Työtjärven imuruoppauksen valmistelu

Hankkeessa selvitettiin Työtjärven kunnostamista imuruoppauksen avulla. Aluksi kartoitettiin maanomistajien ja viranomaisten näkemyksiä sekä haettiin asiantuntijatietoa menetelmistä ja kustannuksista. Käytännön tutustuminen Vuosaaren Kangaslammen ruoppaukseen tarjosi kokemusperäistä vertailutietoa. Ruoppauspalveluja tarjoavien yritysten ja Suomen ympäristökeskuksen asiantuntijan konsultaatioiden pohjalta todettiin, että imuruoppaus on huomattavan kallis ratkaisu. Kustannukset olisivat satoja tuhansia euroja per hehtaari.
Järven ongelmaksi tunnistettiin hajoamaton orgaaninen sedimentti, joka tummentaa vettä ja heikentää virkistyskäyttöä. Lisäksi epäselvää on, kuinka paljon järven sisäiset prosessit ja valuma-alueelta tuleva humus vaikuttavat vedenlaatuun. Hankkeen edetessä imuruoppauksen toteuttaminen todettiin liian kalliiksi, eikä lupa- tai urakoitsijaprosesseja viety eteenpäin.
Jatkossa tarvitaan lisää tietoa sedimentin orgaanisen osan hajoamisesta ja sitä kautta syntyvän humuksen vaikutuksesta, jotta voidaan arvioida järven sisäisen ja ulkoisen kuormituksen merkitystä sekä arvioida mahdollisesti poistettavan sedimentin määrä ja sijaintia. Lisäksi seurataan kansainvälisiä esimerkkejä vastaavista ruoppauksista, ja etsitään mahdollisia kustannustehokkaampia keinoja järven kunnostamiseen.

Aivan aluksi otettiin yhteyttä operointialueen maanomistajaan ja haltijaan (Metsähallitus ja Puolustusvoimat). Tyhnynsuolle järjestettiin yhteinen katselmus ja heidän positiivisen vastauksensa jälkeen otettiin yhteyttä vesialueen omistajaan (Hälvälän osakaskunta). Samalla kyseltiin epävirallista kantaa ELY:n asiantuntijoilta suon ennallistamisen ja imuruoppauksen tavoitteiden yhdistämisestä. On järkevää pitää ne erillään, oli vastaus.
Hälvälän osakaskunnan toiminta on ollut vähäistä viimevuosina, joten heille suunniteltiin tiedotustilaisuutta hankkeesta. Samalla saataisiin osakaskunatoimintaa viriteltyä. Tilaisuudessa oli tarkoitus kuulla järven käyttäjien mielipiteitä ja käsitellä imuruoppausta keinona kunnostaa järvi. Juridiikasta keskusteltiin mm. Hollolan ympäristötarkastajan kanssa. Mikäli hanketta olisi lähdetty viemään pidemmälle oli aikomus pitää suunnittelupalaveri lupien tarpeesta ja määrästä Aluehallintoviraston, ELY:n ja kunnan asiantuntijoiden kanssa.
Helsingissä Vuosaaren Kangaslampea imuruopattiin marras- joulukuun vaihteessa. Paikan päällä käytiin tutustumassa geotuubien ja polymeerin käyttöön. Siellä imuruoppausta käytettiin lammen syventämiseen ja vieraslajeja poistamiseen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi.
Ruoppausta suorittavista yrityksistä pyrittiin saamaan vinkkejä hankkeen toteutukseen ja yhden kanssa tehtiin yhteistyötä ruoppauksen toteutustapaa suunniteltaessa. Mukaan saatiin asiantuntija myös Suomen ympäristökeskuksesta. Tammikuun puolessa välissä pidetyn palaverissa saatiin SYKE:n edustajan vertailutietoa vastaavanlaisista hankkeista. Tosin ruoppausmassan sijoittamista suolle ei verrokkikohteissa ollut kokeiltu. Kustannustasokeskustelun lopputulos oli, että tehtiin imuruoppausta millä tekniikalla tahansa puhutaan kuitenkin sadasta tai useista sadoista tuhansista euroista ruopattavaa hehtaaria kohden. Tämä oli hälyttävä tieto, kun aiempi ajatus oli kymmenissä tuhansissa.
Haastavinta oli määrittää se määrä poistettavaa järvisedimenttiä, jolla tavoitteisiin päästäisiin. Tähän ei onnistuttu löytämään vastausta. Kysymystä voi lähestyä vedenlaatua tai sedimentin runsautta tarkastelemalla. Löyhän orgaanispitoisen sedimentin osittaisessa poistamisessa on se riski, että puhdistettu alue täytyy pian järven puhdistamattomien alueiden sedimentillä. Orgaanisen aineksen hajoamistuloksena syntyy humusta, jota voi syntyä järvessä tai valuma-alueella. Kumpi humuksen syntypaikka on Työtjärven veden laadun kannalta merkittävin, on epäselvää. Ei siis voida selkeästi sanoa, että ruoppaamalla X hehtaaria voidaan saavuttaa selkeä parannus virkistyskäytön suhteen tai vedenlaadun suhteen. Selvää vain on, että määrä on useita hehtaareja.
Hanke toteutui pääosin suunnitellusti. Kustannukset olivat ennakoidun kaltaiset painottuen palkkakuluihin. Ruoppauksen osoittauduttua liian kalliiksi toteuttaa, ei ollut tarvetta aloittaa lupamenettelyjä tai edetä viestinnän osalta infotilaisuuksiin. Osakaskunnan toiminnan virkistämiseksi sellainen olisi ollut tosin perusteltua, mutta tammikuu oli jo pitkällä. Myöskään urakoitsijakilpailutusta ei valmisteltu em. syystä.
Urakoitsijat ovat taho, joka toivoo pääsevänsä mukaan hankkeisiin. Tämä häiritsee jossain määrin avointa keskustelua ja ehkä parempi tapa saada kuvaa tekniikoista on lähestyä suunnittelutasoa eli esim. insinööritoimistoja. Hekin tosin jakavat tietoaan mieluiten rahaa vastaan. Tämä oli seikka, jota joutui huomioimaan tietoa etsiessä.

Tärkein tulos on se, että imuruoppaus on liian kallis menetelmä useiden hehtaarien järvialueiden kunnostamiseen ja ruopattava määrä olisi useita hehtaareja Työtjärvellä.
Itse työtjärven virkistyskäytön osalta järven ongelmana on hajoamaton orgaaninen aines, jota on niin paljon, että se ei laskeudu ja tiivisty kunnolla järven sedimenttiin. Se ei ole eduksi kalastukselle eikä uimiselle. Hajotessaan se muodostaa humusta, joka tummentaa järvivettä, kuluttaa happea ja ylläpitää happamuutta. Tulisikin ymmärtää kuinka paljon hajoamaton sedimentti syöttää humusta järviveteen.
Humusaineita valuu myös valuma-alueelta. Määrä ja sen vaikutus järven veden laatuun on epäselvää. Tältä osin kuormitustietoa tulisi hankkia ja tarkentaa. Selvittelyssä kävi esimerkiksi ilmi, että Varrassuolta valuu välillä ruskeahkoa vettä moreenikannaksen yli. Valunta kulkee osin kuntakerroksen ja moreenimaan rajapinnassa silmiltä piilossa.
Käytännössä imuruoppauksella oli tarkoitus siirtää sedimentin orgaanisin osa takaisin Tyhnynsuolle. Tähän liittyy paljon epävarmuuksia, kuten toimenpiteen ekologinen ja hydrologinen vaikutus Tyhnynsuolla ja Mustajärvessä. Myös sedimentin määrän, laadun ja profiilin selvittäminen on olennaista ruoppauksen kohdentamiseksi haluttuun paikkaan. Tietoa veden virtauksesta ja sedimentin sekoittumisesta tarvitaan ainakin sedimentin osittaisessa poistossa.
Tyhnynsuon alueen omistaja tulee ennallistamaan alueen lähivuosien aikana. Suo on ojitettu aikanaan metsätalouskäyttöön. Puusto on saatu kasvamaan, mutta turvemaan roudattomuuden vuoksi esim. harvennushakkuiden tekeminen on ollut mahdotonta. Tämä puolestaan on tehnyt puustosta kitukasvuista. Ennallistetaanko alue alkuperäiseen suotyyppiin vai metsäiseen suohon on omistajan harkinnan alla. Ennallistamisalue on Työtjärven valuma-alueella ja näin ollen mielenkiintoinen seurattava asia myös järven kannalta.

Tulosten perusteella sedimentin laaja poistaminen on perusteltua ja varsinkin sen hajoamattoman orgaanisen ainesosan. Siihen täytyisi löytää tai kehittää kustannustehokkaampi tapa. Samalla tulisi varmistua, että järvi ei kuormitu valuma-alueelta tulevan valunnan kautta humuspitoisella vedellä. Lisäksi Työtjärven sedimentin orgaanisen aineksen kyky hajota ja tuottaa humusta ja siten tummentaa järvivettä tulisi jotenkin kvantifioida. Näin voitaisiin laskea se määrä sedimenttiä, joka ei ole enää uhka järven veden laadulle. Järven tummuus aiheuttaa järviekosysteemille joka tapauksessa ongelmia.
Tällä hetkellä ei siis ole tarkoitus edetä imuruoppauksen suhteen ainakaan toteutusasteelle. Rahat eivät siihen tule riittämään. Matalan virtauksen imuruoppauksesta saatavia tuloksia tullaan kuitenkin seuraamaan (Öljaren -järven ruoppaus Ruotsissa).
Sedimentin orgaanisen aineksen humusta synnyttävää vaikutusta järvessä olisi mielekästä tutkia. Tutkimus auttaisi ruoppauksen vaikuttavuuden arviointia nimenomaan järviveden laadun suhteen. Tällä voisi olla merkitystä laajemminkin vesien tummumisen tutkimuksessa.
Mikäli imuruoppaus olisi kustannusten puolesta mahdollinen tulee selvitettäväksi ekologiset ja hydrologiset vaikutukset Tyhnynsuon suoalueella eli ruoppausmassan kohdealueella. Tällä olisi myös merkitystä lupa-asioiden eteenpäin viennissä.
Työtjärvellä kuormitustiedon kasvattaminen varsinkin humuksen ja orgaanisen aineksen osalta olisi tärkeää. Kun sedimentin kyky tuottaa humusta on selvillä ja kuormitustieto valuma-alueelta niin voidaan arvioida mikä prosessi on pääasiallisin syy veden tummumiselle, valunta vai järven sisäinen kuormitus.