Teatteri Kyröön nuorisoteatteri

Teatteri Kyröö ry:n nuorisoteatteriprojekti onnistui suunnitelmien mukaan. Syksyllä 2024 aloitetussa hankkeessa oli tarkoitus aktivoida nuoria teatteriharrastuksen pariin ja tutustua sekä oppia kuinka "oikea" näytelmä toteutetaan alusta loppuun. Mukana oli yhteensä kymmenen 13 - 19 vuotiasta nuorta Kyrönmaan ja Vaasan seudulta. Nuoriso sai valita esityksen kahden näytelmän välillä ja esitykseksi valikoitui "Ainon aito mä" -näytelmä.
Projektiin kuului myös nuorille valo- ja äänityöpajat, joissa mentiin näyttämötekniikka läpi. Kaksipäiväinen valotyöpaja toteutettiin keväällä 2024 ja sen osanottajamäärä oli pieni pettymys. Ensimmäisenä päivänä oli kaksi nuorta ja seuraavaan päivään jatkoi yksi nuori. Toisaalta työpajan aikana ehdittiin syventyä asiaan näin ehkä syvemmin. Toiveena oli, että valotyöpajasta olisi tullut näytelmään valoihminen, mutta näin ei käynyt. Äänityöpaja toteutettiin vasta syksyllä 2024 yksipäiväisenä aikatauluongelmien takia. Äänityöpajassa oli mukana yksi nuori, joka on kiinnostunut jatkamaan teatteriprojekteissa.
Näytelmä esitettiin keväällä 2024 neljä kertaa. Näytökset olivat ilmaisia ja niissä kävi yhteensä hieman yli 200 henkilöä, joka oli onnistunut tulos.
Hankkeen jatkosuunnitelmissa on jatkaa nuorisoteatteria syksyllä 2024. Nuorisoteatteri yhdessä Teatteri Kyröön kanssa esittää keväällä 2025 ensiesityksen näytelmästä Betonisilta, mukana näytelmässä on kahdeksan näyttelijää nuorisoteatterista ja äänityöpajaan osallistunut nuori.

Usein nuorisoteatteri tai nuorten teatteri koetaan vain satunäytelmiksi. Vaikka satunäytelmillä onkin oman paikkansa, 13-19 -vuotiaille teatteri jää usein vieraaksi. Kyrönmaan alueella toimivaa nuorisoteatteria ei ole ollut, harrastajateattereissa on toki mukana nuoria, mutta näytelmissä usein nuorten rooleja on kovin vähän. Tämä johtaa siihen, että muutamiin rooleihin on pyrkyä, jolloin pettymyksiltäkään roolituksessa ei voi välttyä. Koska nuoren kannalta ei montaa tilaisuutta ole, saattaa se yksi roolin saamattajääminen vaikuttaa myöhempiin valintoihin - ei enää kiinnosta.
Toisaalta taas, jos harrastajateatterilla olisikin näytelmä useille nuorten rooleille, voi toimintatapoihin tottuminen olla isommalla vasta-alkaja porukalla hankalaa.

Harrastajateatterissa ja varsinkin nuorten kanssa toimiessa ohjaajan valinta on onnistumisen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Ei voi valita ohjaajaa pystymetsästä tietämättä varmasti, että vuorovaikutuskyvyt ovat hyvät. Koska tehdään tavoitteellisesti kunnollinen näytelmä ensi-iltoineen kaikkineen, eikä harrasteta vain teatteria, pitää ohjaajan myös pystyä opettamaan vasta-alkajille oikeat toimintatavat. Ohjaaja onnistu työssään erinomaisesti. Nuoret ja katsojat olivat hyvin tyytyväisiä.

Näytelmää harjoitettiin syksy 2024 ja alkukevät 2025. Ensi-ilta oli 6.4.2024 ja esityksiä oli neljä. Katsojia niissä oli yli 200. Viimeisiin näytöksiin jouduttiin lisäämää useita lisärivejä, jotta kaikki mahtuisivat mukaan.

Talkootyön osuus tuli harjoitusavustajista, vapaaehtoiset olivat mukana harjoituksissa, workshopeissa ja esityksissä. Harjoitusavustajat olivat mukana kuiskaajina, tavaroiden roudaajina, lavastajina yms. Eli nuoret pystyivät keskittymään näyttelemiseen. Tokikin nuoret huolehtivat hyvin kurinalaisesti omaan rooliinsa liittyviin lavasteisiin, puvustukseen yms. Se oli kuin hyvin toimiva orkesteri.

Kulut noudattivat hyvin alkuperäisen suunnitelman kokoluokkia, pohjana suunnitelmille oli kuitenkin kokemus useammasta harrastajateatterinäytelmän toteuttamisesta. Toki aina tulee yllätyksiä, jonka takia budjettia jouduttiin hieman säätämään (budjetin koko pysyi kuitenkin samana). Yleensä harrastajateatterissa suurin menoerä on ohjauskulut, lavastus / puvustus. Riippuen näytelmän laadusta tekijänoikeuskorvaukset voivat olla myös suuria. Koska esityspaikalla on antiikkinen 80-luvun valojärjestelmä, kunnollisten valojen vuokraaminen oli iso menoerä. Ohjaajan palkkio oli myös ensimmäistä arviota suurempi, joka taas johtui suunnitelmia useammasta treenitunneista - tuntiarvio perustui aiempien harrastajateatterinäytelmien tuntimäärään - siinä jäi huomioimatta, että lähes kaikki näyttelijät olivat vasta-alkajia.

Työpajoihin osallistuneiden määrä oli arvioitua heikompi. Äänityöpaja lyhennettiin päivän pituiseksi, jotta se olisi houkuttelevampi. Äänityöpajan ajankohtaa siirrettiin myös kevään hektisyyden takia syksyyn. Toisaalta mukaan tulleet nuoret olivat hyvin asiaan innostuneita.

Näytelmää tuli katsomaan poikkeuksellisen paljon nuoria, joka lisäsi projektin vaikuttavuutta nuorten keskuudessa. Myös perinteistä vanhempaa katsojakuntaa oli.

Tarkoitus oli, että projektia (näytelmää) olisi myös markkinoitu nuorisovetoisesti. Koska kaikki nuoret olivat näyttelijöinä, se olisi ollut nuorille liian suuri taakka koulunkäynnin/opiskelun lisäksi. Nuoret perustivat nuorisoteatterille oman Instagram-sivun.

Kyrönmaan alueella on nyt aktiivisia teatteria harrastavia nuoria enemmän kuin aiemmin. Ja on nuoria, jotka ovat nähneet kaveriensa esittävän puhuttelevaa nuortennäytelmää. On myös vanhempia ihmisiä, jotka näkivät nuorisoa myös positiivisella tavalla - helposti kaikki nuoret niputetaan häiriötä aiheuttaviksi.

Kantaaottavalla näytelmällä oli yli 200 katsojaa, joista hyvin suuri osa oli nuoria. On vaikea arvioida vaikuttavuutta, koska tämä oli nuorten näytelmä nuorille. Ne nuorten kiitokset tai moitteet eivät tule facebookin puskaradioon tai lehtien yleisönosastopalstalle. Sen näkee vasta tulevaisuudessa.

Hankkeesta on viestitty lehti-ilmoituksilla Pohjankyrö-lehdessä (työpajat, esitykset), Facebook/Instagram-julkaisuilla/tarinoilla ja paikallisessa Facebook-puskaradiossa. Harjoitus- ja esitysajalla Pohjankyrötalon ovessa on ollut kyltti projektista. Näytelmän katselijoille jaettiin painettuja käsiohjelmia.

Nuorisoteatteri toteuttaa syksyllä 2024 - keväällä 2025 Teatteri Kyröön kanssa uuden näytelmän Betonisilta. Kyseessä on Kirsti Mannisen käsikirjoittaman näytelmä, joka kuvaa Isonkyrön betonisillan purkamista vuonna 1973. Näytelmän kantaesitys on keväällä 2025. Nuorisoteatterin näyttelijöistä kahdeksan on mukana tulevassa näytelmässä. Äänihenkilönä toimii äänityöpajaan osallistunut nuori.

Todennäköisesti nuorisoteatteri toteuttaa myöhemmin myös omia näytelmiään. Samalla hallintorakenteella ei käytännössä ole kuitenkaan mahdollisuutta toteuttaa samanaikaisesti sekä nuorten- että "aikuisten" näytelmiä. Nuorten näytelmät olisi hyvä olla pääsymaksuttomia (tai lähes pääsymaksuttomia), jotta vaikuttavuus nuorisoon tulisi maksimoitua. Samalla näytelmän valintaa ei tarvitse tehdä sen perusteella, kuinka myyvä se on. Niitä näytelmiä ei voi oikein tuottaa ilman sponsorointia. Eli se riippuu aika paljon kuinka avustushakemukset onnistuvat.

Nuorisoteatterin mukanaolo myös terävöittää emoteatterin toimintaa. Varmasti nuorten suvaitsevaisuus ja erilaisuuden ymmärtäminen vaikuttaa myös vanhempaan tekijäkaartiin.