Teuronjoen kosteikon rakentaminen Pehkijärven rantaan Tammelassa

Sammanfattning av projektet

Tavoitteena oli rakennuttaa Teuronjoen suulle kosteikko, jonka vesipinta-ala on 1,19 ha, kokonaispinta-ala 1,62 ha ja keskisyvyys 1,00 m. KVVY Tutkimus Oy/Suomen Salaojakeskus laati rakennussuunnitelmat ja piirustukset. Pehkijärvi yhdistyksen hallitus kilpailutti hankkeen toteutuksen alkuvuodesta 2024 ja valitsi 1.3.2024 pidetyssä hallituksen kokouksessa urakoitsijaksi Lopen Maa ja Vesirakenne Oy:n. Tavoitteena oli aloittaa kaivuutyöt vuoden 2024 loppupuolella mutta työt viivästyivät sillä Pehkijärven vedenkorkeus oli normaalia korkeampi. Marraskuusta lähtien vedenpinta oli 40-60 cm normaalin vedenpinnan yläpuolella, johtuen runsaista sateista. Työt alueella päästiin aloittamaan 7.1.2025 ja varsinaiset kaivuutyöt saatiin valmiiksi 5.3. mennessä. Kaivinkoneena jouduttiin käyttämään ns. kelluvaa konetta, jonka työskentely on hitaampaa normaaliin pitkäpuomikoneeseen verrattuna. Työkohteessa oli myös pitkäpuomikaivinkone, jolla työskenneltiin kiinteämpipohjaisella alueella. Kokonaisurakan valmistumiselle jouduttiin kuitenkin anomaan lisäaikaa 31.8.205 asti. Tämä sen johdosta, että läjitysalueen kuivuminen vie jonkin aikaa, jonka jälkeen se päästään tasoittamaan / maisemoimaan. Läjitysalue on kuitenkin kuivunut kuluvan kesän aikana eikä sille ole enää tarvetta korjaaviin toimenpiteisiin. Alueen rakentaminen toteutui siitä laadittujen rakennussuunnitelmien mukaisesti.

Toteutus

Kosteikkoaltaan rakentaminen
Töiden aloittaminen: Pitkäpuomikaivinkone Hyundai tuotiin työmaalle 6.1.2025 ja kosteikoiltaan valmistelutyöt aloitettiin 7.1.2025 kartoittaen työmaa-alue ja valitsemalla soveltuvammat ajoreitit kosteikkoaltaan ja läjitysalueen välillä sekä valmisteltiin läjitysaluetta tuleviin tarpeisiin.
Ensimmäinen työmaakokous pidettiin 13.1.2025. Todettiin Pehkijärven vedenpinnan olevan ajankohtaan nähden hyvin korkealla n. +46 cm luvanmukaisesta korkeudesta. Tämän takia Lopen Maa- ja Vesirakenne Oy /Tarmo Toivonen kertoi, jotta töitä kosteusaltaalla voitaisiin jatkaa, on työmaalle tuotava kelluva pitkäpuomikaivinkone.
Kone saatiinkin työmaalle kahden päivän päästä ja varsinaisen kosteikkoaltaan kaivuutyöt saatiin käyntiin.
Varsinaiset vesistötyöt aloitettiin kosteikkoaltaan uloimmasta järvenpuoleisesta reunavallista, jonka harjakorkeus oli suunniteltu n. +30 cm korkeammaksi kuin normaali luvanmukainen vedenkorkeus (106.14 N2000). Koska vedenpinta oli n.+ 30 - 40 cm korkeammalla, vallin harja jäi osittain vesirajaan ja sen alle.
Ulkovallin teon jälkeen kelluvalla kaivinkoneella aloitettiin pohjan kaivuu ulkovallista rantaan päin. Kaivinkone läjitti kaivuumassoja ja siirsi niitä aumoina rannan tuntumaan. Osa kaivuumassoista kerättiin joen reunan tuntumaan, koska niitä tarvittiin vanhan jokiuoman täyttöön huoltotien valmistukseen.
Kelluvalle kaivinkoneelle oli etukäteen laadittu sähköinen kaivuuohjelma, jolla se laaditun paikkaohjelman ja korkeusohjeen mukaisesti kaivoi kosteikkoallasta valmiiksi, siirtäen kaivuumassoja rantareunan tuntumaan. Kaivuumassoista muodostui suurehko aumavalli kosteikkoaltaan ja läjitysalueen rajapintaan.
Helmikuun alkuviikolla tuli sopivasti pakkaskausi n. kaksi viikkoa, joka kuivatti kaivettuja maamassoja ja niitä päästiin siirtämään läjitysalueelle kuorma-auton kanssa. Pitkäpuomikone lastasi kuorma-auton, joka siirsi kaivetun massan ajoreittiä pitkin lähes 300 m päähän läjitysalueen pohjoisreunaan.
Kosteikkoaltaan länsi/ pohjoisalueen valmistuttua aloitettiin vanhan Teuronjoen täyttäminen. Joen kannas aukaistiin kosteikkoaltaalle ja joenvarteen kasatut maamassat siirrettiin vanhaan jokiuomaan suunnittelukuvan mukaisesti huoltoalueen kannakseksi. Maamassoja kun oli riittävästi, nostettiin huoltokannaksen pintaa n. 20–30 cm suunnitellusta. Massojen korkeus oli n. 2 m luokkaa ja ne tulevat laskeutumaan ajan kuluessa.
Teuronjoen käännekohtaan kosteikkoaltaalle joen ulkoreunaan on suunniteltu kiveys n. 60 m matkalle, jotta virtaavan veden eroosio ei söisi jokipenkan reunusta. Tarvittavat reunuksen kivet kerättiin lähialueelta Tiilivalkamantien reunoista ja Pekka Ali-Hokan keräämistä pellon haittakivistä. Urakoitsija toi paikalle kumipyörillä kulkevan kaivinkoneen, jossa oli ”kahmari koura”, jolla kivet siirrettiin kuorma-auton lavalle ja vietiin jokivarteen. Samoin kerätyistä kivistä tehtiin ”kiviarina” suunnitelman mukaisesti kosteikkoaltaan pohjoisreunaan huoltoteiden pintavesien johtamiseksi kosteikkoaltaaseen.
Suunnitelmissa oli rumpuputken Ns315 asentaminen kosteikkoaltaan pohjoisreunaan Teuronjoen vasempaan sivuun hulevesien johtamiseksi ”kiviarinalle” ja siitä edelleen altaaseen. Koska maastollisesti voitiin tehdä pintaojanne samaan kohtaan, ei kyseistä hulevesiputkea tarvinnut asentaa.
Kosteikkoaltaalla suoritettiin katselmus 5.3.2025, jolloin todettiin kosteikkoaltaan vastaavan suunnitelmien mukaista kokonaisuutta. Myös maamassat läjitysalueella olivat tasattu ja maisemoitu alueen mukaisiksi.
Varsinaisia vesialueen pohjan syvyysmittauksia ei päästy tekemään kosteikkoaltaan osittaisen heikon jääkannen takia. Ne suoritetaan välittömästi, kun vesistö sulaa ja mittaukset voidaan suorittaa. Käytössämme on kelluvalla kaivinkoneella suoritettu kaivuudata, jossa on paikkatieto ja kaivuukorkeus dokumenttina tehdystä työstä (liitteenä).

Resultat

Kosteikon perustamisen tavoitteena on vähentää Pehkijärven valuma-alueperäistä kuormitusta, ojitetuilta soilta tulevien vesien humuspitoisuutta ja erityisesti pidättämällä valumavesistä kiintoainetta, jolloin vedenlaatu paranee pysyvästi koko järvialueella. Tämä on jo havaittavissa veden kirkastumisena mökkirannoilla. Järven rannalla ja sen välittömässä läheisyydessä on noin 65–70 kesämökkiä ja vakituista asuntoa. Kosteikon rakentamisella lisätään myös vesi- ja kahlaajalinnustolle soveltuvien arvokkaiden pesimä-, poikue-, levähdys- ja ravinnonhankintaympäristöjen määrää. Erityisesti sorsalinnuille tulee kosteikkoalueelle saarekkeita ja avovettä pesimäpaikoiksi. Näiden osalta ei voida vielä tarkemmin arvioida lintulajien määrien lisääntymistä koska alue on ollut valmiina vasta muutaman kuukauden. Järven länsipäässä sijaitseva Natura 2000 - alue kunnostettiin kuluvana keväänä ja järven veden puhdistuminen hyödyttää myös ko. aluetta ja estää osaltaan sen umpeenkasvua. Kosteikon avulla ennallistetaan järveä ja estetään umpeenkasvua myös jokisuun alueella, joka on aikoinaan ollut avovettä. Rakenteellisesti monipuolisena ympäristönä kosteikko lisää merkittävästi Pehkijärven ranta-alueiden luonnon monimuotoisuutta parantaen mm. kevätkutuisten kalojen elinolosuhteita ja samalla elvyttäen Teuronjoen taimenkantaa. Edellä kuvatut vaikutukset voidaan arvioida pidemmällä aikavälillä myöhempinä vuosina.

Effekter och framtidsplaner

Hankkeen jatkosuunnitelmana on seurata kosteikon rakenteiden kuntoa. Rakenteita joudutaan tarvittaessa korjaamaan ja vahvistamaan, mikäli ne muuttuvat virtauksen, tulvien tai jäiden vaikutuksesta ja muutoksista aiheutuu haittaa. Vuosittain tarkastetaan myös ns. mutakuopat, kuinka nopeasti ne täyttyvät ja hoidetaan kuoppien tyhjennys. Kosteikkoaluetta ylläpidetään ja hoidetaan vuosittain Pehkijärvi yhdistyksen toimesta. Hanke hyödyttää yhteiskuntaa, sillä sen avulla ennallistetaan järveä, lisätään luonnon monimuotoisuutta, turvataan Natura-alueen säilymistä ja parannetaan järven virkistyskäyttöarvoa.