, Anna-Leena Nordberg

15.5. Kirjastoautokiertue, Luova
tuokio, Anna-Leena Nordberg

16.5. Kirjastoautokiertue, Luova
tuokio, Anna-Leena Nordberg

14.6. Kolarin Nuottavaaran
tapahtuma, esitys ja työpaja,
Cirque Salmenaho

28.6. klo 15 Kolarin kirjasto, esitys ja
työpaja, Cirque Salmenaho

Kittilän toiminnot:

12.5. Kittilän kulttuuriviikolla MLL:n
perhekahvilan yhteydessä Kittilän
urheiluhallilla. Sirkuspaja lapsiperheille,
Mette Ylikorva

3.7. Klo 18.30 alkaen Kittilän kesämarkkinoiden avajaiset,
Särestöniemi, Cirque Salmenaho

23.8. Laulu- ja leikkipaja, Heidi Kenttälä,
Avoimet ovet & Vapaalla tapahtuu

22.-26.9 Kirjastoautokiertue, sanataide,
Johanna Salo

26.9. Koko perheen Vauvasirkus-tapahtuma, Monitoimitila Ahmala, Mette Ylikorva

Kustannukset ja rahoitus
Hankkeelle saatiin Kittilän kunnalta 90 000 euron laina, joka oli ehdollinen
Tunturi-Lapin Leader-rahoituksen toteutumiselle. Velkakirja allekirjoitettiin
11.3.2025, ja lainan nimellinen korko on 0,1 % vuodessa.
Hankkeen toteutuksessa noudatettiin rahoittajan raportointikäytäntöjä.
Toiminnan seurannassa hyödynnettiin mm. osallistujamääriä ja
suullista palautetta. Hankkeen kokonaisrahoitus muodostui Leader-tuen lisäksi talkootyöstä, jota kerättiin Maaseuturahoituksen
vastikkeettoman talkootyön lomakkeesta muokatulla omalla
lomakkeella.Talkootyötunteja kertyi enemmän kuin hankkeen velvoite oli, koska tapahtumissa oli hyvin osallistujia. Lomakkeista löytyy myös osan lapsia allekirjoitukset, koska he kokivat tärkeäksi päästä kirjoittamaan
nimensä listaan. Lasten allekirjoituksia ei ole kuitenkään huomioitu
talkootyötuntien keräyksessä. Saimme aiemmassa hankkeessa
palautetta, että maaseutusanastoapainottava vastikkeettoman työn
nimikirjoituslista oli aiheeseen nähden vaikeaselkoinen ja osa ihmisistä ei
suostunut kirjoittamaan nimeään joko tästä syystä tai siksi, että tila
nimikirjoituksille oli niin pieni. Uutta vastikkeettoman työn listaa
käytettiin. Siihen mahtui monenlaiset käsialat, mutta käyttö oli silti
haasteellista.

Hankkeen riskit liittyivät ensisijaisesti henkilöstöresursseihin ja aikatauluihin.
Työtä hajautettiin useammalle työntekijälle, jotta sairastumisten tai
muiden poissaolojen vaikutukset pysyisivät mahdollisimman pieninä.
Sisällöntuottajien ja ohjaajien saatavuuteen liittyi myös riskejä.
Tunturi-Lapin alueella osaavien taiteilijoiden ja ohjaajien määrä on
rajallinen, ja heidän sitoutumisensa hankkeeseen ei ollut itsestäänselvyys.
Riskiä kuitenkin pienensi se, että Kattilalla oli jo valmiiksi laajentunut
taiteilija- ja ohjaajapankki, josta löytyi tekijöitä monipuolisesti eri
taiteenaloilta. Aiemmasta selvityshankkeesta saatujen kokemusten perusteella tiedostettiin riski hankkeen aloituksen
viivästymisestä, erityisesti rahoitusjärjestelyihin liittyen. Kittilän
kunnan myöntämän lainan prosessiin liittyi epävarmuuksia, jotka saattoivat
pitkittää käynnistystä. Tämä kuitenkin toimi jouhevasti ilman isompia
ongelmia. Kaiken kaikkiaan riskienhallinta onnistui ennakoivien toimenpiteiden ja aiemmista hankkeista saadun
kokemuksen ansiosta, eikä yksikään tunnistetuista riskeistä toteutunut
merkittävällä tavalla hankkeen etenemistä haitaten. Aloituksessa oli
hitautta, mutta aikataulu saatiin kiinni.

Resultat

Kirjastoautoissa tehdyt työpajat ovat osoittaneet, että taiteilijan ja
työpajasisältöjen vieminen sen kyydissä on helppoa ja vaste on ollut todella
hyvä. Yhteistyö on ruokkinut myös kirjastoautoissa kulkeneita taiteilijoita/taidekasvattajia. Tästä hyvänä esimerkkinä hankkeen
kirjastoautokiertueella syntynyt idea RunoRoomista, jota päästiin heti
hankkeen aikana kokeilemaan. Anna-Leena Nordberg kertoi innostuneensa
myös itse uudella tavalla runonlausunnasta työskennellessään
kirjastoautojen asiakkaiden kanssa. Yhteenvetona voi sanoa, että
kirjastoautoympäristö mahdollistaa helposti erilaisten taidekokeilujen ja -
tempausten tekemisen. Negatiivista palautetta ei tullut yhdeltäkään
osallistujalta, ehkä kirjastoauto on jo tullessaan virittänyt tulijat
taidemyönteiseen tilaan, koska monissa yleisötapahtumissa on vaikea
saada ihmisten huomiota ja osallistuminen selvästi jännittää.
Kirjatoauto loi todella hedelmällisen alustan ihmisten kohtaamiselle ja
taidetyöskentelylle. Emme olleet täysin varmoja aloittaessa
kuinka runotyöpaja toimisi kirjastoauton aikataulutetussa arjessa,
mutta huoli oli turha ja runoilu otti tuulta alleen aivan erityisen upealla
tavalla. Osallistujat pääsivät tuomaan ajatuksiaan esille ja saivat käyttöönsä
helposti lähestyttävän tavan kehittää omaa kirjoittamistaan. Osallistujilla oli
mahdollisuus sekä pitää runot vain omassa käytössä tai antaa ne
hankkeen käyttöön. Osa runoista oli henkilökohtaisia ja ne jäivätkin
osallistujille itselleen ja osalle osallistujista oli tärkeää ja riemastuttavaa, että heidän runojaan esitettiin jo saman päivän aikana muille kirjastoauton kävijöille. Onkin ilo viedä nämä käyttöön annetut runot takaisin
kirjastoautoinin kiertämään, missä myös niiden tekijät näkevät runonsa
osana näyttelyä.

Syyskauden ja alkuvuoden 2026
tapahtumissa korostui tarve kaikenlaiselle ihmisten jaksamista
tukevalle keskustelulle ja toiminnalle. Loppukausi vahvisti ajatusta, siitä että
resilienssiin liittyen ihmiset tukeutuvat taiteeseen ja kulttuuriin ja kaipaavat
virikkeelistä yhteisöllisyyttä. Tunne siitä, että kuuluu johonkin, on tärkeää. Pelkät kyläyhdistyksen kokoukset eivät riitä, tarvitaan mukavaa yhdessä tekemistä, jossa mieli virkistyy ja ihmisiin
tutustuminen mahdollistuu matlalalla kynnyksellä.Yksi isoimmista työpajojen keskusteluosioissa esille tulleista asioista on taide- ja kulttuurisisältöjen ihmisten resilienssiä tukeva ja lisäävä
vaikutus. Etenkin näinä aikoina, kun uhkakuvat ovat pelottavia, on taiteen ja
kulttuurin merkitys arjessa jaksamisen kannalta erityisen tärkeää. Hankkeen
toiminnot auttoivat tekijöitä ja sisältöjen tilaajia tutustumaan toisiinsa
ja esim. Muonio tilasi hankkeen kesän 2025 esiintyjät omatoimisesti heti
kesälle 2026 uudelleen Muonion Fästeille. Samanlaista tulosta on
näkyvissä yleisemmin; hankkeen hyviksi havaittuja sisältöjä on toivottu
jatkossakin ja kunnat voivat vapaasti tilata freelancereiltä sisältöjä, joita
hankkeessa on tehty. Jonkinlaiseksi nopeaksi tulokseksi
voidaan laskea se, että kesän tapahtumat poikivat jo syksylle
hankkeesta riippumatonta sisältöä Tunturi-Lappiin. Cirque Salmenaholla on hyviä kokemuksia Lapin kiertueesta ja he organisoivat nopealla ajalla kesän
jälkeen omarahoitteisen (lippuriski) kiertueen, joka ylsi Kolariin ja Kallon
kylälle Kittilään eteläisemmän Suomen lisäksi. Pipsa Ilpala muutti syksyllä
pohjoiseen kahdeksan vuotta ulkomailla työskenneltyään. Hänen
ensimmäinen keikkansa Lapissa oli Hetan Väärtipäivillä hankkeen
tilaamana. Pipsa kokee, että Lappi on
ottanut hänet kiinnostuksella ja ystävällisesti vastaan ja tämän
hankkeen tapahtuman jälkeen hän on esiintynyt Kittilässä ja Rovaniemellä ja
on asettunut puolisonsa kanssa pohjoiseen.

Omalta osaltamme olemme hankkeen aikana vahvistaneet ymmärrystä siitä,
että on oleellista saada harrastajien lisäksi kuntien ohjelmiin ammattilaisten
sisältöjä ja laajasti eri taiteen aloja. Musiikki hallitsee lappilaisissa
tapahtumissa ohjelmasisältöä, mutta muutkin esittävän taiteen alat voivat
ylevöittää tilaisuutta ja luoda tunnetta yhteisöllisyydestä.
On vaikea sanallistaa, mitä ihmisissä tapahtuu, kun he kokevat yhdessä
jotain, mikä tuntuu taianomaiselta ja liikuttaa tunteita.
Työpajoihin ja keskusteluhetkiin tulee uudenlaista aitoutta ja kiinnostusta
aiheeseen, kun kokemus vielä ravistelee ja tuntuu. Nukketeatteritaiteilija
Johanna Jose Salon esityksissä yleisövapautuu ja jälkikäteen työpajoissa
ja/tai vapaassa keskustelussa esityksen teemat puhuttavat osallistujia.
Esiintyjällä on hyvä mahdollisuus käsitellä yleisön kanssa esityksen
teemoja syvällisesti esityksen jälkeen. Kohtaaminen on tärkeää myös
esiintyjille.

Hankkeen viestintää toteutti osa-aikainen tiedottaja (30 %), joka vastasi
suunnittelusta, viestintämateriaalien tuotannosta, ohjeistuksista ja
näkyvyyden varmistamisesta. Viestintä käynnistettiin perehtymällä
EU:n, Leaderin ja Ely-keskuksen viestintäohjeisiin sekä laatimalla
hankkeelle oma viestintäsuunnitelma Trello-alustalle. Käyttöön otettiin
yhtenäiset tiedotepohjat, joita hyödynnettiin mm. aloitusinfokirjeissä
taide- ja kulttuurikasvattajille sekä kuntien edustajille.

Keskeisiä viestintäkanavia olivat hankesivu Kulttuurikattilan
verkkosivuilla, Kulttuurikattilan sosiaalisen median kanavat (Instagram
ja Facebook). Näissä kanavissa tiedotettiin tapahtumista, kiertueista
sekä jaettiin kuvia ja tarinoita eri paikkakunnilta.

Tiedottaja suunnitteli ja toteutti visuaalisia materiaaleja, kuten julisteita
ja somemainoksia kirjasto- ja kirjastoautokiertueista sekä
yksittäisistä tapahtumista. Hankkeessa tuotettiin myös valokuvia, joita
hyödynnettiin tiedotteissa ja sosiaalisen median julkaisuissa. Lisäksi
viestintää vahvistettiin mediatiedotteilla, joihin kerättiin
osoitelistat ja jotka toimitettiin alueen medioille.

Hankkeelle suunniteltiin ja painatetettiin t-paidat ja kangaskassit,
joita oli mahdollista jakaa yhteistyökumppaneille.

Kunnille laadittiin erillinen viestintäohjeistus hankkeen
näkyvyydestä. Tämä tuki kuntien omaa viestintää ja varmisti, että EU- ja
Leader-rahoituksen näkyvyys toteutui ohjeiden mukaisesti.
Tiedottaja osallistui myös alan koulutuksiin, kuten Leaderin ja
Maaseutu.fi:n järjestämiin mediakoulutuksiin. Näistä saatiin
työkaluja esimerkiksi hankkeen mediayhteistyöhön.

Effekter och framtidsplaner

Perinnekäsitöiden esittely hankkeen näyttelyssä nosti esiin osaamista, joka
lisäsi kiinnostusta perinteisiin käsitöihin. Hankkeesta jäi elämään kontakteja;
taiteilijat ja taidekasvattajat ovat saaneet kunnilta lisätöitä, ymmärrys
taiteen ja kulttuurin merkityksestä on kasvanut. Keskustelut ovat
vahvistaneet osallistujia ja helpottaneet uusiin ihmisiin
tutustumista. Neulakinnastekniikka on ikivanha käsityömenetelmä ja oli liikuttavaa huomata, kuinka ikäihmisetkin tulivat ottamaan haltuun tekniikkaa. Omien juurien arvostus luo valtavan tukevan pohjan, joka lisää ymmärrystä omista juurista ja vahvistaa.

Hankkeen tuotoksena, joka jää elämään, ovat Kirjastoauton tuomaa näyttely, joka kiertää jatkossa kirjastoautojen kyydissä sekä nonstop-runotyöpaja,
joka on kirjastojen käytössä vapaasti. Keskusteluissa mentiin Suomen
viimeisimmän sodan jälkeisiin aikoihin, joissa käytiin läpi Suomen saamia
tukipaketteja mm. “Hooverin tukipaketit” ja mietittiin tuon ajan oloja
verraten niitä tähän päivään ja nykyisiin sotatilanteisiin ja ihmisten
auttamiseen ja tässä kohtaa kulttuurin merkitykseen tukevana voimana.

Taiteen ja kulttuurin merkitys korostuu vaikeina aikoina, kun tullaan
ydinkysymysten äärelle. Levitämme yhdistyksenä näitä tehtyjä
sisältöjä omasta puolestamme ja viemme näyttelyä ja nonstop-pajaa
tapahtumiin myös omana toimintanamme. Esimerkkinä kuntiin
vietävät työpajat ja seuraava Pieni runofestivaali Sodankylän Askassa 10.–
11. heinäkuuta 2026, jonne Kirjastoauton tuomaa runonäyttely menee osaksi
Rakkausrunometsää. Olemme tarjonneet Lapin kirjastolle nonstop-
runotyöpajaa ja näyttelyä vapaaseen käyttöön. 2026 tulemme Kulttuurikattilan puolesta tekemään lahjoitusasiakirjan Lapin
kirjastolle ja jatkamme sisällön kehittämistä Rovaniemen
kaupunginkirjaston hankekoordinaattorin ja runovastaava Laura Hervan kanssa, jotta sisältö menee aktiiviseen käyttöön Lapin kirjastoissa.