Kainuulaisten Leader-ryhmien yhteisen hankkeen tarkoituksena on kartoittaa Kainuun maakunnan ja Vaalan kunnan maaseutualueen palvelutarpeet ja saatavuushaasteet. Selvitystyön pohjalta löytyvät Älykäs kylä -strategian keskeiset kehittämisaihiot sekä kumppanuudet niiden toteutukselle. Sivutuloksena voi syntyä myös muita kehittämis- ja investointihankkeita. Toteutuksen myötä yleinen tietoisuus Älykäs kylä -toimintamallista ja sen mahdollisuuksista sekä osallistamisen ja ennakoinnin eri menetelmistä on lisääntynyt. Saatua tietoa ja oppeja voidaan hyödyntää jatkossa niin erityyppisessä ja -tasoisessa kehittämisessä kuin toimijoiden omassa toiminnassa. Hankkeen pääasiallisen kohderyhmän muodostavat alueen paikallisyhteisöt ja niissä toimivat tahot, joiden kautta hyödynsaajina ovat myös kunnat sekä erilaisten palvelujen tuottajat ja loppukäyttäjät.
Sammanfattning av projektet
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke (1.4.2024–30.6.2025) kartoitti Kainuun ja Vaalan maaseudun palvelutarpeita ja kehitti paikallislähtöisiä ratkaisuja Älykäs kylä -ajattelun pohjalta. Lähtötilanteessa maaseudun haasteina olivat palvelujen etääntyminen, väestön väheneminen ja osallisuu...
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke (1.4.2024–30.6.2025) kartoitti Kainuun ja Vaalan maaseudun palvelutarpeita ja kehitti paikallislähtöisiä ratkaisuja Älykäs kylä -ajattelun pohjalta. Lähtötilanteessa maaseudun haasteina olivat palvelujen etääntyminen, väestön väheneminen ja osallisuu...
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke (1.4.2024–30.6.2025) kartoitti Kainuun ja Vaalan maaseudun palvelutarpeita ja kehitti paikallislähtöisiä ratkaisuja Älykäs kylä -ajattelun pohjalta. Lähtötilanteessa maaseudun haasteina olivat palvelujen etääntyminen, väestön väheneminen ja osallisuuden puute. Hanke toteutui pääosin suunnitellusti, vaikka toista aktivointikierrosta ei resurssisyistä järjestetty – sen sijaan panostettiin kohdennettuihin tapaamisiin. Hankkeen toimenpiteisiin osallistui laaja joukko toimijoita, työpajoissa käytettiin toiminnallisia menetelmiä kuten rahasijoitusäänestystä. Tärkeimmiksi kehittämisteemoiksi nousivat "Liikkuvat palvelut" ja "Elämyksellinen maaseutu", joita syvennettiin työpajoissa ja opintomatkalla Pohjois-Savoon. Viestintä oli laajaa ja nykyaikaista, ja hanke loi helposti lähestyttävän viestinnällisen brändin. Epäonnistumisena nähtiin ajankäytön haasteet, jota paikattiin priorisoinnilla ja budjetin sisäisillä siirroilla. Hankkeessa syntyi Älykäs kylä -strategia ja vahva toimijaverkosto. Jatkohanke on jätetty hankerahoitushakuun Kainuun ELY-keskukselle, ja sen tavoitteena on pilotointi ja strategian toimenpiteiden käytäntöön vienti. Tuloksia hyödynnetään laajasti paikallisyhteisöissä myös hankkeen päätyttyä.
Toteutus
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke toteutettiin 1.4.2024–30.6.2025 koko Kainuun ja Vaalan maaseutualueella. Hankkeessa työskenteli kaksi osa-aikaista työntekijää: Elävä Kainuu Leaderin kyläkoordinaattori (0,5 htv) ja Oulujärvi Leaderin yhteisökartturi (0,2 htv). Työ jakautui tasaisesti 1...
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke toteutettiin 1.4.2024–30.6.2025 koko Kainuun ja Vaalan maaseutualueella. Hankkeessa työskenteli kaksi osa-aikaista työntekijää: Elävä Kainuu Leaderin kyläkoordinaattori (0,5 htv) ja Oulujärvi Leaderin yhteisökartturi (0,2 htv). Työ jakautui tasaisesti 18 kuukauden ajalle. Hanke eteni suunnitellusti ja sen keskeisenä tuloksena syntyi Älykäs kylä -strategia, joka toimii jatkohankkeen perustana. Alkuperäisen kahden aktivointikierroksen sijaan panostettiin yhteen kierrokseen, kohdennettuihin keskusteluihin ja verkostojen rakentamiseen.
Hankkeen viestintä toteutettiin monikanavaisesti. Tavoitteena oli lisätä tietoisuutta Älykäs kylä -teemasta ja aktivoida kohderyhmiä kehittämistyöhön. Hankkeelle perustettiin omat Facebook- ja Instagram-kanavat, joihin tuotettiin sisältöä koko hankkeen ajan. Kanavilla julkaistiin Reels-videoita, tarinoita ja postauksia tilaisuuksista ja tapahtumista. Lisäksi avattiin blogi, johon kirjoittivat asiantuntijat maaseudun kehittämisen kentältä. Viestintää tehtiin myös perinteisin keinoin: paikallislehdille toimitettiin tiedotteita, tapahtumien puffeja ja valmiita juttuja. Lehdistö julkaisi niitä vaihtelevasti. Kuntien viestintäkanavia hyödynnettiin info-tv-lähetyksissä, verkkosivuilla ja somealustoilla. Lisäksi hanketyöntekijät lähettivät suoraa sähköpostiviestintää yhdistystoimijoille ja maaseutuvastaaville.
Hankkeesta käytiin kertomassa myös muissa tapahtumissa: Nurmeksen maaseutuparlamentissa, Paltamon hanketreffeillä ja Oulujärvi Leaderin yhdistyslauantaissa Vuolijoella, KAO:n maalaismarkkinoilla. Viestintä herätti kiinnostusta ja lisäsi osallistujamääriä aktivointikierroksella.
Aktivointikierros toteutettiin yhdeksässä kunnassa. Tilaisuuksissa käytettiin osallistavia ja visuaalisia menetelmiä, kuten rahasijoitusäänestystä. Osallistujat saivat 10 000 kuvitteellista rahayksikköä, jotka he sijoittivat teemapisteisiin, kuten Elämyksellinen maaseutu, Liikkuvat palvelut tai Digitaaliset ratkaisut. Eniten rahaa saaneet teemat käsiteltiin yhteisesti. Menetelmä tarjosi konkreettisen ja mielekkään tavan ilmaista mielipiteitä ja loi innostavan ilmapiirin. Aktivoinnissa hyödynnettiin Elävä Kainuu ja Oulujärvi Leaderin taustakyselyä sekä Oulujärvi Leaderin Nuoriso Leaderin videota “Elinvoimainen ja hyvinvoiva Kainuu 50 vuoden päästä”, joka viritti keskustelua.
Koska ensimmäisten tilaisuuksien osallistujamäärät ja keskustelun taso ylittivät odotukset, toista kierrosta ei katsottu tarpeelliseksi. Henkilöstöresurssit kohdennettiin sen sijaan kahdenkeskisiin keskusteluihin sellaisten tahojen kanssa, jotka osoittivat kiinnostusta jatkohankkeeseen. Tämä auttoi sitouttamaan heitä mukaan ja selkeyttämään uuden hankkeen sisältöä. Aktivointivaiheen myötä syntyi useita uusia kumppanuuksia ja verkostoja, jotka loivat perustan jatkokehittämiselle.
Hanke järjesti kaksi virtuaaliluentoa Teamsin välityksellä. Ensimmäinen, 19.6.2024, käsitteli ennakointia, digitaalisuutta ja älykkäitä ratkaisuja maaseudulla. Luennoitsijana toimi Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen. Hän johdatti osallistujat ajankohtaisiin teemoihin ja kannusti tarkastelemaan tulevaisuutta uudesta näkökulmasta. Toinen luento, 19.11.2024, käsitteli digitaalisuutta ja tekoälyä maaseudun työkaluina. Futuristi Elina Hiltunen esitteli konkreettisia sovelluksia ja toi esiin tapoja hyödyntää teknologiaa palveluiden tuottamisessa ja yhteisöjen toiminnassa. Molemmat luennot herättivät vilkasta keskustelua ja saivat hyvän vastaanoton.
Ennakointityöpajoja järjestettiin kaksi. Ensimmäinen pidettiin Ristijärvellä 11.12.2024. Osallistujat valittiin avoimen kutsun kautta, ja työskentelyssä hyödynnettiin aktivointikierroksen koontia. Työpajassa keskityttiin kahteen suosituimpaan teemaan: Elämyksellinen maaseutu ja Liikkuvat palvelut. Osallistujat jaettiin ryhmiin ja työstivät teemoja apukysymysten ja ongelmapuu-menetelmän avulla. Työskentely oli syvällistä ja tuotti konkreettisia ideoita Älykäs kylä -strategian kehittämiseksi.
Toinen työpaja järjestettiin Vuokatissa 11.–12.2.2025. Mukana olivat tahot, jotka olivat ilmaisseet kiinnostuksensa osallistua jatkohankkeeseen. Työpajan tavoitteena oli jatkaa kehittämisideoiden työstämistä ja koota strategian tarkempi sisältö. Osallistujat pääsivät myös tutustumaan toisiinsa ja rakentamaan yhteistyötä jo varhaisessa vaiheessa. Päivien aikana kuultiin kaksi asiantuntijapuheenvuoroa: Viestintä Taiga esitteli viestinnän ja visuaalisen ilmeen suunnittelua, ja Sotkamon kulttuurituottaja Marko Karvonen puhui maaseutuylpeydestä ja sen merkityksestä identiteetin vahvistamisessa. Työpajassa ideoitiin mm. Liikkuvat palvelut -auton visuaalinen ilme.
Kotimaan benchmarkkaus-opintomatka järjestettiin 30.11.–1.12.2024 yhteistyössä Kainuun kylätoiminnan kanssa. Matkakohteina olivat Tervo, Vesanto ja Kerkonkoski Pohjois-Savossa. Tutustuttiin paikallisiin hankkeisiin, kyläyhteisöjen toimintaan ja kuntien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Matkalla pidettiin myös Tuomas Kuhmosen luento kyläyhteisöjen ennakoinnista sekä työpaja, jossa vaihdettiin ajatuksia paikallisten kanssa. Matkan aikana järjestettiin toimintaa, joka auttoi osallistujia verkostoitumaan keskenään. Matka tarjosi uusia ideoita ja mahdollisuuden “pölyttää” omaa ajattelua. Osallistujat kokivat matkan hyödylliseksi ja inspiroivaksi.
Hankkeen aikana selvitettiin mahdollisuuksia ulkomaille suuntautuvan benchmarkkausmatkan toteuttamiseen. Koska maaseuturahastosta ei voi rahoittaa kansainvälisiä opintomatkoja, kartoitettiin EU:n Erasmus+-ohjelmaa. Pienimuotoiset kumppanuushankkeet (KA210) todettiin soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi. Vaikka hakemusta ei vielä tehty, valmistelun aikana syntynyt selvitys tarjoaa hyvän pohjan tulevaisuuden hankkeelle.
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke lisäsi alueellista ymmärrystä älykkäistä kyläratkaisuista, loi verkostoja ja sitoutti toimijoita kehittämistyöhön. Monipuolinen viestintä, osallistavat työskentelytavat ja konkreettiset kohtaamiset loivat vahvan perustan Älykäs kylä -strategialle ja sen jatkokehittämiselle.
Rahasijoitusäänestysmenetelmä sai erityistä kiitosta osallistujilta. Se mahdollisti konkreettisen tavan ilmaista omat arvostukset eri teemojen välillä ja antoi osallistujille mahdollisuuden tutustua sisältöihin pisteittäin keskustellen. Menetelmä koettiin sekä visuaalisesti kiinnostavaksi että helposti lähestyttäväksi, ja se loi rennon ilmapiirin työskentelylle. Osallistujat kokivat, että saivat vaikuttaa aidosti ja että heidän näkemyksensä otettiin vakavasti.
Virtuaaliluentojen päätteeksi käytiin vilkasta keskustelua. Osallistujat esittivät kysymyksiä tekoälyn sovelluksista, maaseudun digitaalisesta saavutettavuudesta ja siitä, miten teknologiaa voidaan sovittaa kylien todellisuuteen. Keskustelu osoitti, että aihe oli ajankohtainen ja osallistujilla oli tarve uusille tiedoille ja käytännön esimerkeille.
Opintomatkan yhteishenki rakentui jo linja-autossa, jossa järjestetty tietovisa sai osallistujat keskustelemaan. Vierailukohteet herättivät runsaasti keskustelua siitä, miten eri alueiden ratkaisuja voisi soveltaa omalla alueella. Käytännönläheiset esimerkit ja paikallisten toimijoiden avoimuus tekivät vaikutuksen. Osallistujat kuvasivat matkaa inspiroivaksi ja sellaiseksi, joka avasi uusia näkökulmia kehittämiseen.
Toisen ennakointityöpajan aikana osallistujat pääsivät suunnittelemaan myös tulevan liikkuvat palvelut -auton ulkoasua ja sisältöä. Tämä konkretisoi kehittämistyötä ja loi tunteen siitä, että ideat eivät jää vain paperille. Strategiatyö eteni osallistujalähtöisesti: osallistujat tunnistivat alueensa erityispiirteet ja tarpeet, joiden pohjalta määriteltiin konkreettisia kehittämistoimia. Näitä olivat esimerkiksi kylätilojen kehittäminen, yhteisöllisyyttä tukevat tapahtumat, liikkuvien palvelujen reittien suunnittelu.
Työpajassa nousi esiin myös maaseutuylpeyden merkitys paikallisidentiteetin vahvistamisessa. Sotkamon kulttuurituottajan puheenvuoro rohkaisi osallistujia näkemään omat kylät ja yhteisöt arvokkaina ja kehittämisen arvoisina. Tämä lisäsi positiivista asennetta ja halua viedä asioita eteenpäin.
Henkilökohtaiset kutsut jatkohankkeeseen osallistuviin työpajoihin lisäsivät sitoutumista. Viestissä esiteltiin selkeästi, mitä osallistuminen tarkoittaa ja mitä hyötyä siitä on. Moni osallistuja koki kutsun arvokkaana eleenä ja merkkinä siitä, että heidän panostaan arvostettiin.
Kansainvälisen benchmarkkausmatkan suunnittelu eteni esiselvitysvaiheeseen. Erasmus+-ohjelman rahoitusmahdollisuudet kartoitettiin ja todettiin, että pienimuotoiset kumppanuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden jatkaa Älykäs kylä -teeman kehittämistä eurooppalaisessa kontekstissa. Valmistelun yhteydessä syntynyt materiaali voidaan hyödyntää seuraavassa hakuvaiheessa.
Kokonaisuudessaan Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke onnistui herättämään kiinnostusta, synnyttämään aitoa keskustelua ja rakentamaan perustaa tulevalle kehittämistyölle. Sen aikana muodostuneet verkostot ja toimintamallit tukevat uuden Älykäs kylä -hankkeen käynnistämistä ja tarjoavat työkaluja maaseudun tulevaisuuden kehittämiseen myös pitkällä aikavälillä.
Resultat
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke tuotti arvokkaita tuloksia niin sisällöllisesti kuin vaikuttavuudeltaan. Hankkeessa toteutettiin Kainuun maaseudun ja Vaalan kunnan alueen palvelutarpeiden kartoitus sekä selvitettiin mahdollisia uusia, älykkäitä ratkaisumalleja palvelujen ja toimintojen kehi...
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hanke tuotti arvokkaita tuloksia niin sisällöllisesti kuin vaikuttavuudeltaan. Hankkeessa toteutettiin Kainuun maaseudun ja Vaalan kunnan alueen palvelutarpeiden kartoitus sekä selvitettiin mahdollisia uusia, älykkäitä ratkaisumalleja palvelujen ja toimintojen kehittämiseksi. Kartoitustyön aikana tunnistettiin paikallisia haasteita ja ideoitiin ratkaisuja, jotka vastaavat alueen tarpeisiin innovatiivisella ja paikallislähtöisellä tavalla.
Hankkeen aikana syntyneet tuotokset – kuten asiantuntijaluennot, opintomatka, ennakointityöpajat, Älykäs kylä -viestintämateriaalit ja niistä nousseet keskustelut – tarjosivat laajan ja monipuolisen pohjan strategiselle kehittämistyölle. Aiemmin toteutetun kyselyn lisäksi nämä toimenpiteet loivat perustan, josta saatiin esiin keskeiset kehittämisaihiot, joiden pohjalta muodostettiin yhtenäinen Älykäs kylä -strategia.
Jokaisessa kunnassa järjestettiin työpaja, joissa käsiteltiin aktiivisesti äänestettyjä teemoja. Näistä merkittävimmiksi nousivat Liikkuvat palvelut ja Elämyksellinen maaseutu. Näitä teemoja lähdetään kehittämään ja testaamaan konkreettisina toimenpiteinä seuraavassa vaiheessa. Työpajoissa ja suunnittelutapaamisissa syvennettiin aiheiden sisältöä ja tarpeita, ja mukana olleet kumppanitahot sitoutuivat tiiviisti kehittämään omaa aluettaan uudenlaisten ratkaisujen kautta.
Hankkeen aikana toimenpiteisiin osallistuneet saivat lisää tietoa Älykäs kylä -toimintatavasta ja siihen liittyvästä rahoitusmallista, mikä vahvistaa valmiuksia osallistua oman alueen kehittämiseen.
Älykäs kylä -strategian pohjalta on kirjoitettu uusi hankesuunnitelma, joka tarkentaa kehittämistarpeita ja esittää konkreettisia toimenpiteitä niiden toteuttamiseksi. Uuden hankkeen hakemus on jätetty Kainuun ELY-keskukselle.
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeen osana teetettiin ostopalveluna selvitys sote-alueiden digitaalisista ja liikkuvista palveluista eri puolilla Suomea. Tavoitteena oli kartoittaa hyviä käytäntöjä ja tunnistaa ratkaisuja, joita voidaan soveltaa Kainuun ja Vaalan alueella kehitettäviin Liikkuvat palvelut -ratkaisuihin.
Selvityksen mukaan liikkuvat sote-palvelut, kuten sote-autot, liikkuvat hammashoitoyksiköt ja laboratorioautot, ovat käytössä useilla hyvinvointialueilla. Digitaalisia alustoja hyödynnetään yleisesti, mutta niiden yhdistäminen liikkuviin yksiköihin on vasta kehittymässä. Etelä-Karjalan Mallu-auto ja Satakunnan näytteenottoauto nousivat esiin malliesimerkkeinä.
Selvitys tarjosi hyödyllistä tietopohjaa hankkeen jatkokehittämiselle. Sen suosituksia hyödynnetään erityisesti uuden Älykäs kylä -hankkeen pilotoinnissa.
Hankkeen toimenpiteistä ja tuloksista viestittiin aktiivisesti ja monikanavaisesti. Tiedonvälitystä on toteutettu:
-Hankkeen omissa Instagram- ja Facebook-kanavissa julkaistiin 70 julkaisua
-Facebook julkaisujen kattavuus 34,3 tuhatta/hlö
-Instagram julkaisujen kattavuus 14,9 tuhatta/hlö
-Kuntien kanavissa, info-tv:ssä ja verkkosivuilla sekä paikallislehtiin lähetetyissä tiedotteissa ja lehtijutuissa.
-Sähköpostiviestinnällä kohderyhmille ja yhteistyötahoille.
Blogikirjoitukset:
-10.1.2025 Unohdetaan vaatimattomuus – puhtaan ylpeydellä kylästä! Johanna Niinivuo
https://www.kainuuleader.fi/leaderblogi/unohdetaan-vaatimattomuus-puhutaan-ylpeydella-kylista/
-Luonnon monimuotoisuus maaseudun ja kylien voimavaraksi - Arkijärjellä ympäristöihin! Timo Reko 26.11.2024 https://www.kainuuleader.fi/leaderblogi/luonnon-monimuotoisuus-maaseudun-ja-kylien-voimavaraksi-arkijarjella-ymparistotoihin/
Hankkeen visuaalisella ilmeellä haluttiin erottautua perinteisestä Leader- ja hankeviestinnästä, sillä Älykäs kylä -teema edellytti nykyaikaisempaa ja ajatuksia herättävää otetta. Viestinnässä käytettiin kirkkaita ja huomiota herättäviä värejä sekä tekoälyn luomia kuvia, jotka herättivät useissa keskustelutilaisuuksissa kiinnostusta ja keskustelua. Kuvien ja visuaalisten elementtien kautta pystyttiin viestimään teemasta tuoreella tavalla ja synnyttämään keskustelua siitä, mitä älykkyys voi tarkoittaa maaseudulla.
Myös hankkeen logo suunniteltiin erottumaan muista hankkeista. Tavoitteena oli rakentaa tunnistettava ja omaääninen visuaalinen identiteetti, joka tukee hankkeen viestinnällisiä tavoitteita ja auttaa jäsentämään Älykäs kylä -teemaa helposti lähestyttäväksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen aikana tuotettua videomateriaalia voi katsoa sosiaalisen median kanavista. https://www.instagram.com/tulevaisuuden_maalaisjarki/
https://www.facebook.com/profile.php?id=61558624716259
Muutokset ja vaikuttavuus
Hankkeen myötä osallistujien ymmärrys Älykäs kylä -termistä ja siihen liittyvästä ajattelusta on vahvistunut selkeästi. Aihe, joka aiemmin saattoi tuntua vaikeasti lähestyttävältä tai abstraktilta, on konkretisoitunut esimerkkien, keskustelujen ja työpajojen kautta. Osallistujat ovat saaneet kokonaiskuvan siitä, mitä Älykäs kylä -toiminta voi heidän omalla alueellaan tarkoittaa, ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa palvelujen ja yhteisöjen kehittämiseen.
Hankkeen nimi, Tulevaisuuden Maalaisjärki, on itsessään ollut yksi keskeinen tulos. Nimi on saanut laajasti kiitosta eri puolilta Suomea oivaltavuudestaan ja ymmärrettävyydestään. Se on toiminut siltana tulevaisuusajattelun ja perinteisen maalaisjärjen välillä, ja tehnyt Älykäs kylä -teemasta helposti lähestyttävän ja omakohtaisen. Nimeä on alettu käyttää myös muiden alueiden Älykäs kylä -hankkeissa selkeyttävänä käsitteenä. Tämä osoittaa, että yksinkertainen ja ymmärrettävä viestintä voi laajentaa hankkeen vaikuttavuutta ja hyvien käytäntöjen leviämistä.
Hyvät käytänteet
Hankkeen aikana syntyi useita hyviä käytänteitä, joita voidaan hyödyntää jatkossa:
-Ennakointityöpajat mahdollistivat osallistujalähtöisen ja syvällisen ideoinnin, jossa kehittämisaihiot muotoiltiin strategian pohjaksi.
-Benchmarkkaus-opintoretki Pohjois-Savoon tuki ajatustenvaihtoa yli maakuntarajojen ja toi konkreettisia esimerkkejä älykkäistä ratkaisuista.
-Yhteiskehittäminen työpajoissa ja suunnittelutapaamisissa sitoutti osallistujat ja lisäsi ymmärrystä alueiden erilaisista tarpeista.
-Monikanavainen viestintä teki hankkeesta tunnetun ja läpinäkyvän, ja mahdollisti osallistumisen laajasti koko hankealueella.
-Nimen oivaltava käyttö ja siihen liittyvä viestintä loivat valtakunnallista kiinnostusta ja tunnistettavuutta.
Effekter och framtidsplaner
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä pidemmän aikavälin vaikutuksia Kainuun ja Vaalan alueen paikallisyhteisöille, kehittämistoimijoille sekä maaseudun elinvoimalle laajemminkin. Hanke on vahvistanut tietoisuutta Älykäs kylä -ajattelusta ja luonut ymmärret...
Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeella arvioidaan olevan merkittäviä pidemmän aikavälin vaikutuksia Kainuun ja Vaalan alueen paikallisyhteisöille, kehittämistoimijoille sekä maaseudun elinvoimalle laajemminkin. Hanke on vahvistanut tietoisuutta Älykäs kylä -ajattelusta ja luonut ymmärrettävän tavan lähestyä monimutkaisia kehittämiskysymyksiä. Tiedon, esimerkkien ja käytännön työpajojen kautta osallistujat ovat saaneet konkreettisia työkaluja ja rohkaisua lähteä itse kehittämään alueitaan.
Vaikuttavuutta on syntynyt erityisesti seuraavilla osa-alueilla:
Käsitteellinen vaikuttavuus: Hanke on selkeyttänyt Älykäs kylä -ajattelua ja vienyt sitä ymmärrettävään, paikallistasolla sovellettavaan muotoon. Nimi "Tulevaisuuden Maalaisjärki" on otettu käyttöön muuallakin Suomessa, ja se toimii esimerkkinä siitä, kuinka onnistunut viestintä voi lisätä valtakunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
Verkostovaikuttavuus: Hanke on yhdistänyt kyläyhteisöjä, yhdistyksiä, kuntia ja asiantuntijatahoja yli kunnallis- ja maakuntarajojen. Tämä mahdollistaa tulevaisuudessa laajemmat yhteistyöhankkeet ja resurssien tehokkaamman käytön.
Toiminnallinen vaikuttavuus: Hankkeen toimenpiteet ovat johtaneet konkreettisten kehittämisaihioiden muotoiluun ja uuden Älykäs kylä -strategian syntymiseen. Strategian kautta kehittäminen jatkuu konkreettisesti myös hankkeen jälkeen.
Tulosten hyödyntäminen hankkeen päätyttyä
Hankkeessa syntynyt materiaali – kuten Älykäs kylä -strategia, työpajojen koosteet, sekä opintoretken dokumentaatio – jäävät hanketta toteuttaneiden Leader-ryhmien käyttöön. Ne löytyvät Leader-ryhmien verkkosivuilta, ja niitä hyödynnetään uusissa hankkeissa, paikallisyhteisöjen suunnittelussa sekä alueellisessa vaikuttamistyössä.
Osallistujat ja yhteistyötahot pääsevät hyödyntämään materiaalia suoraan omassa kehittämistyössään. Näin hankkeessa tuotettu tieto ei jää vain hankehallinnon tasolle, vaan valuu käytäntöön kylätaloihin, yhdistyksiin ja kunnan arjen kehittämistyöhön.
Jatkosuunnitelmat
Hankkeen päättyessä sen työn tuloksista on kirjoitettu jatkohanke, jonka hakemus on jätetty Kainuun ELY-keskukselle. Uuden hankkeen tavoitteena on:
-viedä strategian mukaisia kehittämistoimia käytäntöön
-pilotoida ja testata Liikkuvat palvelut ja Elämyksellinen maaseutu -ratkaisuja
-syventää kartoituksia ja selvittää toimintojen alueellinen kattavuus ja kannattavuus
-kehittää toimijoiden osaamista ja yhteistyörakenteita
Jatkohankkeessa ovat mukana samat sitoutuneet toimijat, joiden kanssa työtä tehtiin Tulevaisuuden Maalaisjärki -hankkeen aikana. Toimintaa koordinoi Oulujärvi Leader yhteistyössä Elävä Kainuu Leaderin kanssa.
Ylläpito ja hyödyt yhteiskunnalle
Hankkeen tulosten ylläpitäminen perustuu:
-jatkohankkeeseen ja siihen sitoutuneisiin tahoihin
-Leader-ryhmien rooliin osaamisen ja materiaalin säilyttäjänä ja jakajana
-aktiivisten kyläyhteisöjen ja yhdistysten haluun kehittää omaa aluettaan
Tulokset hyödyttävät yhteiskuntaa laajasti:
-parantamalla maaseudun palvelujen saavutettavuutta
-vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta
-lisäämällä maaseudun vetovoimaa ja elinvoimaa
Hyödynsaajat pääsevät hyötymään hankkeesta käytännönläheisesti: alueelle voidaan tuoda uusia liikkuvia palveluita, tapahtumamalleja ja yhteistyörakenteita. Koulutukset, materiaalit ja verkostot tukevat myös tulevia hankeideoita ja mahdollistavat uudenlaisia palvelumuotoja ja kokeiluja.
Hyväksi havaittuja käytännön suosituksia:
-Yksinkertainen ja oivaltava viestintä madaltaa kynnystä osallistua ja sitouttaa toimijoita.
-Alhaalta ylöspäin suuntaava yhteiskehittäminen luo pohjan sitoutuneille toimijoille ja jatkohankkeille.
-Verkostojen rakentaminen on aloitettava jo ensimmäisessä vaiheessa, ja sitä tulee tehdä suunnitelmallisesi koko hankeajan, jotta toimenpiteet voidaan viedä käytäntöön seuraavassa.
- Strategiatyössä on huomioitava paikallisyhteisöjen tarpeet ja näkökulma, jolloin ratkaisuista tulee toimivia ja pitkäkestoisia.
-Tulevaisuusajattelun ja maalaisjärjen yhdistäminen toimii sillanrakentajana innovatiivisuuden ja käytännön välillä.
Endast inloggade användare kan kommentera
Logga in Skapa nytt konto