Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta

Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta -hankkeessa rakennettiin vapaaehtoisvoimin esteetön laavu, wc sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan omistamaan metsään.

Hankkeen talkootyöhön voivat vapaasti osallistua kaikki kansalaiset, mukana olivat mm. alueella toimivat Etelä-Pohjanmaan Mettälliset ry, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat ry, Ylistaron Kainaston metsästysseura ry, Seinäjoen alueella toimivat Partion lippukunnat, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Seinäjoen seurakunta.

Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, jossa on tasanne pöytä-penkki-yhdistelmää varten. Toinen reitin haara kulkee rajaa pitkin ristimetsään, jonne rakennettiin maastoon sopiva pieni levähdys- ja hiljentymispaikka luonnonkivistä ja suurista haaparungoista.

Koko alue on esteetön, mikä mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta – esim. luontokerhoja – ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta ja sillä voidaan torjua ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta. Liikunta on luontainen väline monenlaiseen kohtaamiseen. Parhaimmillaan se ehkäisee syrjäytymistä ja ulkopuolisuutta ja luo tunnetta yhteisöllisyydestä, millä saattaa olla ratkaiseva rooli niin nuoren, aikuisen kuin ikäihmisenkin elämässä.

Idea Toivon metsä – hyvinvointia ja kestävää monimuotoisuutta -hankkeesta sai alkunsa jo metsätapahtumassa syksyllä 2023, kun seurakuntalaiset osallistuivat metsänhoitoon seurakunnan metsässä Pappilankorvessa. Aluetta hoidettiin metsänhoidollisesti ja raivattiin 120 metriä pitkä rauduskoivuista tehty risti, joka näkyy mm. dronella otetuissa kuvissa.

Hankkeessa tehtiin esteettömyyssuunnitelma koko hankealueelle, sen tekijäksi samoin kuin hankkeen asiantuntijaksi valittiin kilpailutuksella Saloelämys Tmi.

Hankkeessa rakennettiin esteetön laavu, vessa sekä puulato Pappilankorpeen Seinäjoen seurakunnan metsään. Laavulta lähtee esteetön reitti lähteelle, loppupäässä on lankkupolku sekä siltä ojan yli. Lankkupolun päässä on tasanne sekä pöytä-penkki yhdistelmä luonnossa pysähtymistä varten. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä. Toinen reitin haara kulkee lähellä rajaa ristimetsään. Ristimetsään rakennettiin maastoon sopiva pieni levähdyspaikka/ hiljentymispaikka, alttari ja risti. Koko alue on esteetön, joka mahdollistaa kaikkien ihmisten liikkumisen luontokohteessa. Alueella voidaan jatkossa pitää luonto- ja ympäristökasvatuksen opetusta esim. luontokerhoja ja opettaa konkreettisesti, mitä hiilensidonta tarkoittaa. Alueen luonnosta pidetään huolta, jolla torjutaan ilmastonmuutosta. Luontokohde on kaikille avoin ja tuo esille sen, että seurakunta metsänomistajana kantaa vastuuta luonnosta.

AIKATAULU
2/2024 Hankkeen aloitusinfo. Hankkeen toteutuksen suunnittelu
2–8/2024 Reittien tasausta, murskeen ajoa ja levitystä reitille. Laavun, wc:n ja puuladon tekoa
8–10/2024 Laavun, wc:n ja siirto paikalleen. Puuladon tekeminen paikan päällä. Lankkupolun tekeminen lähteelle ja lähteen levähdyspaikan tekeminen.
10–12/2024 Alueen viimeistelyä, viittojen asennus paikalleen. Loppukatselmus ja loppuraportin tekoa.
12/2024 Hankkeen päättäminen

ESTEETÖN LAAVU, WC, PUULATO JA KAMERAVALVONTA REITTIEN LÄHTÖPAIKALLE
Seinäjoen seurakunnan puistopäällikkö Esko Karttunen ja seurakunnan metsäasiantuntija Jouni Aila sekä alueen suunnittelija Hannu Salo tutustuivat hankepaikkaan ja määrittelivät laavun, wc:n sekä puuladon paikat. Samalla merkattiin ja sijoitettiin reitistö maastoon. Reitistö jakautuu Ristimetsään menevään haaraan ja lähteelle menevään haaraan.
Esteettömän laavun ja wc:n hirsityöt tehtiin ostopalveluna ja kilpailutettiin keväällä 2024. Rakentajaksi valittiin Lakeuden Elämysliikunta ry, jolla on kokemusta useista samanlaisista töistä. Laavun ja wc:n hirsityöt tehtiin Seinäjoen Jouppilanvuorella ja siirrettiin paikalleen Toivon metsään. Paikan päällä tehtiin laavun katto ja sisäosat sekä nuotiokehä sekä wc:n luiska.

Laavusta tehtiin esteetön, jossa huomioitiin väljät sisätilat sekä kivituhkapintainen lattiamateriaali. Laavun pöydän korkeus on 670 mm ja nukkumalaverit ja samalla istuinpenkit sisäseinustalla korkeudeltaan 550 mm. Laavun mallia haettiin Kyrkösjärven esteettömän lastenreitin Oravapolun laavusta. Laavuun lisättiin molemmin puolin sivuseinät, estämään tuulta. Laavulla voidaan nukkua ympäri vuorokauden. Nuotiokehä on malliltaan aivan ”uniikki”, joka suunniteltiin alusta alkaen tähän paikkaan. Nuotiokehän korkeus on myös esteettömyyden vaatimusten mukainen, korkeudeltaan 800 mm. Nuotiokehä rakennettiin sisä- ja ulkoverkosta, jossa väliin laitettiin kiviä. Itse tulipesässä on kuorma-auton vanne, johon muurattiin erillinen pohja. Kehän laidalle hitsattiin sekä ritilä että raakku makkaranpaistoa ja nokipannukahvien keittoa varten.

Laavu sijaitsee kaukana asutuksesta, joten ilkivaltaa vastaan päätettiin hankkia valvontakamera. Valvontakameraan haettiin kokemusta Lakeuden Latu ja Polku ry:n Järvilaavulta.

Riistakamera on mallia Burrel S12 HD+SMS3, akkuna on lyijyhyytelöakku 12 V x7,2 Ah. Akkua ladataan aurinkopaneelilla ja teho on 15 W, sekä jännite 12 V . Kamerassa on sim -kortti joka lähettää liikkeestä kuvaa laavulta. Kamera tulee viereiseen haapaan, osoittamaan laavulle päin.

Laavupihalle tuleva esteetön wc rakennettiin myös ostopalveluna Seinäjoen Jouppilanvuorella. Rakentajaksi valittiin Lakeuden Elämysliikunta ry. Vastaavanlaisia vessoja on yhdistys rakentanut parikymmentä. Paikka Toivon metsässä tehtiin talkootyönä, samoin kuin esteetön luiska ja tasanne vessan eteen. Luiska noudattaa esteettömyyden kriteereitä, ollen 8 %:n nousulla. Esteettömän wc: edessä on tasanne, joka on kooltaan 2,5x2,5 metriä, eli sähköpyörätuolin pyörähdysympyrä. Tasanteessa ja luiskassa on myös reunalistat. Kokemusten mukaan käymälä toimii erittäin hyvin, eikä haju- ym. haittoja ilmene. Vastaavan mallisia käymälöitä on käytössä Jouppilanvuoren esteettömällä elämysreitillä vuodesta 2006 lähtien.

Puulato oli tarkoitus tehdä kokonaan talkootyönä paikan päällä. Seurakunnan omat kökkäläiset hankkivat puutavaran ja aisasivat puut puuladon kasaamista varten. Puutavaraa varattiin noin 40 kappaletta. Heti alussa huomattiin, että seurakunnan kökkäläiset eivät pysty puulatoa rakentamaan, koska se vaatii hirrenveistotaitoa ym. Hankevastaava pyysi Liiveriltä lupaa rakennuttaa hirsilato ostopalveluna. Ladon budjetti ei ylittynyt ostopalvelun vuoksi. Puuladon seinään kiinnitettiin maastopalovaroitus kyltti.

ESTEETÖN REITISTÖ LÄHTEELLE JA RISTIMETSÄÄN SEKÄ ALTTARI
Reitit määriteltiin merkkaamalla reitin keskilinja. Ristimetsään kulkeva noin 250 metriä pitkä esteetön reitti kulkee rajasta keskimäärin kymmenen metrin etäisyydellä. Reitti on 2,5 metriä leveä sekä pohjustettiin täytemaalla ja päälle ajettiin noin 7 cm:n kerros kivituhkaa, joka on esteettömyyden vaatimus reitille. Reitin nousu saa olla korkeintaan 5 %. Kivituhka vaatii kovettuakseen noin vuoden, jolloin se ei enää painu. Reitin teko kilpailutettiin ja tekijäksi valittiin Varrasjärven murske.

Ristimetsän kupeeseen rakennettiin metsäalttari risteineen. Alttari jäljittelee kirkon alttaria kaiteineen ja pöytineen. Alttarille voi polvistua ja papin luvalla jakaa, vaikka ehtoollista. Ristin suunnitteli Hannu Salo ja alttarilla olevan lyhdyn Simo Inkeri. Alttari suunniteltiin kiven kupeeseen, jossa oli ristinmuotoinen lohkeama.

LEVÄHDYSPAIKKA PÖYTÄ-PENKKEINEEN
Toinen esteetön reitin osa menee noin 150 metrin matkan lähteelle. Lähteen pulppuamispaikan löysi seurakunnan metsäasiantuntija Jouni Aila. Tämä metsäsaareke on ennallistettu patoamalla oja ja lähteeltä tuleva vesi, jolloin alue muuttuu korveksi, korpimaisemaan kuuluvine kasveineen. Tällä metsäalueella noin sadan metrin matkalle tehtiin lankkupolku ja ojan yli silta. Lankkupolun tulee täyttää esteettömyyden kriteerit.

VIITAT JA KYLTIT KOKO ALUEELLE
Lopuksi asetettiin viitat paikalleen aina päätiestä Toivon metsään saakka. Kyltit asennettiin jokaiseen risteykseen. Toivon metsään tuli omat kyltit, jotka asennettiin paikoilleen. Toivon metsässä kyltit ohjaavat laavulle, esteettömään wc:n, lähteelle ja alttarille.

HANKKEEN RAHOITUS
Hankkeen budjetti koostui rakentamiseen tarvittavista materiaaleista ja talkootyöstä. Kokonaisrahoitus on 60 287,00 euroa, josta talkootyön osuus on 21 100,45 euroa. Hankkeen rahoitus muodostui EU –rahoituksesta, muusta julkisesta tuesta (seurakunnan oma rahoitus) ja yksityisestä rahoituksesta /talkootyöstä. Talkoolaisten henkilötyön hinta on 20 euroa/tunti sekä konetyön hinta 40 euroa/tunti.

HANKKEEN RISKIKARTOITUS
Hankkeen toteutuksen riskeinä pidettiin reittien rakentamiseen liittyviä riskejä. Alueen louhikkoisuus saattaa tuoda ongelmia, joskin valitulla yrittäjällä on suuri kaivinkone, joka vähentää riskejä huomattavasti. Myös kevään rospuuttokausi saattaa tuoda ongelmia reittien tekovaiheessa. Suuremmilta riskeiltä vältyttiin, vain rakentamisen alueen märkyys toi jonkin verran haasteita rakentamisessa.

YHTEISTYÖKUMPPANIT
Yhteistyökumppanit toimivat hankkeen taustavoimina ja osin hankkeen talkootyössä. Yhteistyökumppaneina toimivat partiolaiset, Seinäjoen seurakunnan nuorisotyö, Etelä-Pohjanmaan Mettälliset, Etelä-Pohjanmaan moottorikelkkailijat, Kainaston metsästysseura, Lakeuden Elämysliikunta ry ja Lakeuden Latu ja Polku ry.

HANKKEEN VIESTINTÄ
Hankkeesta viestittiin laaditun suunnitelman mukaisesti seurakunnan omissa kanavissa mm. seurakuntalehdessä, seurakunnan omalla palstalla kaupunkilehti Eparissa, paikallislehdissä JP-kunnallissanomat ja Pohjankyrö sekä seurakunnan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavissa. Hankkeesta on lisäksi tiivistelmä maaseutu.fi sivuilla.

Hanke toteutui suunnitelman mukaan ja esteettömyys huomioon ottaen.

Hanke sai rakentamisvaiheessa paljon positiivista palautetta sekä seurakunnan omalta metsätyöryhmältä, että ulkopuolisilta vierailijoilta.

Hanketta esiteltiin muun muassa kirkon ympäristöpäivillä Seinäjoella 14.-15.8.2024, ks. https://evl.fi/plus/yhteiskunta-ja-kirkko/kestava-kehitys/kirkon-ymparistopaivat2024/

Piispa Matti Salomäki seurueineen vieraili hankkeessa paikan päällä Seinäjoen seurakunnan piispantarkastuksen yhteydessä 20.11.2024 ja sekä piispa että seurue olivat tyytyväisiä näkemäänsä.

Hankkeen tuloksia voimme jatkossa arvioida yleisöpalautteilla sekä erilaisten kohteessa vierailevien ryhmien palautteilla. Monia tilaisuuksia voidaan järjestää Toivon metsässä sekä esitellä kohdetta ja sitä kautta saada palautetta kohteen toimivuudesta.

Hanke oli erittäin mielenkiintoinen, yhteisöllisyyttä lisää hanketoimijoiden keskuudessa ja myös tulevaisuudessa käyttäjien kesken. Seurakunta voi olla omalla panoksellaan ideoimassa ja lisäämässä ihmisten hyvinvointia tämäntyyppisillä innovaatioillaan.

Metsät tarjoavat erilaisia mieleen jääviä mahdollisuuksia, vaikka kokousten tai hyvinvointitapahtumien järjestämiseen. Luonnossa liikkuminen ja metsässä samoilu voivat tuoda useita suotuisia terveysvaikutuksia. Kaikki tutkimukset osoittavat, että luonto hoitaa meitä tehokkaasti.

Toivon metsä on monipuolinen ja esteetön luonto- ja virkistyskohde, joka palvelee mahdollisimman monia kansalaisia, lapsiperheitä, matkailijoita jne. mahdollistamalla tasavertaisen liikkumisen ja luontoelämyksen.
Esteettömyys koskee meitä kaikkia. Erityisen tärkeää se on kuitenkin niille henkilöille, joilla jo on jokin tilapäinen tai pysyvä toimintarajoite. Tällaisia huomioon otettavia tekijöitä ovat esimerkiksi dementia, heikentynyt lihasvoima, heikentynyt psyykkinen toimintakyky, kuulovamma, näkövamma, pyörätuolin käyttö, tasapainohäiriöt jne. Myös kulkeminen lastenvaunujen tai pienten lasten tai esimerkiksi jalassa olevan kipsin kanssa voidaan katsoa tilapäisiksi toimintarajoitteiksi. Pyörätuolimitoitus on hyvä esteettömän suunnittelun lähtökohta. Toivon metsä -hankkeen kaltaiset esteettömät ratkaisut liikuntareiteillä lisäävät merkittävästi myös lapsiperheiden ja ikäihmisten liikkumista.

Erityisen arvokasta hankkeessa olivat talkootyöt ja niiden ympärille syntynyt vahva yhteisöllisyys, tästä erityiset kiitokset kuuluvat töitä organisoineelle Lakeuden elämysliikunta ry:lle.

JATKOSUUNNITELMIA
1. Lähdettä ympäröivä metsä tullaan ennallistamaan korveksi seurakunnan omilla toimenpiteillä.
2. Seurakunnan metsätyöryhmä suunnittelee kohteen käyttöön vihkimisen keväälle 2025. Toivon metsä otetaan osaksi Seinäjoen seurakunnan tilavarauskalenteria ja siellä ryhdytään järjestämään säännöllistä toimintaa ja tapahtumia.
3. Lisäksi suunnitellaan kohteen esim. viikoittaiset huoltotoimet aktiivikäyttöajalle, joka painottunee erityisesti kesä- ja syyskuukausiin (6–9). Kohteessa ei tule olemaan talvikunnossapitoa, koska sääolosuhteiden vuoksi talvikeleillä ei ole mahdollista täydellä varmuudella taata kohteen turvallista esteettömyyttä.
4. Seinäjoella järjestetään toukokuussa kirkon yhteinen kaupunkifestivaali kirkkopäivät, Toivon metsässä järjestetään tilaisuus pe 23.5.2025 klo 14–15.30. Ks. https://www.kirkkopaivat.fi/ohjelma/seinajoki-2025/
5. Saavutettavuuden lisäämiseksi selvitetään mahdollisuutta viedä reitistö Citynomadi-sovellukseen vastaavalla tavalla kuten Jouppilanvuoren elämysliikuntareitti: https://citynomadi.com/route/10b0245aa90da2b043d24b5882255824