Uittorännistä huviveneily- kohteeksi

Sammanfattning av projektet

Hankkeen kantavan ajatuksena oli valottaa uittotoiminnan ja metsätyön merkitystä ja laajuutta suomalaisen yhteiskunnan rakentamisessa. Asia joka helposti unohtuu ja johon ei kiinnitetä huomiota, koska asia on muuttunut itsestään selvyydeksi, vaikka seutukunta on elänyt puunjalostuksesta. Puu on tuotu tehtaille uittamalla. Edelleenkin kaupungissamme on merkittävää puunjalostusta, Mäntässä Metsä-Tissuen paperitehdas, Vilppulassa Kinnaskoski OY vientisaha ja Metsä Groupin suursaha. Nykyään puu tulee tehtaille joko maanteitse tai rautatiekuljetuksina, mutta uittotoiminnasta kertoo kuitenkin seuramme tukikohta Mäkitalonlahden satama ja seuramme höyryhinaaja Kotvio II ja uittoreittinä toiminut Vilppureitti.
Mäntän paperitehtaiden toiminta saastutti tuon vesireitin niin pahasti ettei sitä voinut käyttää lainkaan virkistystarkoituksiin, kuten veneilyyn, kalastukseen, uimiseen yms. Seuramme päätti kuitenkin rakentaaa sataman Vilppulankosken alajuoksulle ja alkoi elvyttää veneilyharrastusta 1983. Samaan aikaan lopetettiin myös selluloosatehdas ja vesistö alkoi puhdistua
Seurallemme on kertynyt paljon aineistoa ja meteriaalia uittotoiminnan tuon puhdistumisen ajalta ja sen halusimme tuoda julkisuuteen uittonäyttelyn ja valokuvien ja lehtileikearkiston digitoimisen kautta.

Toteutus

Materiaalin digitointi alkoi valokuvaamalla uudestaan diat ja skannaamalla valokuvat ja lehtileikekansio.
Aineisto kertoo Vilppureitin muuttumisen lähes likaviemäristä huviveneilyn ykkösluokkaan. Julkistamisosuus alkoi yhteistyöprojektilla Tampereen Tredun kanssa. Mukaan saatiin päättötyötä tekevä aikuisopiskelija ajalle 20.10.2024 - 21.12.2024 . Ensiksi piti selvittää aineiston julkaisuoikeudet ja sen jälkeen löytää riittävä palvelintila mille rakentaa tätä tarkoitusta varten seuran uudet kotisivut. Valokuva-arkistoa varten piti suunnitella tarkoituksen mukainen hakemistorakenne, joka sallisi muutosten tekemisen ja aineiston lisäämisen kun sitä löytyy myöhemmin lisää.
Aineiston siirto kotisivuille tulee kestämään vielä ainakin seuraavan vuoden. Valokuvien lisäksi tulee luettavaksi myös laaja Aamulehden, Keski-Suomalaisen, KMV- lehden ja Helsingin Sanomien artikkeleista kerätty lehtileikearkisto Näsijärven veneilystä, kalastuksesta höyrylaivoista yms. 1980 alusta .
Uittoperinteen näyttely on jatkumoa aiemmasta Mäkitalonlahden sataman kehityshankkeesta 221 - 2024 . Näyttelyn rakentaminen alkoi tilojen kunnostamisella konepajan entisestä hitsaamosta.
Hitsaamon välikatto jouduttiin vesivahingon vuoksi uusimaan ja ulkokatto muutettiin peltikatoksi.
Tilan maalauksen ja sähköistämisen ja valaistuksen uusinnan jälkeen ikkunoihin asennettiin kalterit ja oveen kunnon lukitus. Seinille rakennettiin hyllyt ja kiinnityspisteitä esineille. Ulkopuolelle tuotiin Uittoyhdistyksen lahjoittama keluvene ja ankkureita.
Uittotoiminnasta kertovat myös seuran kunnostama ja omistama höyryhinaaja Kotvio II (1884) seuran kotisatama Mäkitalonlahden satama (1907) sekä Vilppureitti (1864).
Tapahtuma alkoi Uittoperinteen näyttelyn avajaisilla kello 10.
Näyttely toteutettiin yhteistyössä Pirkka-Hämeen Jätkäperinne ry:n kanssa ja siltä vuokratun aineiston ja esineiden avulla. Jätkäperinne oli myös esittelemässä aineistoa ja metsätyön erikoistaitoja, kuten poomilenkkien tekoa kuusen näreestä.
Näyttelyn avajaispäivänä satamaan kokoontui myös Näsijärven vesistön höyrylaivaregatta, johon osallistuivat vanhat hinaajahöyryalukset Visuvesi (1890), Ahti (1892), Helnäs (1920), Näsijärvi II (1929) ja Kotvio II (1884) sekä kuusi pienempää höyryvenettä eli -sluuppia.
Kuuluttaja Paavo Rauskanen kertoi äänentoistolaitteiden välityksellä uittonäyttlystä ja esineistöstä ja haastatteli Jätkäperinteen vetäjää Olli -Lehtoa sekä kertoi laivoista ja niiden historiasta ja puutavaran hinaustoiminnasta.
Tapahtumaan osallistui järjestysmiesten arvion mukaan vähintään 500 henkilöä.
Tapahtuma päättyi klo 17 alusten höyrypillien yhteisvihellykseen, jonka jälkeen laivojen miehistöt siirtyivät läheiselle Peltolan luomutilalle järjestettyyn ruokailuun.

Resultat

Tilaisuus ylitti sille asetetut tavoitteet. Yleisöä kävi yli 500 henkeä. KMV lehti kertoi tapahtumasta jo ennakkoon laajasti 11.6. ja todella laajasti kolmessa eri artikkelissa tapahtuma viikolla 20.8. ja sitten tapahtuman jälkeen 27.8.

Effekter och framtidsplaner

Kiinnostus uittotoiminnan merkitykseen j vaikutukseen yleisesti ja erityisesti Mänttä-Vilppulassa tulee lisääntymään. Toivottavaa olisi koulujen vierailut satamassa ja näyttelyssä.
Valokuva- ja lehtikearkiston täydentäminen jatkuu veneilykauden loputtua ja tarkoitus saada se kokonaan julkaistua seuraavan vuoden aikana.
Näyttelyä voidaan jatkossa pitää avoinna yhdistyksen talkoopäivinä. Näyttelytilaan voidaan siirtää uittotoimintaan ja Kotvio II laivaan liittyvää esineistöä.